Lääkäri ottaa näytettä rinnasta. Kuva: Linda Bartlett, Wikimedia Commons
Lääkäri ottaa näytettä rinnasta. Kuva: Linda Bartlett, Wikimedia Commons

Kasvaimesta pääsee vereen dna:ta, joka kertoo taudin kulusta. 

Syöpäkasvaimesta irtoaa potilaan verenkiertoon dna:ta, joka sisältää syövälle ominaisia mutaatioita. Cambridgen yliopiston tutkijat ovat nyt ensi kerran osoittaneet, että verinäytteen avulla on mahdollista analysoida tuota dna:ta ja seurata reaaliajassa syövän kehitystä sekä sitä, miten hoito vaikuttaa sairauteen.

Professori Carlos Caldas ja hänen työtoverinsa ottivat kolmen vuoden ajan verinäytteitä ja koepaloja potilaalta, jonka rintasyöpä oli tehnyt etäpesäkkeitä muualle kehoon. He vertasivat kasvaimen kuolevista soluista vereen vapautuneita dna:n palasia ja koepalan dna:ta.

Molemmissa näkyivät yhtaikaa samat geneettiset muutokset. Niitä syntyi, kun syöpä kasvoi ja sitä hoidettiin. Veressä liikkuvan kasvaimen dna:n analysoiminen voi siis paljastaa tarkasti, miten syöpä etenee elimistössä.

Caldasin ryhmä pystyi verinäytteen perusteella erottamaan eri etäpesäkkeet ja tarkkailemaan, miten jokainen niistä reagoi hoitoon.

Tutkimuksen julkaisi Nature Communications ja siitä uutisoi Cancer Reseach UK verkkosivullaan.

Tiimi aikoo jatkaa tutkimusta suuremmalla potilasjoukolla ja erilaisilla syövillä. Lupaavalle menetelmälle olisi paljon käyttöä, jos se osoittautuu toimivaksi.

Nykyisin syöpiä diagnosoidaan ja tarkkaillaan kasvaimista otettujen koepalojen avulla. Menetelmä soveltuu huonosti nopeasti muuntuvien syöpätautien reaaliaikaiseen seurantaan, kirjoittavat suomalaistutkijat Duodecim-lehdessä.

Näytteenotto on kajoava toimenpide, ja siihen liittyy komplikaatioiden riski. Joskus syöpä on vaikeasti saavutettavissa tai sijaitsee sellaisessa paikassa, josta ei ole turvallista ottaa koepalaa.

Lisäksi kudosnäyte saattaa olla liian niukka. ”Pitkälle edennyt syöpä koostuu useista genotyypiltään erilaisista solupopulaatioista, eikä yksittäinen kudosnäyte edusta välttämättä kattavasti koko taudin geneettistä profiilia”, suomalaiset lääketieteilijät kirjoittavat.