Tahdonvoima riittää vaikka ikuiseen karkkilakkoon. Kuva: Timo Hämäläinen
Tahdonvoima riittää vaikka ikuiseen karkkilakkoon. Kuva: Timo Hämäläinen

Käsitys tahdonvoiman väsymisestä on kumottu. Amerikkalaiset uskovat, että mieli tarvitsee lepoa, mutta eurooppalaisia henkinen urakka tuntuu vain virkistävän.

Miksi jotkut ihmiset menettävät tahdonvoimansa vaikeissa oloissa ja toiset luottavat, että se kantaa, vaikka edessä on vuoren korkuisia ongelmia?

Vastaus piilee siinä, pitääkö sisua rajallisena vai rajattomana resurssina.

Tämä kävi ilmi kahden psykologian professorin tutkimuksessa. Christopher Napolitano Illinoisin yliopistosta ja Veronika Job Zürichin yliopistosta testasivat yli 1 100 amerikkalaista ja 1 600 eurooppalaista suositulla arviointityökalulla, joka mittaa implisiittistä teoriaa tahdonvoimasta vaativissa henkisissä tehtävissä (the Implicit Theory of Willpower for Strenuous Mental Activities Scale, eli ITW-M).

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Implisiittiset teoriat ovat ihmisten omia käsityksiä erilaisista ominaisuuksistaan, kuten älykkyydestä, persoonallisuudesta tai terveydestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Toisin kuin tieteellisiä teorioita, implisiittisiä teorioita vaalitaan usein tiedostamatta niitä. Saati että ajateltaisiin, miten ne vaikuttavat käyttäytymiseen.

ITW-M sisältää listan väitteitä, ja osallistujien on arvioitava kuuden kohdan asteikolla, missä määrin samaa mieltä he ovat. Koehenkilöiden on otettava kantaa esimerkiksi tähän: ”Raskaan henkisen ponnistuksen jälkeen energiani on kulunut loppuun ja minun täytyy levätä palautuakseni.”

Tutkimuksessa mukana olleet amerikkalaiset uskoivat saksalaisia ja sveitsiläisiä useammin, että he tarvitsevat taukoja ladatakseen akkuja sen jälkeen kun ovat rasittaneet mieltään.

Eurooppalaisia henkinen urakka tuntui pikemminkin virkistävän, ja he olivat heti valmiita ottamaan vastaan seuraavan haasteen.

”Ratkaisevaa on se, mitä ajattelemme tahdonvoimasta. Kun miellämme sen rajalliseksi voimavaraksi, se on kuin lihas, joka rasittuu ja jonka pitää levätä. Niinpä vaativat tehtävät uuvuttavat meidät ja tarvitsemme lepohetkiä sellaisten välissä”, Napolitano selittää yliopiston tiedotteessa.

Sen sijaan raudanlujan tahdon salaisuus piilee uskossa, että sitä riittää loputtomiin. Tällä tavoin ajattelevat ihmiset eivät stressaantuneinakaan hevin sorru ylensyömiseen, shoppailuun tai tv-sarjojen ahmimiseen.

Useimmat muut taas retkahtavat tuon tuosta paheisiin, joita ovat päättäneet välttää.

Se, millaisia tunteita ihminen liittää tahdonvoimaansa vaikuttaa siihen, miten hän käyttäytyy. Napolitanon mukaan nuo tunteet ovat muutettavissa. Tutkimus on vapaasti luettavissa ResearchGatessa.

Job on aiemmissa tutkimuksissaan osoittanut, että oma käsitys tahdonvoiman luonteesta näkyy opiskelijoiden suorituksissa.

Kun opiskelijoihin kohdistui suuria vaatimuksia, huonompia arvosanoja saivat ne, jotka pitävät tahdonvoimaa rajallisena resurssina.

Viikkoa ennen loppukokeita tällaiset opiskelijat söivät enemmän epäterveellistä ruokaa ja välttelivät pänttäämistä enemmän kuin ne, joiden mielestä tahdonvoimaa riittää loputtomasti.

Psykologiassa oli pitkään vallalla hypoteesi, jonka mukaan tahdonvoima lopulta ehtyy, kun sitä on tarpeeksi rasitettu. Tämän osoittivat psykologian professori Roy Baumeister Case Western Reserve -yliopistosta vuonna 1998 kuuluisassa kokeessa, jossa koehenkilöiden eteen oli asetettu suklaakeksejä ja punaisia sekä valkoisia retiisejä.

He saivat syödä vain jompiakumpia. Sitten he joutuivat ratkaisemaan mahdotonta aivopähkinää. Suklaaherkkuja natustelleet jaksoivat yrittää keskimäärin 19 minuuttia, retiisejä narskutelleet vain kahdeksan. Tutkijoiden mukaan erot selitti se, että retiisien pureskelu oli kuluttanut tahdonvoimaa.

Vuonna 2010 psykologian opiskelija Evan Carter Miamin yliopistosta tutki perusteellisesti meta-analyysin, joka käsitteli lähes 200:aa tahdonvoiman ehtymisestä tehtyä koetta. Myöhemmin hän ja hänen työtoverinsa perehtyivät vielä toisiin samantyyppisiin kokeisiin. Kummassakaan hankkeessa ei löytynyt tahdonvoiman ehtymisen hypoteesia puoltavia todisteita.

Carter ja psykologian professori Martin Hagger Curtin-yliopistosta teettivät teettivät 24 laboratoriossa eri puolilla maailmaa testin. Siinä osa osallistujista pelasi hankalaa tietokonepeliä ja osa ei tehnyt mitään. Sitten molemmat ryhmät pelasivat toista vaikeaa tietokonepeliä.

Tuloksiin ei useimmiten vaikuttanut juuri lainkaan se, kumpaan ryhmään koehenkilö kuului.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä45770

Merlin kirjoitti:
Moraalittomuudella tarkoitan mm. tätä:
Ongelma  on siinä kun tulkitaan tilastolliset tutkimukset ja yksilöt yhteismitallisina. 

Henkilö tupakoi koko aikuisen ikänsä ja eli 105 vuotaaksi, ahaa tupakointi on terveellistä.

Henkilö söi suositusten mukaan koko aikuisikänsä ja kuoli 50 vuotiaana, ahaa ravintosuositukset ovat epäterveellisiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla