Mahdollisesti elämälle kelvollisia eksoplaneettoja on havaittu useita aiemmissakin tutkimuksissa. Kuva: Nasa
Mahdollisesti elämälle kelvollisia eksoplaneettoja on havaittu useita aiemmissakin tutkimuksissa. Kuva: Nasa

Tutkijat kartoittivat tunnetuista eksoplaneetoista 24 mahdollista ”paratiisia”, joissa elämä voisi kukoistaa vielä monipuolisemmin kuin täällä.

Suuri osa aurinkokunnan ulkopuolisista planeetoista on elottomia pätsejä tai kaasujättiläisiä, joilla elämä tuskin voisi kukoistaa ainakaan siinä muodossa kuin me sen tunnemme.

Paljon on silti myös Maan kaltaisia planeettoja, joista osa voi olla jopa maapalloa otollisempia elämän kehittymiselle.

Kolme astrofyysikkoa Saksasta ja Yhdysvalloista kartoitti tällaisia niin sanottuja ”super­asuttavia” planeettoja.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Astrobiologi Dirk Schulze-Makuchin johtama kolmikko rajasi tunnetuista eksoplaneetoista 24, joilla elämän kehittymiselle voisi olla jopa suotuisammat olosuhteet kuin Maassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lupaavin on planeetta nimeltään KOI 5715.01. Sen emotähti on himmeämpi ja siis pitkäikäisempi kuin Aurinko, ja planeetta kiertää tähteään sopivasti nestemäisen veden vyöhykkeellä.

Planeetta vastaa kooltaan noin kahta maapalloa. Sen sisus pysyy lämpimänä ja suojaavaa magneettikenttää ylläpitävät prosessit säilyvät aktiivisina vielä pitkään.

Lisäksi planeetta on jo ainakin viisi ellei peräti kahdeksan miljardia vuotta vanha, joten elämällä olisi ollut reilusti aikaa kehittyä. Sen tähdessä myös riittää polttoainetta vielä kymmeniksi miljardeiksi vuosiksi.

Emme ole kuitenkaan matkustamassa sinne ihan pian. KOI 5715.01 sijaitsee 3 000 valovuoden päässä.

Maapallon lisäksi emme tunne varmuudella ainuttakaan planeettaa, jolla on riittävät edellytykset maankaltaisen elämän kehittymiselle.

Tutkijat halusivat silti pohtia, olisiko elämän kehittyminen joillain planeetoilla erityisen todennäköistä, jolloin näitä seurattaisiin tarkemmin.

”Kun avaruusteleskooppien seuraava sukupolvi tulee, saamme (planeetoista) enemmän tietoa, joten meidän täytyy valita sopivat kohteet”, Berliinin teknillisessä yliopiston tutkija Schulze-Makuch kertoo tiedotteessa.

”Meidän ei kannata jämähtää etsimään toista maapalloa, sillä voi olla planeettoja, joilla on vielä paremmat olot”, hän jatkaa. Tutkimus julkaistiin Astrobiology-tiedelehdessä ja se on vapaasti luettavissa täällä.

Tutkijoiden kriteerit ”super­asuttavalle” planeetalle olivat seuraavanlaiset. Elämä vaatii aikaa kehittyäkseen. Maapallolla bakteereja monimutkaisemman elämän kehittyminen otti neljä miljardia vuotta.

Emme voi tietää, onko se nopeaa vai hidasta kehitystä, koska meillä ei ole mitään vertailukohtaa. Mutta jos oletetaan, että maapallo olisi tässä suhteessa keskiverto planeetta, niin jossain toisaalla elämä kehittyisi nopeammin, ja toisaalla sen kehitys ottaisi vielä pidempään. Elämälle mahdollisimman suotuisa planeetta säilyisi siis elinkelpoisena kauemmin kuin maapallo ja sen tähti olisi pitkä­ikäisempi.

Maapallon elinkelpoisesta ajasta olemme käyttäneet jo yli puolet. Muutaman miljardin vuoden päästä meret kiehuvat avaruuteen, kun Aurinko alkaa paisua punaiseksi jättiläiseksi.

Mutta jos planeetan emotähti on hieman pienempi ja him­meämpi kuin meidän Aurinkomme, peliaikaa jää enemmän, jopa kymmeniä miljardeja vuosia. Tällaisia tähtiä ovat niin sanotut K-tyypin pääsarjan tähdet eli oranssit kääpiöt. Tällaisten ympäriltä ehdokkaita etsittiin.

Jos planeetta on hieman isompi kuin maapallo, se säilyttää ytimensä lämmön pidempään ja asuinpinta-alaa on enemmän. Lisäksi hieman kosteammalla ja hieman lämpimämmällä planeetalla voisi kehittyä vielä monimuotoisempaa elämää. Maapallollakin elonkirjo on laajinta juuri sademetsissä.

Paras olisi tutkijoiden mukaan planeetta, joka olisi kymmenen prosenttia maapalloa suurempi ja massaltaan noin puolitoista kertaa maapallon kokoinen.

Superplaneetaksi nyt tarjotusta KOI 5715.01 -planeetasta tiedämme vain summittaisen koon ja massan sekä planeetan emotähden iän, josta voidaan päätellä myös planeetan ikä. Näitäkään emme tiedä varmasti, eikä planeettaa ole vielä vahvistettu.

KOI tulee sanoista Kepler Object of Interest, eli kiinnostava kohde, joka suurella todennäköisyydellä on planeetta, mutta ei välttämättä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla