Supernova Cas A röntgenkuvassa. Kuva NASA/CXC/MIT/UMass Amherst/M.D.Stage et al.
Supernova Cas A röntgenkuvassa. Kuva NASA/CXC/MIT/UMass Amherst/M.D.Stage et al.

Tutkijat näkivät ensimmäistä kertaa, että mystiset suurenergiset säteet ovat peräisin supernovaräjähdyksestä.

Tähtitieteilijät ovat ensimmäistä kertaa nähneet, miten supernovana räjähtäneen tähden rippeet kiihdyttävät elektroneja. Näin selittyy maapalolla havaittujen suurenergisten hiukkasten alkuperä.

Kosmiset säteet ovat energeettisiä hiukkasia, joita päätyy Maan ilmakehäänkin. Suuri osa niistä kiihtyy suurienergisiksi Auringossa tapahtuvissa purkauksissa, mutta osa on peräisin aurinkokunnan ulkopuolelta. Teorioiden mukaan suurienergisimmät kosmiset säteet kiihtyvät kulkiessaan edestakaisin erilaisissa shokkirintamissa, joita syntyy muun muassa supernovaräjähdyksissä.

Chandra-röntgenkaukoputken uusi kuva paljastaa, että elektronit todella kiihtyvät supernovajäänöksen muodostamissa shokkiaaloissa lähelle valon nopeutta. Chandra kuvasi supernovajäännös Cas A:n. Jäännös syntyi hieman yli kolmesataa vuotta sitten, kun massiivinen tähti räjähti. Kuvan siniset viivakiehkurat edustavat räjähdyksen ripeiden muodostamia shokkirintamia, joissa elektronit kiihtyvät.

Nyt siis tiedetän varmasti, että osa tänne päätyvistä suurenergisistä kosmisista säteistä on peräisin supernovista. "Kosmisten säteiden alkuperän selittäminen auttaa meitä ymmärtämään myös muita universumin ilmiöitä, joihin liittyy suurenergisiä hiukkasia", sanoo Massachusettsin yliopistossa työskentelevä Michael Stage Chandran tiedotteessa.