Kokkareinen supernova. Kuva: ESO
Kokkareinen supernova. Kuva: ESO

Kaksoistähdessä kirkastuva supernova on sekä hidas että räjähtävä tapahtuma.

Tutkijoita on jo pitkään askarruttanut, millainen kaksoistähdissä supernovana kirkastuvan tähden loppu on. Tuleeko se hiljalleen kypsyen vai kerralla räjähtäen? Nyt on selvinnyt, että tähden loppu sisältää kaksi erilaista vaihetta. Supernovien luonteen ymmärtämisellä saattaa olla jopa kosmisia seurauksia, sillä niitä käytetään mittatikkuina, kun lasketaan universumin kokoa ja laajenemisnopeutta.

Kaksoisjärjestelmään muodostuneen valkoisen kääpiötähden oletetaan räjähtävän tyypin Ia supernovana, kun sen pinnalle on kertynyt tarpeeksi kumppanilta peräisin olevaa kaasua. Tiedossa ei ole ollut, mikä laukaisee räjähdyksen ja miten räjähdys leviää.

Lifan Wang kumppaneineen tutki seitsemäätoista supernovajäännöstä muun muassa Euroopan eteläisen observatorion VLT-kaukoputkella (Very Large Telescope). Supernovajäännösten ulkoreunat näyttävät epäsymmetrisiltä ja aine kokkareiselta. Jäännösten sisemmät alueet sen sijaan näyttävät olevan tasaisia.

Tämä viittaa ESO:n tiedotteen mukaan siihen, että supernovaräjähdys alkaa hitaalla palamisella ja muuttuu sitten hurjaksi räjähdykseksi, joka etenee ääntä nopeammin.