Evoluutiossa ihmislapsen pää kasvoi ja pystyssä kävelevän naisen lantio kapeni. Kuva: <span class="photographer">The American text-book of obstetrics for practitioners and students (1903) / Wikimedia Commons</span>
Evoluutiossa ihmislapsen pää kasvoi ja pystyssä kävelevän naisen lantio kapeni. Kuva: The American text-book of obstetrics for practitioners and students (1903) / Wikimedia Commons

Erooppalaiseen lantion malliin perustuvasta synnytysopista on voinut seurata muille tuskallisia pihtisynnytyksiä.

Ihminen on ainoa kahdella jalalla kävelevä apina, ja lantiomme on kapeampi kuin muilla ihmisapinoilla. Lisäksi poikasemme ovat syntyessään varsin isopäisiä muihin eläimiin verrattuna. Vauva joutuu syntyessään puristumaan ulos varsin pienestä tilasta.

Vallitseva ajatus ihmisen synnytyskanavan evoluutiosta on ollut, että lantio kapeni, kun kun esi-isämme kehittyivät kävelemään kahdella jalalla. Näin pystykävelystä tuli helpompaa.

Totuus saattaa olla monimutkaisempi, osoittaa uusi Proceedings of the Royal Society B -lehdessä julkaistu tutkimus.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Jos kaksijalkaisuuteen siirtyminen olisi ollut ainoa merkittävästi vaikuttava tekijä synnytyskanavan muotoutumisessa, voisi olettaa, että synnytyskanava olisi kaikilla naisilla likimain samanlainen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Näin ei kuitenkaan ole, havaitsivat evoluutioantropologi Lia Betti englantilaisesta Roehamptonin yliopistosta ja evoluutioekologi Andrea Manica Cambridgen yliopistosta.

He ottivat mittoja 348 luurangosta, jotka olivat peräisin eri puolilta maailmaa. Elävän ihmisen synnytyskanavan luuston tarkka mittaaminen on varsin hankalaa, joten tutkijat käyttivät vainajia. Vanhimmat luurangot olivat 2 000 vuoden takaa ja tuoreimmat nykyajalta.

Kaksikko havaitsi, että synnytyskanavan muodossa on huomattavia eroja ihmispopulaatioiden välillä, paljon enemmän kuin muussa luustossa.

Lantion yläaukeama on eurooppalaisilla ja pohjoisafrikkalaisilla naisilla enemmän ovaalin muotoinen, kun taas Aasian ja Saharan eteläpuolisen Afrikan naisilla se on pyöreämpi.

Viimeksi mainituilla kanava on myös sivuttain kapeampi, mutta toisessa suunnassa syvempi. Pohjois-Amerikan alkuperäisväestöön kuuluvilla naisilla synnytyskanava taas on leveämpi.

Lääketieteen oppikirjoissa synnytyskanava esitetään lähes yksinomaan sellaisena kuin se on eurooppalaisilla naisilla. On alettu ajatella, että kanava on evoluutiossa kehittynyt kaartumaan juuri tällä tavalla.

”Tämä näkemys perustuu käytännössä yksinomaan eurooppalaisen naisen synnytyskanavan muotoon, joka on poikkeuksellisen kaareva”, sanoo evoluutioantropologi Betti The Guardian -lehdessä.

Ajatus samasta synnytyskanavan muodosta on tutkijoiden mukaan johtanut käytännössä siihen, että näkemys oikeanlaisesta synnytyksestä perustuu sekin eurooppalaiseen lantionmuotoon. Muiden ihmispopulaatioiden edustajilla vauva voi kuitenkin kääntyä synnytyskanavassa eri tavalla.

Betti viittaa 1930- ja 1940-luvun kauhutarinoihin, joissa afrikkalais-amerikkalaisille naisille tehtiin kivuliaita ja riskialttiita pihtisynnytyksiä, kun vauva ei kääntynyt odotetulla tavalla.

”Itse asiassa synnytyskanava voi olla nykyihmisillä hyvin monen muotoinen. Kaikki kävelevät silti normaalisti ja synnyttävät ongelmitta”, Betti sanoo.

Havainto synnytyskanavan vaihtelevasta muodosta on tärkeä erityisesti evoluution kannalta. Se voi tarkoittaa, ettei ihmisen työlään synnytyksen takana ole pelkästään luonnonvalinta.

Yksi tekijä voi olla ravinto. Kun ihminen siirtyi maanviljelykseen ja ravintoa oli enemmän saatavilla, vauvat saattoivat kasvaa isommiksi jo kohdussa.

Myöhemmin liikalihavuus on voinut pahentaa ongelmaa entisestään. Ylipainoiset äidit näyttävät synnyttävän myös poikkeuksellisen potria lapsia.

Synnytyskanavan muotoutumista näyttäisi selittävän myös niin sanottu geneettinen ajautuminen. Kun ihmiset muinoin lähtivät vaeltamaan Afrikasta, heidän mukanaan lähti vain osa ihmisen geeniperimän koko kirjosta.

Lantion muotoa säätelevissä geeneissä oli siis vähemmän vaihtelua kotisavannilta kauas pohjoiseen kulkeneiden ihmisten välillä. Heidän lisääntyessään saatavilla olevista geeneistä on muotoutunut tietynlaisia lantioita osin silkan sattuman kautta.

Risteytyminen Euroopassa neandertalinihmisten kanssa ja Aasiassa denisovanihmisten kanssa voinut myös vaikuttaa siihen, millainen lantio alueen ihmisille on muotoutunut.

Tutkijat laskivat, että etäisyys Afrikasta selittää noin 43 prosenttia synnytyskanavan muodon vaihtelusta.

Ilmastollakin on voinut olla vaikutus. Leveämpi lantio olisi kylmissä oloissa parempi, sillä tällainen vartalonmuoto säilöö enemmän lämpöä. Tutkijat eivät kuitenkaan löytäneet tähän viittaavaa korrelaatiota.

Vierailija

Zorba the Greek kirjoitti:
Käyttäjä5638 kirjoitti:
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/synnytyskanava-kehittyi-erilaisek...
"Lantion yläaukeama on eurooppalaisilla ja pohjoisafrikkalaisilla naisilla enemmän ovaalin muotoinen, kun taas Aasian ja Saharan eteläpuolisen Afrikan naisilla se on pyöreämpi."

Mielenkiintoista.

Aiemmissa tutkimuksissa on sanottu, että ihimisillä ja muilla homineilla synnytyskanava on vaakasuunnassa suurempi eli pyöreämpi kuin apinoilla.
Neanderthalilla oli synnytyskanavan muoto vaakasuunnassa oleva ovaali tai pyöreä.

Apinoilla synnytyskanava on tutkimusten mukaan pystysuunnassa oleva ovaali.
oheisessa linkissä visualisointia apinan ja ihmisen synnytyskanavien eroista.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4305166/

Toisaalta :
http://www.pnas.org/content/106/20/8151
"humans and other hominins are the only primates for which the pelvic inlet, or entrance to the birth canal, is larger transversely (mediolaterally) than anteroposteriorly (1, 2)."

Mutta sitten toisaalta Pohjois-Afrikan eteläpuolella ei ole ovaali vaakatasossa vaan pystyasennossa.

Tässä tullaan kyllä nyt suurten kysymysten äärelle. Onko Pohjois-Afrikan eteläpuolella olevat erityneet siis jostakin ihmisapinasta myöhemmin kuin Neanderthal jne? Kehittyikö nykyihminen sittenkään ensin Afrikassa?

Meillähän onkin jo miljoonia vuosia vanha hammas, joka on löytynyt Euroopasta. Hampaassa oli ihmismäiset piirteet, jokin esiihminen siis tai ihmisapina oli hampaan kantaja.

Miksi jotkut aina vaan nojautuvat vanhaan uskomukseen, että ihminen kehittyi afrikassa.
Se, millä nopeudella kukoistavat kulttuurit kehittyivät eri puolilla maailmaa, ei myöskään viittaa siihen, että ihminen kehittyi Afrikassa.

Odotan järkeviä kommentteja kaikilta tähän asiaan.

Älykkäämpi rotu on kehittyny kylmässä ja afrikan kuumuudessa älyttömin.

Höps. Etelässä puhtaampi ihminen, sellainen jalo ja aito. Pohjoisessa sekarotuista sakkia.

Onneksi käytännössä aina sekarotuiset ovat terveempia ja kauniimpia, sekä eläimissä että ihmisissä.

  • ylös 11
  • alas 15
Tapani Kansalainen
Seuraa 
Viestejä2900

Käyttäjä5638 kirjoitti:
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/synnytyskanava-kehittyi-erilaisek...
"Lantion yläaukeama on eurooppalaisilla ja pohjoisafrikkalaisilla naisilla enemmän ovaalin muotoinen, kun taas Aasian ja Saharan eteläpuolisen Afrikan naisilla se on pyöreämpi."

Mielenkiintoista.

Aiemmissa tutkimuksissa on sanottu, että ihimisillä ja muilla homineilla synnytyskanava on vaakasuunnassa suurempi eli pyöreämpi kuin apinoilla.
Neanderthalilla oli synnytyskanavan muoto vaakasuunnassa oleva ovaali tai pyöreä.

Apinoilla synnytyskanava on tutkimusten mukaan pystysuunnassa oleva ovaali.
oheisessa linkissä visualisointia apinan ja ihmisen synnytyskanavien eroista.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4305166/

Toisaalta :
http://www.pnas.org/content/106/20/8151
"humans and other hominins are the only primates for which the pelvic inlet, or entrance to the birth canal, is larger transversely (mediolaterally) than anteroposteriorly (1, 2)."

Mutta sitten toisaalta Pohjois-Afrikan eteläpuolella ei ole ovaali vaakatasossa vaan pystyasennossa.

Tässä tullaan kyllä nyt suurten kysymysten äärelle. Onko Pohjois-Afrikan eteläpuolella olevat erityneet siis jostakin ihmisapinasta myöhemmin kuin Neanderthal jne? Kehittyikö nykyihminen sittenkään ensin Afrikassa?

Meillähän onkin jo miljoonia vuosia vanha hammas, joka on löytynyt Euroopasta. Hampaassa oli ihmismäiset piirteet, jokin esiihminen siis tai ihmisapina oli hampaan kantaja.

Miksi jotkut aina vaan nojautuvat vanhaan uskomukseen, että ihminen kehittyi afrikassa.
Se, millä nopeudella kukoistavat kulttuurit kehittyivät eri puolilla maailmaa, ei myöskään viittaa siihen, että ihminen kehittyi Afrikassa.

Odotan järkeviä kommentteja kaikilta tähän asiaan.

Älykkäämpi rotu on kehittyny kylmässä ja afrikan kuumuudessa älyttömin.

  • ylös 9
  • alas 10
Sisältö jatkuu mainoksen alla