Magneettinen bakteeri kuljettaa lääkkeet kasvaimeen. Kuva: Nanorobotics Laboratory / Polytechnique Montreal
Magneettinen bakteeri kuljettaa lääkkeet kasvaimeen. Kuva: Nanorobotics Laboratory / Polytechnique Montreal

Valtameren syvyyksistä löytyi bakteereja, jotka kykenevät kuljettamaan myrkyllisiä lääkkeitä täsmällisesti oikeaan osoitteeseen kudoksessa.

Syöpähoidon pahimpia hankaluuksia on toimittaa solumyrkyt kasvaimeen niin, ettei terve kudos kärsi.

Viime aikoina tarkoitukseen on kehitetty nanolääkkeitä, jotka on suunniteltu niin, että vain syöpäsolut ottavat ne vastaan. Harmina on kuitenkin ollut se, että lääkeaineita ei ole saatu vietyä perille riittävästi. Niitä pitäisi saada kuljetettua erityisesti sinne, missä solujen jakautuminen on kiivainta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Vain hyvin pieni osa lääkettä saavuttaa nämä kudosalueet, joista etäpesäkkeiden uskotaan kumpuavan. Niille osuminen todennäköisesti vähentäisi etäpesäkkeitä ja maksimoisi syöpähoidon vaikutuksen”, arvioi Montrealin NanoRobotics-laboratorion johtaja Sylvain Martel Science Daily -uutispalvelussa .

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Solun jakautumisen alueilla ja siis etäpesäkkeiden sikiämispaikoissa on vähän happea. Niinpä Martel ryhtyi tutkimusryhmineen kehittämään nanorobotteja, jotka kuljettaisivat lääkkeet näille happikatoalueille. Sitten tutkijoille valkeni, että luonto on jo kehittänyt kuljetusvälineen: valtamerten syvyyksien vähähappisissa oloissa elävän Magnetococcus marinus -bakteerin eli mc ykkösen.

Mc-1 suunnistaa magneettisten nanokiteiden avulla, ja sillä on anturit, joilla se tunnistaa happipitoisuuden muutoksia.

Martelin ryhmä testasi, voisiko tätä syvänmerenbakteeria hyödyntää myös lääketaksina. Tutkijat testasivat asiaa paksusuolen syöpää potevilla hiirillä. Kokeissa mc-1-bakteereita tosiaan päätyi runsain määrin kasvaimen uumeniin, erityisesti alueille, joilla on vähän happea.

Seuraavaksi tutkijat testasivat, haittaisiko lääkeyhdisteiden lastaaminen bakteerien kyytiin niiden kulkemista. Osoittautui, että yli puolet niistä löysi kohteeseen ylimääräisestä kuormasta huolimatta.

Määrä on suuri, kun vertaa siihen, että nykymenetelmin vain noin kaksi prosenttia nanolääkkeisestä saadaan kuljetettua kasvaimeen.

Nyt Martelin ryhmä testaa, kuinka tehokkaita bakteeritaksit ovat kutistamaan kasvaimia. He kehittävät myös magneettisia ”kuljetusaluksia”, joihin bakteerit voitaisiin pakata ja vapauttaa vasta, kun ne ovat uineet liki kasvainta. Näin niitä voitaisiin käyttää myös sellaisiin syöpäkudoksiin, joihin ei pistoksin ylletä.

Martelin mukaan alustavat tulokset hiirillä ja rotilla vihjaavat, että magneettiset bakteerit ovat haitattomia ihmiskäytössä. Lisäturvaa antaa se, että bakteerit kuolevat puolessa tunnissa pistoksen jälkeen.

”Nämä bakteerit todella ovat huikeita. Ne ovat halpoja, ja niitä voi pistää satoja miljoonia kerralla”, kehuu Martel.

Tutkimuksen julkaisi Nature Nanotechnology.

Sisältö jatkuu mainoksen alla