Nasan taitelijän näkemys supermaapallosta. Kuva: <span class="photographer">Nasa</span>
Nasan taitelijän näkemys supermaapallosta. Kuva: Nasa

Eksoplaneetta voi olla elinkelpoinen.

Nasan eksoplaneettoja etsivä Tess-satelliitti on löytänyt niin sanotun supermaapallon aurinkokunnan ulkopuolelta. Tämä eksoplaneetta on 31 valovuoden päässä.

Eksoplaneetta tarkoittaa oman aurinkokuntamme ulkopuolella olevaa planeettaa.

”Tämä on jännittävää, koska meillä on Tessin ensimmäinen löytö läheisestä supermaasta”, sanoo tähtitieteen apulaisprofessori Lisa Kaltenegger. Hän on Tessin tutkimusryhmän jäsen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Supermaa on maapalloa suurempi kiinteä planeetta, joka on kuitenkin pienempi kuin oman aurinkokuntamme kaasuplaneetat, kuten Neptunus. Massa on alle kymmenen Maan massaa, kuten Euroopan avaruusjärjestön verkkosivulla määritellään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Supermaapalloja on löytynyt aikaisemminkin, esimerkiksi kuuden valovuoden päässä olevan Barnardin tähteä kiertämästä. Koska Barnardin tähti on himmeä ja säteilee heikosti, tämä planeetta ei sijaitse niin sanotulla elämänvyöhykkeellä.

Nyt löydetty supermaa sen sijaan on teoriassa elinkelpoinen.

Tess on etsinyt eksoplaneettoja huhtikuusta 2018, ja on tehnyt jo tukun muitakin löytöjä. Tess korvasi edellisen eksoplaneettojen jahtaajan, tutkimussatelliitti Keplerin. Kaikkiaan eksoplaneettoja on löytynyt jo nelisen tuhatta. Niistä supermaapalloja on Nasan mukaan yli 1 200.

Uuden supermaapallon nimi on GJ 357 d. Se löytyi vuoden 2019 alkupuolella, kun Tess haravoi tiettyä taivaanosaa, aina 27 päivää kerrallaan.

Löydetty eksoplaneetta on massiivisempi kuin oma sininen planeettamme. Löytö antaa käsityksen maapallon raskaansarjan serkuista, kertoo Kaltenegger.

Koska GJ 357 d on iso ja sen ilmakehä on paksu, se pystyy pitämään nestemäistä vettä pinnallaan kuten Maa. Tähtitieteilijät ehkä voivat nähdä sen pinnalta elämän merkkejä isoilla optisilla teleskoopeilla, jotka valmistuvat 2020-luvun alussa.

Planeetan emotähti on pieni M-luokan tähti, joka on noin kolmanneksen kokoa omaan Aurinkoomme verrattuna. Sitä kiertää ainakin kolme planeettaa. Niistä yksi eli supermaapallo on planeettakunnan niin sanotulla asuttavalla vyöhykkeellä.

Tähtitieteilijät Kanariansaarten astrofysiikan instituutista ja La Lagunan yliopistosta ilmoittivat emotähti GJ 357:n ja sen planeettojen löytämisestä tiedelehdessä Astronomy & Astrophysics 31. heinäkuuta.

Tess havaitsi, että kääpiöaurinko GJ 357 himmenee hyvin vähän 3,9 päivän välein. Se oli todiste tähden yli kulkevasta planeetasta. Tämä planeetta oli kuuma maa eli GJ 357 b. Se on noin 22 prosenttia suurempi kuin maapallo, sanovat tutkijat.

Seurantaa jatkettiin maanpäällisin teleskoopein. Se johti kahden muun eksoplanetaarisen sisaruksen löytämiseen. Ne ovat GJ 357 c ja GJ 357 d.

Tähtitieteilijät kokosivat teleskooppien dataa kahden vuosikymmenen ajalta. Niistä paljastui eksoplaneettojen pienet gravitaation vaikutukset emotähteen. Tästä kertoo Nasan video.

Syrjäisin sisarplaneetta on GJ 357 d, supermaapallo. Se kiertää kääpiötähden 55,7:ssä päivässä. Etäisyys emotähteen on noin viidennes siitä, mikä on maapallon etäisyys Aurinkoon. Se saa energiaa saman verran emotähdestään kuin Mars Auringosta.

Tutkijat simuloivat tämän planeetan spektriä. Maankaltainen maailma voisi vaihdella kallioisesta hyvin vetiseen, kertoo Kaltenegger verkkolehti Science Dailylle.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä32548

Pseudopimppi kirjoitti:
...Supermaa on maapalloa suurempi kiinteä planeetta, joka on kuitenkin pienempi kuin oman aurinkokuntamme kaasuplaneetat, kuten Neptunus. Massa on alle kymmenen Maan massaa, kuten Euroopan avaruusjärjestön verkkosivulla määritellään...

10 Maan massainen planeetta on halkaisijaltaan noin kaksinkertainen, jos materiaalikoostumus on sama kuin Maassa. Kaksinkertainen halkaisija antaa 8 kertaisen tilavuuden, ja isompi planeetta lienee jonkin verran tiheämpi, ksoka aine puristuu hydrostaattisessa paineessa.

Silloin putoamiskiihtyvyys planeetan pinnalla on 2,5 kertainen. Ei siellä liene mitään norsuja ja virtahepoja, mutta ei tuollainen painovoima mitään ihmeitä vaadi. Lentäminen lienee kanssa harvinaista ja lähinnä pienikokoisten hyönteisen kaltaisten herkkua, jos ilmakehä ei ole selvästi tiheämpi kuin Maassa. Vesieläimet voivat olla valtavia isossakin painovoimassa.

Eusa
Seuraa 
Viestejä17285

Neutroni kirjoitti:
Pseudopimppi kirjoitti:
...Supermaa on maapalloa suurempi kiinteä planeetta, joka on kuitenkin pienempi kuin oman aurinkokuntamme kaasuplaneetat, kuten Neptunus. Massa on alle kymmenen Maan massaa, kuten Euroopan avaruusjärjestön verkkosivulla määritellään...

10 Maan massainen planeetta on halkaisijaltaan noin kaksinkertainen, jos materiaalikoostumus on sama kuin Maassa. Kaksinkertainen halkaisija antaa 8 kertaisen tilavuuden, ja isompi planeetta lienee jonkin verran tiheämpi, ksoka aine puristuu hydrostaattisessa paineessa.

Silloin putoamiskiihtyvyys planeetan pinnalla on 2,5 kertainen. Ei siellä liene mitään norsuja ja virtahepoja, mutta ei tuollainen painovoima mitään ihmeitä vaadi. Lentäminen lienee kanssa harvinaista ja lähinnä pienikokoisten hyönteisen kaltaisten herkkua, jos ilmakehä ei ole selvästi tiheämpi kuin Maassa. Vesieläimet voivat olla valtavia isossakin painovoimassa.

Kuoren päällä saattaa olla varsin kuuma ja tiheä tunnelma, jolloin paksussa kaasussa voi uida tietysti helpommin kuin harvassa...

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Sisältö jatkuu mainoksen alla