Kuva: Synkrotronisäteilytuloksista koostettu väärävärikuva liskolintu Archaeopteryxistä. Punainen=kalsium, vihreä=sinkki, sininen=mangaani.
Kuva: Synkrotronisäteilytuloksista koostettu väärävärikuva liskolintu Archaeopteryxistä. Punainen=kalsium, vihreä=sinkki, sininen=mangaani.

Pelkäksi siiven jäljeksi oletetusta painaumasta paljastuikin muinaisten höyhenten jäänteitä.

Uusi menetelmä voi saada paljon irti kalutustakin
kohteesta, osoittivat brittitutkijat.

Roy Wogelius Manchesterin yliopistosta kollegoineen
kuvansi varhaisimman tunnetun linnun, Archaeopteryxin, fossiilin synkrotroniröntgensäteilyllä ja koosti tuloksista
kemiallisen kartan.

Tarkastelu paljasti, että fossiiliin painautuneen siiven
jäljen kemiallinen rakenne on erilainen kuin sitä ympäröivän kiven. Tämä viittaa
siihen, että painautumaan on tarttunut ja taltioitunut muinaisten höyhenten
jäänteitä. Tulos on vastakkainen aiempien tutkimusten kanssa, joiden mukaan
liskolinnun siivestä on jäänyt fossiiliin pelkkä kuoppa.

Uudenlainen kemiallinen kartta auttaa paitsi avaamaan
liskolinnun historiaa, myös kartoittamaan, miten eläimen fossilisoituminen
tarkkaan ottaen tapahtuu.

Tutkimuksen julkaisi Pnas.