Japanilaisen Koben yliopiston tutkija Kazushige Tomeoka halusi tietää, miksi avaruudesta Maahan syöksyvät meteoriitit ovat rutikuivia vaikka hienojakoisessa avaruuspölyssä voi olla vettä kolmisen prosenttia. Selitykseksi ei riitä, että vesi haihtuu ilm...

Japanilaisen Koben yliopiston tutkija Kazushige Tomeoka halusi tietää, miksi avaruudesta Maahan syöksyvät meteoriitit ovat rutikuivia vaikka hienojakoisessa avaruuspölyssä voi olla vettä kolmisen prosenttia. Selitykseksi ei riitä, että vesi haihtuu ilmakehän kitkan kuumentamasta meteoriitista, koska putoamisen aikana vain ohuen pintakerroksen lämpötila ehtii nousta.

Tomeoka päätti kokeilla tykillä, miten erilaiset kivet käyttäytyvät rajuissa törmäyksissä, Space.com -verkkolehti kertoo. Tykissä oli viisimetrinen putki, jonka väljyys oli kolme senttiä. Ammukselle saatiin vauhtia 1800 metriä sekunnissa.

Koeammunnat osoittivat, että jos kivessä on kosteutta, vesi höyrystyy rajussa törmäyksessä ja pirstoo kiven. Sen sijaan kuiva kivi säilyy ehjempänä. Kun Aurinkoa kiertävät kivenmurikat ovat aikojen saatossa törmäilleet toisiinsa, vettä sisältäneet kivet ovat hajonneet paljon pienemmiksi kuin kuivat, ja siksi taivaalta sataa nykyisin vain kuivia kiviä.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla