Unen hitaat aallot tekevät siitä virkistävän. Kuva: Emilia Kangasluoma
Unen hitaat aallot tekevät siitä virkistävän. Kuva: Emilia Kangasluoma

Uni alkaa hapertua jo kolmekymppisenä. Syvä uni torjuu vanhenemisen vaikutuksia.

Vanhemmiten uni keskeytyy useammin ja unen laatu heikkenee. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihminen pärjäisi vähemmällä unella, korostaa tuore tutkimuskatsaus Neuron-lehdessä.

Univaje lisää Alzheimerin taudin, ylipainon, sydänsairauksien, diabeteksen ja aivoverenkierron häiriöiden riskiä. Myös henkinen suoristuskyky rapisee.

Unen laatu voi alkaa heiketä jo kolmekymppisenä. Se altistaa älyllisille ja fyysisille vaivoille keski-iästä lähtien.

Ikääntyvillä aivoilla on vaikeuksia synnyttää syvää, hitaiden aivoaaltojen hallitsemaa unta.

Hermosolujen aktiivisuus aivoissa vaihtelee tiettyjen rytmien mukaan. Syvän unen hitaat aivoaallot ovat osa tätä vaihtelua. Juuri tämä unen vaihe on erityisen elvyttävä.

”Ensimmäisenä haurastuvat ne aivojen osat, joiden ansiosta nukumme syvää unta”, sanoo Bryce Mander Kalifornian yliopistosta Berkeleystä tutkimustiedotteessa.

Hitaiden aivoaaltojen ja niihin liittyvien aktiivisuuspiikkien aikana aivot siirtävät päivän aikana opittua tietoa ja lyhytkestoisen muistin sisältöä hippokampukselta otsalohkon alueelle, jolloin syntyy pitkäkestoisia muistoja.

Sekä hitaat aallot että aktiivisuuspiikit vähenevät ikääntyessä. Tämä heikentyminen on yhteydessä muistin heikkenemiseen.

Ongelma aiheuttavat niin ikään aivojen väittäjäaineet, jotka säätelevät siirtymistä valveesta uneen ja päinvastoin. Niihin kuuluvat unta lietsova galaniini ja heräämistä edistävä orkesiini. Kun näiden aineiden tuotanto häiriintyy, unirytmi rikkoutuu.

Unilääkkeet ovat tutkijoiden mukaan puutteellinen apukeino.

”Unilääkkeet puuduttavat aivot sen sijaan, että vaivuttaisivat ne luonnolliseen uneen. Tarvitaan parempia hoitoja virkistävän, terveen unen palauttamiseksi iäkkäille aikuisille”, professori Matthew Walker Berkeleystä sanoo.

Lääkkeettömiä keinojakin on kehitetty. Hidasaaltoiseen uneen voi tuudittaa esimerkiksi tietynlainen sähköstimulaatio tai mahdollisesti myös tietynaajuuksiset äänet, jotka rytmillään myötäilevät aivoaaltoja.

Äskettäin Northwestern yliopiston tutkijat soittivat iäkkäille koehenkilöille hitaiden aaltojen kanssa synkronoitua rauhallista ääntä. Stimulaation tuloksena hitaat aallot vahvistuivat, mutta tulos ei jäänyt siihen.

Koehenkilöiden muistikin koheni. Muistitestissä he vastasivat kolme kertaa paremmin kuin sellaisen yön jälkeen, jolloin heille ei ollut soitettu mitään.

”Tämä on oivaltava, yksinkertainen ja turvallinen lääkkeetön menetelmä, jolla voi parantaa aivojen terveyttä”, kehuu Northwesternin tutkija Phyllis Zee Science Daily -julkaisussa.