Taiteilijan kuvassa näkyvät kolmen tähden kiertoradat lähellä kotigalaksimme Linnunradan keskustaa. Mustan aukon valtava painovoima kaareuttaa avaruutta selvästi. Supermassiivinen musta aukko on merkitty kuvaan rinkulana, jonka ympärillä on sinistä valoa. Kuva: Eso / M. Parsa / L. Calçada
Taiteilijan kuvassa näkyvät kolmen tähden kiertoradat lähellä kotigalaksimme Linnunradan keskustaa. Mustan aukon valtava painovoima kaareuttaa avaruutta selvästi. Supermassiivinen musta aukko on merkitty kuvaan rinkulana, jonka ympärillä on sinistä valoa. Kuva: Eso / M. Parsa / L. Calçada

Tähdet kiertävät Linnunradan mustaa aukkoa juuri, niin kuin Albert Einsteinin teoria ennustaa.

Joukko tähtiä kiertää hyvin isoa mustaa aukkoa kotigalaksimme Linnunradan keskellä Albert Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian mukaisesti. Näistä laskelmista kertoi keskiviikkona Euroopan eteläinen observatorio Eso.

Seuratun tähden S2 rata poikkeaa siitä radasta, jota se kulkisi vain klassisen newtonilaisen taivaanmekaniikan mukaan. Näin Einsteinin yli sata vuotta vanha yleinen suhteellisuusteoria saa taas tuekseen näytön luonnonilmiöstä.

S2 on massaltaan noin 15 kertaa omaa Aurinkoamme suurempi tähti, joka kiertää soikeaa rataa supermassiivisen mustan aukon ympärillä. Sen kiertoaika on 15,6 vuotta.

S2 käy lähimmillään vain 17 valotunnin päässä mustasta aukosta, mutta ei ole joutunut sen syötäväksi. Tuo 17 valotuntia vastaa Neptunuksen etäisyyttä Auringosta.

Aiemmin Einsteinin aika-avaruuden aiheuttamia muutoksia on laskettu muun muassa planeetta Merkuriuksen radan kiertymisestä. Siinä yleisen suhteellisuusteorian vaikutus näkyy paljon heikompana.

Merkuriuksen radan mittaus jo 1800-luvun lopulla sai Einsteinin vakuuttuneeksi teoriastaan, jonka mukaan suuri massa kykenee kaareuttamaan aika-avaruutta.

Painovoima on tällaisen kaareutumisen ilmentymä. Kaareutumisen aiheuttaa kappaleiden painovoima. Isojen kappaleiden, kuten mustien aukkojen, lähettyvillä painovoiman vaikutus näkyy kaikkein parhaiten.

Yleisen suhteellisuusteorian vaikutusta on mitattu myös neutronitähtien kiertoratojen muutoksista. Neutronitähti on kuolleen tähden jäänne, jolla on hyvin voimakas painovoima.

Uusi mittaus on nyt ensimmäinen kerta, kun yleisen suhteellisuusteorian vaikutuksia on testattu tähdillä, jotka kiertävät supermassiivista mustaa aukkoa.

Mittaukset teki joukko tähtitieteilijöitä Saksasta ja Tšekistä. Kohde sijaitsee noin 26 000 valovuoden päässä. He käyttivät työhön Eson isoa Vlt-kaukoputkea, joka sijaitsee Paranalissa Chilessä. Apuna oli myös muita kaukoputkia ja mittalaitteita.

Linnunratamme keskustassa on tunnetusti maapalloa lähin supermassiivinen musta aukko. Sen massa on neljä miljoonaa kertaa suurempi kuin Auringon.

Tätä massaa ympäröi pieni tähtien ryhmä. Ne kiertävät radallaan nopeasti kyseistä mustaa aukkoa hyvin vahvassa gravitaatiokentässä. Kenttä on voimakas eli aika-avaruus kaareutuu hyvin jyrkästi.

Siksi se on täydellinen ympäristö testata gravitaatiota eli painovoimaa ja erityisesti Einsteinin yleistä suhteellisuusteoriaa vuodelta 1915.

Tutkijat vertasivat mitattuja tähtien kiertoratoja ennusteisiin, joissa oli käytetty klassista Newtonin painovoimateoriaa ja yleisen suhteellisuusteorian ennusteita, kertoo Euroopan eteläisen observatorion Eson tiedote.

Ryhmä löysi todisteita pienestä muutoksesta S2-tähden liikkeessä. Muutos on yhdenmukainen yleisen suhteellisuusteorian ennusteiden kanssa.

Einsteinin teorian vaikutus tähden kiertorataan on muutamia prosentteja. Se näkyy kiertoradassa vain noin asteen kuudesosan muutoksena.

”Galaksin keskusta on paras laboratorio tutkia tähtien liikkeitä, kun etsimme yleisen suhteellisuusteorian vaikutusta tähtien kiertoratoihin. Olin hämmästynyt siitä, kuinka hyvin simulaatiomme toimivat. Mallinsimme niissä tähtien liikettä lähellä supermassiivista mustaa aukkoa”, sanoo tyytyväinen Marzieh Parsa Eson tiedotteessa.

Parsa on tähtitieteen tohtoriopiskelija Kölnin yliopistossa Saksassa. Hän kirjoitti havainnoista tutkimusraportin.

Mittaus ei olisi onnistunut ilman Vlt-kaukoputken adaptiivista optiikkaa, joka toimii valon infrapuna-alueella. Tämän optiikan avulla laskettiin tähtien liikettä, kun ne olivat lähellä mustaa aukkoa.

Adaptiivinen optiikka korjaa vääristymiä, joita maapallon ilmakehän väreily tuottaa.

Mittaukset tarkensivat myös mustan aukon massaa ja sen etäisyyttä Maasta.

”S2 näytti noudattavan odotettuja suhteellisuusteorian vaikutuksia valtaisan massakeskittymän lähellä tavalla, jota odotimme. Tämä avaa tien tutkia lisää yleistä suhteellisuusteoriaa kokeellisesti”, sanoo Vladimir Karas Tšekin tiedeakatemiasta.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29582
Liittynyt16.3.2005

Tähtien liike vahvisti suhteellisuusteorian

AkuAnkka kirjoitti: Miten ihmeessä musta aukko joka imee valonkin itseensä selittää Einsteinin suhteellisuusteorian jossa ei mm ole lainkaan gravitaatiota ( joka on näennäisvoima STssä ) ? Juuri silmitön gravitaatiohan aiheuttaa mustan aukon ilmiön. Suhteellisuusteoriassa on gravitaatio, mutta sitä ei formuloida voimana, vaan käsitellään muilla tavoin. Klassisesta mekaniikastakin on sellaisia formalismeja (Lagrange). Voima ei ole mikään luonnon perusilmiö sinänsä, vaan ihmisen keksimä...
Lue kommentti
Berthel
Seuraa 
Viestejä686
Liittynyt29.1.2017

Tähtien liike vahvisti suhteellisuusteorian

AkuAnkka kirjoitti: Siis Omaughuntinaser ei 51 ! OP alla ! Omaughuntinaser (OP) Einsteins theories are obsolete « on: 27/03/2014 12:35:19 » Yes, Einstein's theories are obsolete, First, he stole a lot from other without referencing etc especially the works of Poincare en Lorenz. So, he plagiarized! That is, Einstein was a thief! a commen cheap thief. Furthermore, the theorie is completely wrong and there is really no need for it in equipment etc. There is NO experimental evidence what so ever...
Lue kommentti

Uudet tutkimukset osoittavat, että aspiriini ei auta torjumaan ensimmäistä sydäninfarktia tai aivoverenkierron tukosta, vaikka se ehkäisee niiden uusiutumista.

Aspiriinia käytetään yleisesti paitsi särkylääkkeenä myös sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyyn iäkkäillä, riskiryhmiin kuuluvilla ihmisillä.

Aspiriini eli asetyylisalisyylihappo ehkäisee veren hyytymistä, sillä se estää verihiutaleita takertumasta toisiinsa. Lääkkeen käyttö pienentää tutkitusti riskiä sydän- tai aivoinfarktin uusiutumiseen. Se saattaa myös ehkäistä peräsuolen ja paksusuolen syöpien esiasteiden kehittymistä.

Suomessakin aspiriinin on laskettu ehkäisevän satoja kuolemia vuodessa. Moni keski-iän ylittänyt syö myös omasta aloitteestaan ”miniaspiriinia” eli suurimmillaan 100 milligramman annoksen asetyylisalisyylihappoa päivässä verenkiertohäiriöitä ehkäistäkseen.

Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että jos henkilöllä ei ole merkittäviä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, ei aspiriinista ole hyötyä. Toisin sanoen aspiriini tuskin auttaa ehkäisemään sitä ensimmäistä infarktia, vaikka se suojaakin niiden uusiutumiselta.

Arvostetussa New England Journal of Medicinessä julkaistut kolme uutta tutkimusta viittaavat nyt vahvasti siihen, että perusterveelle 70 vuotta täyttäneelle ihmiselle ei ole mitään hyötyä popsia aspiriinia päivittäin varmuuden vuoksi.

Päin vastoin siitä voi olla haittaa, sillä veren hyytymistä ehkäisevä aspiriini lisää riskiä vaarallisiin verenvuotoihin aivoissa ja ruoansulatuskanavassa. 19 000 henkilön seurantaryhmässä aspiriinia päivittäin käyttäneet saivat merkittävästi todennäköisemmin verenvuotoja kuin ne, joille annettiin lumelääkettä. Mitään hyötyjä aspiriinista ei ilmennyt.

”Jos et tarvitse aspiriinia, älä ota sitä”, tiivistää tutkimuksia johtanut professori John McNeil australialaisesta Monashin yliopistosta The New York Timesissa.

Aspree-tutkimushankkeen tarkoitus oli saada lisätietoa aspiriinin vaikutuksesta nimenomaan perusterveisiin yli 70-vuotiaisiin ihmisiin, jotka eivät ole koskaan saaneet aivohalvausta tai sydänkohtausta. Samalla haluttiin selvittää, ehkäiseekö päivittäinen aspiriiniannos dementiaa tai syöpää tässä ikäryhmässä.

Tutkimuksessa seurattiin 19 000:ta ihmistä, pääosin valkoihoisia australialaisia, viiden vuoden ajan. Lisäksi mukana oli pienempi ryhmä yhdysvaltalaisia 65 vuotta täyttäneitä afrikkalais- ja latinotaustaisia koehenkilöitä. Näillä väestöryhmillä on suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja dementiaan.

Puolet koehenkilöistä sai joka päivä 100 milligramman annoksen aspiriinia ja puolet lumepillerin. Valtaosa tutkituista ei ollut aiemmin käyttänyt säännöllisesti aspiriinia.

Aspiirini ei suojannut ensimmäiseltä sydänkohtaukselta, aivohalvaukselta eikä muilta sydän- ja verisuonisairauksilta juuri lumelääkettä paremmin. Aspiriiniryhmässä näitä sairastapauksia oli 10,7 jokaista tuhatta henkilöä kohti, kun lumelääkeryhmässä niitä oli 11,3.

Aspiriinia päivittäin käyttävät saivat kuitenkin muita todennäköisemmin vakavia verenvuotoja ruoansulatuskanavaan tai aivoihin. Aspiriiniryhmässä verenvuototapauksia oli tuhatta henkilöä kohden 8,6 ja lumelääkeryhmässä 6,2.

Dementian ja muiden elämänlaatua heikentävien sairauksien esiintyvyydessä ei kuitenkaan havaittu näiden kahden ryhmän välillä mitään eroa seuranta-aikana.

Yllättäen aspiriiniryhmässä kuolleisuus ja erityisesti syöpäkuolleisuus oli hieman suurempi kuin lumelääkeryhmässä. Syöpää ei esiintynyt aspiriiniryhmässä sen enempää, mutta siihen kuoltiin hieman todennäköisemmin.

Tutkijat huomauttavat, että tämä havainto ei välttämättä merkitse mitään. Aspiriinin tiedetään suojaavan paksu- ja peräsuolen syöviltä, mutta hyödyt eivät välttämättä tule esille tämän tutkimuksen kaltaisessa viiden vuoden seurannassa.

Aspiriinin haittavaikutukset, kuten vatsahapon lisääntynyt eritys, ruoansulatuskanavan haavaumat ja verenvuotoriskit, on tunnettu hyvin jo aiemmin. Siinä mielessä löydös ei ole mullistava.

Laaja tutkimus auttaakin punnitsemaan aspiriinin hyötyjä ja haittoja ikäihmisillä entistä tarkemmin. Tutkijat aikovat jatkaa seurantaa viisi vuotta selvittäkseen, ilmenisikö tätä vanhemmilla ihmisillä joitain hyötyjä. Lisäksi he ottavat näytteitä tutkimusaikana syöpään kuolleiden kasvaimista.

Vanhat suositukset pätevät edelleen. Vaikka perusterveelle aspiriinista ei olisi hyötyä, se auttaa tutkitusti ehkäisemään sydäninfarktin ja tukostyyppisten aivoverenkiertohäiriöiden uusiutumista. On myös havaittu, että aspiriini vähentää paksusuolisyövän riskiä henkilöillä, joilla on siihen perinnöllinen alttius.

”Jos sinulla on ollut sydänkohtaus, tämä on kiistatonta: aspiriini pelastaa henkiä”, sanoo kardiologi Jeffrey Berger New Yorkin yliopistosta. Hän ei ollut mukana tutkimuksessa.

Uudet tutkimukset ovat vapaasti luettavissa. Niiden otsakkeet olivat suomeksi seuraavat:

Aspiriinin vaikutus kuolleisuuteen terveillä ikäihmisillä, Aspiriinin vaikutus sydän- ja verisuonisairauksiin sekä verenvuotoihin sekä Aspiriinin vaikutus terveiden elinvuosien määrään vanhemmalla iällä.

Ihmiset pelkäävät jatkuvasti antavansa itsestään huonon kuvan.

Useimmilla meistä on taipumus huolehtia liikaakin siitä, mitä muut meistä oikein ajattelevat. Kaksi uutta tutkimusta auttavat ehkä murehtimaan vähemmän.

Muut ihmiset ovat varsin alttiita antamaan anteeksi huonoa ja jopa moraalittomana ja itsekkäänä pidettyä käytöstä, osoittaa Nature Human Behaviour -lehden julkaisema tutkimus.

Toisessa tutkimuksessa taas selvitettiin sitä, miten paljon tai vähän ihmiset ajattelevat muiden pitävän heistä. Ihmiset aliarvioivat johdonmukaisesti muiden mielipiteitä heistä – toisin sanoen muut pitävät sinusta enemmän kuin ehkä luuletkaan, kertovat tutkijat Psychological Science -lehdessä.

Anteeksiantoa selvittäneessä moniosaisessa tutkimuksessa yhteensä 1 500 koehenkilöä sai eteensä tilanteen, jossa kaksi kuvitteellista hahmoa joutui tekemään päätöksen.

Hahmot saivat tilaisuuden antaa toiselle ihmiselle kivuliaita sähköiskuja rahapalkkiota vastaan. Toinen hahmoista oli ”hyvis”, joka pääosin kieltäytyi satuttamasta muita edes rahaa vastaan. Toinen taas oli ”pahis”, joka useimmiten otti rahat ja antoi kerkeästi sähköä.

Koehenkilöiltä kysyttiin, mitä mieltä he ovat näiden hahmojen luonteesta ja kuinka varmoja he ovat omasta näkemyksestään. Heidän piti myös arvioida, mitä kukin hahmo seuraavaksi tekee, kun vastaavia valintatilanteita toistettiin useita kertoja.

Tutkimuksen edetessä kävi ilmi, että ihmiset muodostivat melko vahvan näkemyksen siitä, että reilusti toiminut ja sähköiskujen antamisesta kieltäytynyt hahmo oli jatkuvasti hyvä. Tästä hahmosta jäi vahva, positiivinen mielikuva, mikä ei toki yllätä.

Ilkeämmin toimineesta hahmosta ei kuitenkaan muodostunut tällaista pysyvää näkemystä. Ikään kuin koehenkilöt olisivat epäröineet päättää, onko kyseessä sittenkään niin paha tyyppi.

Kun tämä hahmo sitten yhtäkkiä kieltäytyikin antamasta sähköiskuja, koehenkilöiden mielikuva koheni välittömästi. He olivat valmiita antamaan anteeksi ja tavallaan pidättäytymään lopullisesta tuomiosta.

”Joskus ihmiset käyttäytyvät tahtomattaan huonosti ja meidän täytyy pystyä korjaamaan heistä muodostuneita mielikuvia, jotka voivat osoittautua vääriksi”, selittää tutkimuksen tekijä, psykologi Molly Crockett Yalen yliopiston tiedotteessa.

Tutkimus viittaa siihen, että ihmiset eivät yhden mokan tai tylyn käytöksen perusteella välttämättä muodosta lopullista kuvaa toisesta.

Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että ihmiset uskovat toisten elättävän heistä huonompaa mielikuvaa kuin heillä todellisuudessa on.

Tässäkin tutkimuksessa oli monta osaa, kun asiaa selvitettiin useammasta kulmasta eri ryhmillä koehenkilöitä. Perusajatus kaikissa oli se, että kaksi toisilleen tuntematonta henkilöä tapaa ja keskustelee niitä näitä, joko lyhyesti tai pidemmin.

Pisimmillään henkilöt jaksoivat turista jopa 45 minuuttia. Sitten heidän piti arvioida, kuinka paljon he pitivät vastapuolesta ja hänen kanssaan keskustelemisesta, ja vastaavasti kuinka paljon vastapuoli heidän arvionsa mukaan piti heistä. Henkilöiltä kysyttiin asteikolla 0–7, millaisen vaikutuksen toinen osapuoli oli tehnyt ja haluaisivatko he esimerkiksi tutustua tähän paremmin.

Kaikissa viidessä kokeessa kävi johdonmukaisesti niin, että ihminen arvioi toisen pitäneen hänestä vähemmän kuin tämä todellisuudessa piti.

Yksi tekijä voi tietysti olla se, ettei ihminen kehtaa arvioida tehneensä toiseen todella hyvän vaikuyuksen – sehän kuulostaa omahyväiseltä. Näin ollen koehenkilöillä olisi siis taipumus aliarvioida itseään vaikuttaakseen hieman nöyremmältä.

Tutkijoiden mukaan tästä ei kuitenkaan ole kysymys. Oma arvio oli yhteydessä myös ujouteen: ujommat henkilöt aliarvioivat tekemäänsä vaikutustaan enemmän, kun taas vähemmän ujoiksi luokitelluilla oli pienempi ero toisen ja oman arvion välillä.

Tutkijat kirjoittavat, että ihmisillä on käsitys ideaaliminästä, jonka tasolle oikea minä ei yllä. Siksi ihmiset kuvittelevat näyttävänsä sosiaalisesti kömpelömmiltä kuin he todellisuudessa ovatkaan.

Se on kuitenkin harhaa.

”Muut ihmiset pitävät meistä enemmän kuin arvaammekaan”, tutkijat päättävät artikkelinsa.