Suomalainen kansanvaiva, sepelvaltimotauti, voi saada alkunsa sikiökaudelle. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan alhainen syntymäpaino ja syntymälaihuus ennakoivat aikuisiän pitkäaikaissairauksia. Nopea painon nousu yhden vuoden iässä lisää selvästi ri...

Suomalainen kansanvaiva, sepelvaltimotauti, voi saada alkunsa sikiökaudelle. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan alhainen syntymäpaino ja syntymälaihuus ennakoivat aikuisiän pitkäaikaissairauksia. Nopea painon nousu yhden vuoden iässä lisää selvästi riskiä sairastua sepelvaltimotautiin, kuitenkin ainoastaan laihoina syntyneillä poikalapsilla.

Tutkimukseen valittiin 1934-44 syntyneitä helsinkiläismiehiä, joiden kasvua oli seurattu säännöllisesti 12-vuotiaaksi asti. Joukkoon kuului 4630 miestä. Heistä 357 sairastui aikuisena sepelvaltimotautiin.

Dosentti Johan Erikssonin työryhmän havainnot tukevat brittiprofessori David Barkerin kiisteltyä teoriaa, jonka mukaan monet kansansairaudet, kuten sydäntaudit ja diabetes,"ohjelmoituvat" jo varhain. Tämän ns. Barkerin hypoteesin mukaan hidastunut kasvu sikiökautena ja varhaislapsuudessa muokkaavat elimistön aineenvaihduntaa.

Erikson mukaan selitys saattaa piillä hoikkien vauvojen kehon koostumuksessa. Syntymälaihoilla pojilla on vähemmän lihassoluja, joiden määrä ratkeaa pitkälti jo ennen syntymää. Nopea painon nousu saattaa tuottaa määrällisesti enemmän rasvakudosta kuin lihaskudosta. Liiasta rasvakudoksesta on taas haittaa aikuisiässä.

Tämän viikon British Medical Journalissa julkaistut tulokset viittaavat myös siihen, että tautiriski pysyy kurissa, jos lapsen varhaista kasvua tuetaan. Tutkijat arvioivat, että mikäli jokaisen miehen syntymäpaino olisi ollut lähellä keskiarvoa - samoin pituus ja paino vuoden iässä olisi - sepelvaltimotaudin esiintyvyys olisi pudonnut jopa puolella.