Viiksien tuntokartta on hiiren aivoissa tärkeä.
Viiksien tuntokartta on hiiren aivoissa tärkeä.

Aistien kartat alkavat muodostua silloin.

Maailman hahmottamisen tekee mahdolliseksi se, että aivokuoren aistialueet ovat kuin karttoja, joihin kukin aistimus paikantuu sijaintinsa perusteella. On tiedetty, että aivokuoren kartat alkavat muodostua heti syntymän jälkeen, mutta ei ole tiedetty, mikä niiden muodostumisen laukaisee. Nyt selvisi, että taustalla on syntymä itse: iso ympäristönmuutos vaikuttaa aivojen serotoniini-välittäjäaineen määrään ja sen kautta käynnistää kartoittumisen. Näin osoittavat japanilaiset tutkijat artikkelissaan Developmental Cell -lehdessä.

Tomohisa Toda Kanazawa-yliopistosta Ishikawasta ja hänen työtoverinsa tutkivat asiaa hiirillä. He seurasivat aistikarttojen muodostumista tuntoaivokuoren viiksialueella.

Aiheuttamalla ennenaikaisia syntymiä he osoittivat, että kartan muodostuminen on suoraan sidoksissa syntymisen ajankohtaan eikä tiettyyn kehitysajan pituuteen. Keskoshiiret saivat nimittäin karttansa nopeutuneessa aikataulussa.

Seuraavaksi he osoittivat, että kartoittumisen laukaisee lähteminen kohdusta riippumatta siitä, millä tavoin lähtö tapahtuu. Keisarileikkauksella syntyneiden poikasten kartat kehittyivät aivan samoin kuin synnytyskanavasta puristuneiden. Emojen hormoneita rukkaamalla he varmistivat, ettei laukaisu riippunut niistäkään.

Kyse ei myöskään ollut siitä, että syntymänjälkeinen aisti-informaatiotulva laukaisisi kartoittumisen. Viiksettömiksi tehtyjen poikasten viiksialueet nimittäin kartoittuivat siinä missä viiksekkäidenkin.

Lopulta he havaitsivat, että syntyminen käynnistää aivojen serotoniinimäärän vähenemisen. Tämä väheneminen puolestaan oli välttämätön ja ainoa tarvittava tekijä, joka laukaisi aivojen viiksialueiden kartoittumisen.

Todan ja kollegoiden mielestä ei ole kummallista, että syntymistapahtumalla itsellään on näin merkittävä vaikutus. Onhan syntyminen nisäkkään koko elämän järisyttävin ympäristönmuutos. 

Aurinkokunnassamme kiitänyttä asteroidia tutkitaan vielä radioteleskoopein. Ohessa taiteilijan näkemys sikarin muotoisesta vieraasta. Kuva: ESO / M. Kornmesser

Asteroidi ’Oumuamua tuli Maan lähelle aurinkokuntamme ulkopuolelta ja on nyt jo yli 300 miljoonan kilometrin päässä Maasta.

Asteroidi ulkoavaruudesta lensi aurinkokuntaamme lokakuussa, ja se paljastui oudosti sikarin muotoiseksi. Asteroidi sai nimen ‘Oumuamua, joka tarkoittaa havaijin kielellä viestinviejää.

Tähtitieteilijät haluavat nyt tarkistaa, onko asteroidissa merkkejä vieraasta sivilisaatiosta tai Maan ulkopuolisesta älystä.

Asteroidia tutkii loppuviikosta iso Green Bankin radioteleskooppi läntisessä Virginiassa Yhdysvalloissa, kertoo The Guardian.

Radioteleskooppi seuraa asteroidia keskiviikosta alkaen ainakin kymmenen tuntia. Merkkejä etsitään neljällä eri radiotaajuudella.

”Asteroidista voisi löytyä esimerkiksi radiolähde”, sanoo tähtitieteen professori Avi Loeb Harvardin yliopistosta. Hän on mukana Breakthrough Listen -hankkeessa, joka etsii vieraan älyn merkkejä avaruudesta.

Breakthrough Listen -hanke perustettiin 2015. Se etsii elämän merkkejä planeetoilta, joita on löydetty ja löydetään miljoonalta lähimmältä tähdeltä. Hanketta rahoittaa venäläinen miljardööri Juri Milner.

”On outoa, että ensimmäinen kappale, jonka havaitsemme tulevan aurinkokuntamme ulkopuolelta, on tuon muotoinen”, sanoo Loeb.

”Jos siinä on mitään keinotekoista, saamme siitä selvää. Melko varmasti se on tavallinen kappale”, sanoi Loeb The Guardian -lehden mukaan.

Tähtitieteilijät pystyivät päättelemään asteroidin radasta, että se tuli aurinkokuntamme ulkopuolelta. Jonkin kappaleen painovoima on sinkauttanut sen tähtienväliseen avaruuteen.

‘Oumuamuan muoto mietityttää tähtitieteilijöitä. Samanlaista ei ole tavattu aurinkokunnassamme.

Vaikka signaalia maan ulkopuolisesta älystä ei saataisikaan, saa radioteleskoopilla lisää tietoa kohteesta. Vielä ei tiedetä, onko sillä vettä ja kaasuja.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta.

Nykyihminen Homo sapiens kehittyi Afrikassa, mistä noin 60 000 vuotta sitten levittäytyi Aasian ja Euroopan puolelle joukko, josta kaikki nykyiset ei-afrikkalaiset polveutuivat.

Näin ihmislajin tarinaa on kerrottu koulukirjoissa ja tiedeuutisissa vuosien ajan. Nyt siihen on aika tehdä päivitys, toteavat alan asiantuntijat Science-lehdessä .

Arvostetun Max Planck -instituutin ja Hawaijin yliopiston tutkijat kokosivat analyysissaan yhteen joukon löytöjä, jotka on tehty Aasiassa aivan viime vuosina. Niistä saadut tutkimustulokset eivät sovi yhteen vanhan kertomuksen kanssa.

Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Kiinasta on löydetty nykyihmisen jäänteitä, jotka on ajoitettu 70 000–120 000 vuotta vanhoiksi.

Löydöt Kaakkois-Aasiasta ja Australiasta viittaavat siihen, että nykyihminen ehti häärätä sielläkin jo ennen kuin lajimme vanhan teorian mukaan oli edes astunut jalallaan Afrikan ulkopuolelle.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta, siis kaksi kertaa pidempi aika kuin mitä ennen otaksuttiin.

Heidän jälkeensä muuttajia on ollut useita, kunnes suurin Afrikasta muutto nähtiin 60 000 vuotta sitten.

Jokin vanhassa tarinassa sentään pitää kutinsa: kaikki kansat Afrikan ulkopuolella polveutuvat tuosta viimeksi mainitusta joukkiosta. Syystä tai toisesta aiemmin lähteneiden ihmisten suvut ovat sammuneet.

”Varhemmin kuin 60 000 vuotta sitten Afrikasta levittäytyneet ihmiset olivat todennäköisesti pieniä metsästäjä-kerääjien ryhmiä. Ainakin jotkin näistä varhaisista levittäytyjistä jättivät vähäisiä geneettisiä jälkiä nykyisiin ihmispopulaatioihin”, selittää tutkimustiedotteessa professori Michael Petraglia Ihmisen historian Max Planck -instituutista.

Analyysissaan tutkijat liittävät tarinaan myös viimeaikaisissa geenitutkimuksissa saadut tiedot siitä, että nykyihminen pariutui sukulaislajiensa kanssa Afrikasta lähdettyään.

Nykyihmisiltä on tunnistettu niin neandertalien kuin denisovanihmisten geenejä sekä näiden lisäksi vielä tunnistamattoman ihmislajin perimää.

Tutkijoiden mukaan risteytyminen tapahtui Aasiassa, missä lajeillamme oli mahdollisuus kohdata oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.