Suippomadonlakki on yksi psilosybiinisienistä. Kuva: kaal-kopje / Wikimedia Commons
Suippomadonlakki on yksi psilosybiinisienistä. Kuva: kaal-kopje / Wikimedia Commons

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

Huumeista vähiten varallisia ovat etenkin psilosybiiniä ja psilosiinia sisältävät ”taikasienet”. Tämä kävi ilmi maailmanlaajuisessa Global Drug Survey -tutkimuksessa (GDS), joka pani yhdeksän huumetta järjestykseen sen mukaan, paljonko sairaalakäyntejä ne ovat aiheuttaneet.

Viime vuoden kyselyyn osallistui 115 523 ihmistä yli 50 maasta. Vastaajat olivat keskimäärin 29-vuotiaita. 65 prosenttia heistä oli käyttänyt laittomia huumeita viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vain laillista päihdettä eli alkoholia oli nauttinut 34 prosenttia vastanneista.

Kyselyssä tiedusteltiin, mitä huumeita vastanneet ovat käyttäneet ja millaisissa tilanteissa sekä mitä käytöstä seurasi.

Sienten jälkeen harvemmin vierailuihin ensiapuosastoille johti kannabis. Kolmannen tilan jakoivat lsd ja kokaiini. Seuraavaksi sijoittuivat järjestyksessä amfetamiini, ekstaasi, alkoholi, synteettinen kannabis ja metamfetamiini.

Useimpiin sairaalakäynteihin johtanut metamfetamiini on keinotekoinen stimulantti. Se on vahvempaa kuin tavallinen amfetamiini ja aiheuttaa voimakasta psykologista riippuvuutta. Toisen maailmansodan aikana se tunnettiin Suomessa nimillä pervitiini ja höökipilleri.

Kokonaisuutena huumeiden käyttö oli naisille vaarallisempaa kuin miehille.

Melkein 10 000 vastaajaa kertoi kokeilleensa taikasieniä edellisenä vuonna. Heistä 0,2 prosenttia tarvitsi kokeilun jälkeen terveydenhoidon ammattilaisten apua.

Luku kuulostaa pieneltä, mutta tutkijat korostavat, ettei minkään huumeen käyttäminen ole terveydelle täysin vaaratonta. Huumeisiin liittyy myös paljon riskejä, jotka eivät välttämättä johda sairaalaan.

Vaaroja lisäävät sienten ja alkoholin yhteiskäyttö sekä päihteiden nauttiminen väärässä seurassa, toteaa GDS:n luoja psykiatri Adam Winstock The Guardian -lehdessä.

Hänen mukaansa psilosybiinisienten käyttäjät hakeutuvat ensiapuun tavallisimmin fyysisten loukkaantumisien, paniikin, lyhytkestoisen sekavuuden ja pelkojen takia.

Psykiatri Winstockin mielestä suurin sienten käytössä piilevä vaara on, että kokeilija syö myrkkysieniä, koska ei tunne lajeja.

Lähes 10 000 GDS-tutkimukseen osallistunutta raportoi käyttäneensä lsd:tä. Heistä 95 oli joutunut hakeutumaan ensiapuun.

Lsd:tä on erittäin vaikea annostella oikein, koska myytävinä olevat tabletit ovat niin erilaisia. On helppo ottaa liikaa ja kokea jotain ihan muuta kuin odotti, Winstock sanoo.

Tutkimuksessa toiseksi vaarallisimmaksi osoittautui synteettinen kannabis. Se on yhteinen nimi sadoille yhdisteille, jotka vaikuttavat samoihin aivojen kannabinoidireseptoreihin kuin kannabiksen keskeinen ainesosa tetrahydrokannabinoli eli thc. Nämä yhdisteet ovat usein hyvin voimakkaita, halpoja ja tuoksuttomia – ja voivat näyttää marihuanalta.

GDS on vuodesta 1999 lähtien pyrkinyt lisäämään huumeiden käytön turvallisuutta huolimatta siitä, onko se laillista. Raportin tekijät eivät katso läpi sormiensa laittomien huumeiden hyödyntämistä.

He haluavat tiedottaa käyttäjille, terveydenhoidon ammattilaisille ja päätöksentekijöille huumaavien aineiden mahdollisista seurauksista.

On hyvä tietää vaikkapa se, kuinka kauan minkin aineen vaikutus voi kestää. Esimerkiksi kannabis huumaa muutamiksi tunneiksi, mutta annos lsd:tä valtaa mielen jopa 12 tunniksi.

Kaikkiaan sairaalahoitoon jouduttiin eri päihteiden näin:

taikasienet 0,2 %

kannabis 0,6 %

LSD 1 %

kokaiini 1 %

amfetamiini 1,1 %

ekstaasi 1,2 %

alkoholi 1,3 %

synteettinen kannabis 3,2 %

metamfetamiini 4,8 %.

QS
Seuraa 
Viestejä4584
Liittynyt26.7.2015

Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Vertailuksi v. 2015 "European rating of drug harms.", https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25922421 " Forty drug experts from throughout the EU scored 20 drugs on 16 harm criteria. The expert group also assessed criteria weights that would apply, on average, across the EU. Weighted averages of the scores provided a single, overall weighted harm score (range: 0-100) for each drug. RESULTS: Alcohol, heroin and crack emerged as the most harmful drugs (overall weighted harm score 72, 55 and 50,...
Lue kommentti
Käyttäjä6361
Seuraa 
Viestejä2
Liittynyt13.2.2018

Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

ihan muuten vaan ajattelin että "synteettinen kannabis" ansaitsisi tulla kutsutuksi jollain muulla nimellä. sana kannabis olkoonkin sanan "synteettinen" perässä. voi ohjata nuoria ja lapsia harhaan. niinkuin se itseasiassa tekeekin. sitä pidetään käyttäjien keskuudessa yhtä haitattomana kuin perinteistä kannabista.
Lue kommentti

Vesistöissä kasvavat toukat imevät muovia itseensä.

Mikromuovi eli alle viiden millin kokoinen ja vielä huomattavasti pienempi muovisilppu on tiedostettu valtavaksi ongelmaksi merissä ja vesistöissä.

Vaatteista, kosmetiikasta ja muista tuotteista irtoava mikromuovi päätyy luontoon eikä poistu sieltä. Ravinnon mukana sitä päätyy eläimiin, ja muovi kiertää ravintoketjussa.

Nyt Belfastin ja Readingin yliopistojen tutkijat ovat tehneet huolestuttavan havainnon. Hyttyset ja muut hyönteiset levittävät mikromuovia myös maanpäällisiin ravintoketjuihin, he raportoivat Biology Letters -lehdessä.

Hyönteisten toukat kasvavat vedessä, jossa ne siivilöivät mikroskooppisia muovinpalasia sisäänsä ruoan mukana. Muovi säilyy toukassa, kun se muodonmuutosten myötä kasvaa aikuiseksi hyönteiseksi.

Tutkijat syöttivät lintuhyttysen toukille mikroskooppisia muovinpalasia, kooltaan 2–15 mikrometriä. Mikrometri on millimetrin tuhannesosa. Mitä pienempää muovi oli, sitä enemmän sitä päätyi toukkiin.

Ällistyttävä havainto oli, että muovi ei hävinnyt toukista mihinkään, kun ne kokivat muodonmuutoksen ja kasvoivat aikuisiksi. Täysikasvuisessa lintuhyttysessä muovia oli huomattavia määriä.

”Toukat suodattavat ravintoa suuhunsa eivätkä ne erota, mikä on muovia ja mikä ruokaa. Ne syövät levää, joka on suunnilleen saman kokoista kuin mikromuovi”, kertoo eläintieteen professori Amanda Callaghan Belfastin yliopistosta The Guardian -lehdessä.

Callaghan pitää erittäin todennäköisenä, että myös muiden hyönteislajien vedessä elävät toukat syövät mikromuovia ja kuljettavat sitä aikuisina ympäriinsä. Hyönteiset päätyvät ruoaksi muun muassa linnuille, lepakoille ja hämähäkeille, ja sitä kautta muovia kulkeutuu maanpäällisiin ravintoketjuihin.

”Hyönteisparvien mukana muovia voi nousta ilmoille suuria määriä. Se on todella masentavaa. Tämä muovi ei katoa ikinä mihinkään”, tutkimusta johtanut Callaghan valittelee.

Englannissa mikromuovia on löydetty jo esimerkiksi päivänkorennoista ja vesiperhosista. Walesin joissa jopa puolella tutkituista hyönteisentoukista on mikromuovia sisuksissaan.

Merilinnuistakin on jo löydetty mikromuoveja, mutta aiemmin ei ole tutkittu, voisivatko ne levitä ravinnosta hyönteisten välityksellä.

”Tämä on aiemmin tuntematon reitti. Se altistaa sellaisetkin eläimet, jotka tavallisesti eivät muoville altistu. Emme vielä tiedä vaikutuksia”, Callaghan sanoo.

Valveilla makaaminen tekee vuoteesta vihollisen, joka estää nukkumisen.

Hyvä yöuni on terveytemme elintärkeitä peruspilareita. Se elvyttää kehon, uudistaa soluja, hoitaa mieltä, huoltaa muistia ja suojaa sairauksilta.

Univaje toimii päinvastoin ja on elimistölle myrkkyä.

Se heikentää muistia, häiritsee tunne-elämää, koettelee aineenvaihduntaa ja immuunipuolustusta ja altistaa sairauksille, kuten diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille, mielenterveyden häiriöille ja aivorappeumille, esimerkiksi Alzheimerin taudille.

Jokainen nukkuu joskus huonosti, mutta toisilla univaikeudet kroonistuvat. Paradoksaalisesti ihminen alkaa silloin pelätä, ettei saa unta, niin paljon, ettei saa unta. Sänky ei ole enää ystävä vaan vihollinen.

Perinteisesti pitkäaikaista unettomuutta on hoidettu lääkkeillä, mutta nykyisin niitä ei enää suositella. Tilalle on tullut lääkkeettömiä vaihtoehtoja, kuten kognitiivis-behavioraalinen cbt-terapia.

Sänky on vain nukkumista varten

Cbt-terapian ytimessä on nukkumista haittaavien pelkojen ja muiden kielteisten ajatusmallien horjuttaminen ja purkaminen.

Tässä yksi tärkeä keino on rajoittaa vuoteessa oloa, sillä pahimmillaan oma sänky on uniongelmaiselle ärsyke, joka estää nukkumisen. Hän on ehdollistunut siihen, että sängyssä odottaa kurja yö.

”Tarkoituksena ei ole rajoittaa nukkumista vaan vuoteessa oloa. Jokainen vuoteessa valveilla oltu hetki vahvistaa negatiivista yhteyttä valveen ja vuoteen välillä”, sanoo Helsingin uniklinikan toiminnanjohtaja Anne Huutoniemi, joka hoitaa uniongelmaisia cbt:llä.

Käytännössä ensin arvioidaan, miten kauan uneton todellisuudessa nukkuu silloin, kun kokee, ettei nuku silmän täyttä. Jos keskiarvoksi saadaan vaikkapa 5,5 tuntia yössä, siitä tehdään vuoteessaoloaika, ja ihminen alkaa mennä nukkumaan vuoteessaoloaikansa verran ennen tavanomaista ylösnousuaikaansa.

Aluksi aikataulua noudatetaan kaksi viikkoa. Jos uneton ei saa unta puolen tunnin kuluessa sänkyyn menosta tai herää yöllä ja virkistyy, hänen on noustava sängystä ja pysyttävä sieltä poissa, kunnes vireys taas vaihtuu väsymykseen.

Jos kahden viikon jälkeen suurin osa sovitusta vuodeajasta kuluu unessa, nukkumaanmenoa voidaan alkaa aikaistaa 15 minuuttia viikossa. Tätä jatketaan, kunnes saavutetaan ideaaliaika, joka kerryttää unta sopivasti.

 

Lue lisää

Tiede-lehdessä 11/2018 on pitkä artikkeli, jossa lääketieteeseen erikoistunut tiedetoimittaja Mari Heikkilä kertoo, miten aivot ehdollistuvat pelkäämään nukkumaan menoa, miten hyviä tuloksia cbt-hoito on tuottanut ja miten itse kukin voi auttaa itseään nukahtamaan helpommin.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.