Valokuvaaja Eadweard Muybridgen kuvaama selkäsauna 1800-luvulla. Ihmisten ja eläinten liikettä tutkiskellut Muybridge tunnetaan parhaiten kuvasarjasta, jolla hän todisti, että laukassa hevosen kaikki jalat ovat hetken irti maasta.
Valokuvaaja Eadweard Muybridgen kuvaama selkäsauna 1800-luvulla. Ihmisten ja eläinten liikettä tutkiskellut Muybridge tunnetaan parhaiten kuvasarjasta, jolla hän todisti, että laukassa hevosen kaikki jalat ovat hetken irti maasta.

Geenimuoto selittää, miksi yleinen taloustilanne vaikuttaa joidenkin äitien kasvatustyyliin.

On mahdollista, että äiti, joka kasvatti kymmenen vuotta sitten syntynyttä esikoistaan hellästi, turvautuu nyt huutamiseen ja tukistamiseen tämän viisi vuotta nuoremman sisaruksen kanssa. Talouden taantuma näet muuttaa joidenkin äitien kasvatusotteita anakarammiksi, paljastaa Pnas-lehdessä julkaistu tutkimus.

Ote tiukkeni vain äideillä, joilla on tietty geenimuoto. Se löytyi yli puolelta tutkituista naisista. Kyseessä on DRD2 Taq1A -geeni, joka vaikuttaa muun muassa käyttäytymisen säätelyyn muokkaamalla välittäjäaine dopamiinin eritystä aivoissa. Geenistä on olemassa kaksi vaihtoehtoista versiota eli alleelia. T-tyypin alleeli saa naisen reagoimaan herkästi ympäristön muutoksiin, CC-tyypin geeni puolestaan tekee kantajastaan tässä mielessä vähemmän herkän.

Tutkimuksessa huomattiin, että herkän geenimuodon naiset kovensivat kasvatusotteitaan, kun taantuma lisäsi taloudellista epävarmuutta heidän kotiseudullaan. CC-tyypin naisten kasvatustyyli ei huonoista talousuutisista muuttunut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Yleisesti ajatellaan, että taloudelliset vaikeudet perheessä aiheuttavat stressiä, joka heikentää kasvatuksen laatua”, kommentoi tutkija Dohoon Lee, ”Mutta nämä löydökset osoittavat, että laskusuhdanne laajemmassa yhteisössä voi vaikuttaa kasvatukseen haitallisesti ­­­­riippumatta yksittäisen perheen oloista.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nousukaudella T-tyypin äitien huomattiin turvautuvan ankariin kasvatuskäytäntöihin CC-äitejä harvemmin. Ympäristöönsä herkästi reagoivat naiset olivat siis joko muita pitkämielisempiä tai lyhytpinnaisempia äitejä sen mukaan, miten taloustilanne kehittyi.

Tulos saatiin haastattelemalla liki 5000:n vuosina 1998­­–2000 syntyneen lapsen äitejä heidän kasvatusmenetelmistään, kun lapsi oli kolmen, viiden ja yhdeksän vuoden ikäinen. Lisäksi 2600 äidiltä ja lapselta otettiin DNA-näyte.

Ankarana tai kovakouraisena kasvatuksena tutkimuksessa pidettiin muun muassa uhkailua, huutamista, läimäyttämistä ja selkäsaunoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla