Evoluutiossa ihmislapsen pää kasvoi ja pystyssä kävelevän naisen lantio kapeni. Kuva: The American text-book of obstetrics for practitioners and students (1903) / Wikimedia Commons
Evoluutiossa ihmislapsen pää kasvoi ja pystyssä kävelevän naisen lantio kapeni. Kuva: The American text-book of obstetrics for practitioners and students (1903) / Wikimedia Commons

Erooppalaiseen lantion malliin perustuvasta synnytysopista on voinut seurata muille tuskallisia pihtisynnytyksiä.

Ihminen on ainoa kahdella jalalla kävelevä apina, ja lantiomme on kapeampi kuin muilla ihmisapinoilla. Lisäksi poikasemme ovat syntyessään varsin isopäisiä muihin eläimiin verrattuna. Vauva joutuu syntyessään puristumaan ulos varsin pienestä tilasta.

Vallitseva ajatus ihmisen synnytyskanavan evoluutiosta on ollut, että lantio kapeni, kun kun esi-isämme kehittyivät kävelemään kahdella jalalla. Näin pystykävelystä tuli helpompaa.

Totuus saattaa olla monimutkaisempi, osoittaa uusi Proceedings of the Royal Society B -lehdessä julkaistu tutkimus.

Jos kaksijalkaisuuteen siirtyminen olisi ollut ainoa merkittävästi vaikuttava tekijä synnytyskanavan muotoutumisessa, voisi olettaa, että synnytyskanava olisi kaikilla naisilla likimain samanlainen.

Näin ei kuitenkaan ole, havaitsivat evoluutioantropologi Lia Betti englantilaisesta Roehamptonin yliopistosta ja evoluutioekologi Andrea Manica Cambridgen yliopistosta.

He ottivat mittoja 348 luurangosta, jotka olivat peräisin eri puolilta maailmaa. Elävän ihmisen synnytyskanavan luuston tarkka mittaaminen on varsin hankalaa, joten tutkijat käyttivät vainajia. Vanhimmat luurangot olivat 2 000 vuoden takaa ja tuoreimmat nykyajalta.

Kaksikko havaitsi, että synnytyskanavan muodossa on huomattavia eroja ihmispopulaatioiden välillä, paljon enemmän kuin muussa luustossa.

Lantion yläaukeama on eurooppalaisilla ja pohjoisafrikkalaisilla naisilla enemmän ovaalin muotoinen, kun taas Aasian ja Saharan eteläpuolisen Afrikan naisilla se on pyöreämpi.

Viimeksi mainituilla kanava on myös sivuttain kapeampi, mutta toisessa suunnassa syvempi. Pohjois-Amerikan alkuperäisväestöön kuuluvilla naisilla synnytyskanava taas on leveämpi.

Lääketieteen oppikirjoissa synnytyskanava esitetään lähes yksinomaan sellaisena kuin se on eurooppalaisilla naisilla. On alettu ajatella, että kanava on evoluutiossa kehittynyt kaartumaan juuri tällä tavalla.

”Tämä näkemys perustuu käytännössä yksinomaan eurooppalaisen naisen synnytyskanavan muotoon, joka on poikkeuksellisen kaareva”, sanoo evoluutioantropologi Betti The Guardian -lehdessä.

Ajatus samasta synnytyskanavan muodosta on tutkijoiden mukaan johtanut käytännössä siihen, että näkemys oikeanlaisesta synnytyksestä perustuu sekin eurooppalaiseen lantionmuotoon. Muiden ihmispopulaatioiden edustajilla vauva voi kuitenkin kääntyä synnytyskanavassa eri tavalla.

Betti viittaa 1930- ja 1940-luvun kauhutarinoihin, joissa afrikkalais-amerikkalaisille naisille tehtiin kivuliaita ja riskialttiita pihtisynnytyksiä, kun vauva ei kääntynyt odotetulla tavalla.

”Itse asiassa synnytyskanava voi olla nykyihmisillä hyvin monen muotoinen. Kaikki kävelevät silti normaalisti ja synnyttävät ongelmitta”, Betti sanoo.

Havainto synnytyskanavan vaihtelevasta muodosta on tärkeä erityisesti evoluution kannalta. Se voi tarkoittaa, ettei ihmisen työlään synnytyksen takana ole pelkästään luonnonvalinta.

Yksi tekijä voi olla ravinto. Kun ihminen siirtyi maanviljelykseen ja ravintoa oli enemmän saatavilla, vauvat saattoivat kasvaa isommiksi jo kohdussa.

Myöhemmin liikalihavuus on voinut pahentaa ongelmaa entisestään. Ylipainoiset äidit näyttävät synnyttävän myös poikkeuksellisen potria lapsia.

Synnytyskanavan muotoutumista näyttäisi selittävän myös niin sanottu geneettinen ajautuminen. Kun ihmiset muinoin lähtivät vaeltamaan Afrikasta, heidän mukanaan lähti vain osa ihmisen geeniperimän koko kirjosta.

Lantion muotoa säätelevissä geeneissä oli siis vähemmän vaihtelua kotisavannilta kauas pohjoiseen kulkeneiden ihmisten välillä. Heidän lisääntyessään saatavilla olevista geeneistä on muotoutunut tietynlaisia lantioita osin silkan sattuman kautta.

Risteytyminen Euroopassa neandertalinihmisten kanssa ja Aasiassa denisovanihmisten kanssa voinut myös vaikuttaa siihen, millainen lantio alueen ihmisille on muotoutunut.

Tutkijat laskivat, että etäisyys Afrikasta selittää noin 43 prosenttia synnytyskanavan muodon vaihtelusta.

Ilmastollakin on voinut olla vaikutus. Leveämpi lantio olisi kylmissä oloissa parempi, sillä tällainen vartalonmuoto säilöö enemmän lämpöä. Tutkijat eivät kuitenkaan löytäneet tähän viittaavaa korrelaatiota.

Zorba the Greek
Seuraa 
Viestejä2473
Liittynyt13.7.2018

Synnytyskanava kehittyi erilaiseksi eri puolilla maailmaa

Käyttäjä5638 kirjoitti: https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/synnytyskanava-kehittyi-erilaisek ... "Lantion yläaukeama on eurooppalaisilla ja pohjoisafrikkalaisilla naisilla enemmän ovaalin muotoinen, kun taas Aasian ja Saharan eteläpuolisen Afrikan naisilla se on pyöreämpi." Mielenkiintoista. Aiemmissa tutkimuksissa on sanottu, että ihimisillä ja muilla homineilla synnytyskanava on vaakasuunnassa suurempi eli pyöreämpi kuin apinoilla. Neanderthalilla oli synnytyskanavan muoto vaakasuunnassa...
Lue kommentti
Minijehova
Seuraa 
Viestejä4484
Liittynyt10.10.2011

Synnytyskanava kehittyi erilaiseksi eri puolilla maailmaa

Zorba the Greek kirjoitti: Käyttäjä5638 kirjoitti: https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/synnytyskanava-kehittyi-erilaisek ... "Lantion yläaukeama on eurooppalaisilla ja pohjoisafrikkalaisilla naisilla enemmän ovaalin muotoinen, kun taas Aasian ja Saharan eteläpuolisen Afrikan naisilla se on pyöreämpi." Mielenkiintoista. Aiemmissa tutkimuksissa on sanottu, että ihimisillä ja muilla homineilla synnytyskanava on vaakasuunnassa suurempi eli pyöreämpi kuin apinoilla. Neanderthalilla oli...
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.