Miran "pyrstö" hohkaa ultraviolettivaloa (yllä). Näkyvän valon kuvassa sitä ei näy (alla). Kuva NASA/JPL-Caltech/POSS-II/DSS
Miran "pyrstö" hohkaa ultraviolettivaloa (yllä). Näkyvän valon kuvassa sitä ei näy (alla). Kuva NASA/JPL-Caltech/POSS-II/DSS

Mira-nimisen kaksoistähden liepeiltä havaittu ultraviolettisäteily osoittaa ensimmäistä kertaa suoraan, miten tähti on menettänyt massaansa vuosituhansien aikana.

Mira–nimisen kaksoistähden vanavedessä näkyvä pyörteinen ultraviolettisäteily kertoo ensimmäistä kertaa suoraan, miten tähti on menettänyt massaansa kuluneiden vuosituhansien aikana.

Massakato liittyy muun muassa tähtien ja planeettojen kemiaan. Miran tyyppiset tähdet ovat melko yleisiä, ja niistä irtoava kaasu sekoittuu tähtienväliseen aineeseen, josta syntyy myöhemmin uusia tähtiä ja niiden kiertolaisia.

Mira koostuu vanhuuttaan turvonneesta, keskikokoisesta A-tähdestä ja pienestä seuralaistähdestä. Kumppani on kuitenkin niin pieni ja niin kaukana, että ultraviolettisäteilynä näkyvä massakato on käytännössä peräisin A-tähdestä.

Yhdysvaltalainen Christopher Martin kollegoineen havaitsi Miran ympärillä iskurintaman sekä kauas ulottuvan pyörteisen säteilyalueen. Tutkijat laskevat, että ne ovat syntyneet tähdestä irtoavan kaasun ja tähtienvälisen aineen kohdatessa 30 000 vuoden aikana.

Säteily huomattiin, kun GALEX - satelliitin (Galaxy Evolution Explorer) lähettämiä kuvia tutkittiin rutiininomaisesti. Tämän jälkeen tutkijat kartoittivat Miraa myös muilla välineillä. Havaintoihin perustuvat analyysit julkaistiin Nature-lehdessä tänään.