Planetaarinen tähtisumu NGC 7027 sisältää heliumhydridiä, joka koostuu heliumatomista ja vetyatomista. Kuva: Nasa
Planetaarinen tähtisumu NGC 7027 sisältää heliumhydridiä, joka koostuu heliumatomista ja vetyatomista. Kuva: Nasa

Lentävä observatorio onnistui havaitsemaan pitkään piileskelleen aineen.

Kun nuori universumi hiukan jäähtyi, irralliset atomit alkoivat muodostaa yhdisteitä. Tutkijat ovat päätelleet, että maailmankaikkeuden ensimmäiset molekyylit koostuivat heliumista ja vedystä.

Tällaista heliumhydridiä pitäisi olla avaruudessa nykyisinkin, mutta sitä ei ollut koskaan havaittu – ennen kuin Nasan tutkijat pääsiäisen alla ilmoittivat tiedelehti Naturessa löytäneensä heliumhydridiä kaukaisesta tähtisumusta.

Tähtisumu NGC 7027 on jäänne ammoisesta auringon kaltaisesta tähdestä ja sijaitsee 3 000 valovuoden päässä Joutsenen tähdistön liepeillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Molekyylit saatiin haaviin Nasan lentävällä observatoriolla Sofialla. Se on korkealla lentävä lentokone, josta herkät instrumentit suunnataan avaruuteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Molekyylit piileskelivät siellä, mutta niiden havaitsemiseksi tarvittiin oikeat välineet oikeaan paikkaan. Sofia onnistui tehtävässä täydellisesti”, sanoi observatorion johtaja Harold Yorke Nasan tiedotteessa.

Nykyisin universumin aine on kasaantunut suuriksi, monimutkaisiksi rakenteiksi: planeetoiksi, tähdiksi ja galakseiksi. Heti alkuräjähdyksen jälkeen maailmankaikkeus oli kuitenkin valtavan kuuma, ja aine oli pieninä palasina. Sadan tuhannen vuoden kuluttua bigbangista se oli järjestäytynyt irrallisiksi atomeiksi, enimmäkseen heliumiksi ja vedyksi.

Kun niistä olivat syntyneet ensimmäiset molekyylit, universumi pystyi jäähtymään, ja vetyatomit saattoivat vuorostaan reagoida heliumhydridin kanssa. Näin syntyivät vetymolekyylit, jossa on toisiinsa liittyneinä kaksi vetyatomia. Niistä alkoivat muodostua ensimmäiset tähdet.

Tähdissä taas ovat syntyneet kaikki ne alkuaineet, joista nykyinen universumi koostuu.

Heliumhydridin löytyminen on todistaa kehityskulusta.

”Puuttuvat havainnot heliumhydridistä olivat tähtieteen dilemma vuosikymmeniä”, sanoo tutkimuksen päälkirjoittaja Rolf Güsten radioastronomian Max Planck -instituutista Saksan Bonnista.

Vuonna 1925 tutkijat onnistuivat luomaan ainetta laboratoriossa. Helium on jalokaasu eikä helposti yhdisty muiden aineiden kanssa, mutta tutkijat houkuttelivat sen jakamaan elektroninsa vetyionin kanssa.

Paljon myöhemmin, 1970-luvun lopulla, tähtitieteilijät arvioivat, että tähtisumu NGC 7027:ssä heliumhydridiä voisi muodostua. Ikääntyvästä tähdestä tuleva ultraviolettisäteily ja kuumuus luovat sopivat olot sen syntymiselle.

Ainetta yritettiin etsiä kohteesta, mutta mysteerimolekyyli väisteli etsijöitä. Avaruusteleskoopeissa ei ollut teknologiaa, joka olisi pystynyt poimimaan aineen signaalit tähtisumun muiden signaalien joukosta.

Vuonna 2016 avuksi otettiin Sofia-observatorio. Se lentää 13 kilometrin korkeudessa Maan yllä, missä ilmakehä ei häiritse avaruuden tarkkailua. Tärkeä vahvuus oli se, että toisin kuin avaruusteleskooppi, Sofia palaa joka tehtävän jälkeen maahan. Näin siihen pystytään vaihtamaan havaintovälineitä.

”Tämä joustavuus teki mahdolliseksi havaintojen tarkentamisen ja vastausten hankkimisen polttavimpiin kysymyksiin”, Sofian tutkija Naseem Rangwala sanoi tiedotteessa.

Sofia on alun perin Boeing 747SP-matkustajasuihkukone, joka on muokattu kuljettamaan 106-tuumaista teleskooppia. Se on Nasan ja Saksan avaruuskeskuksen DLR:n yhteinen hanke.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä47441

Minijehova kirjoitti:
lokki kirjoitti:
Mitä kieltä tuo otsikko on?

Onko tuo sitten epäsuomea? Ainakin se minusta toimisi jos siinä lukisi litran ensimmäistä molekyyliä, joten miksi tuo on väärin noin?

En sano ettei olisi epäsuomea, mutta en kielikorvallani huomaa varsinaista vikaakaan tuossa. Ainakin sen ymmärtää ja jopa oikein.

Olisi mielestäni väärin sanoa löydettiin Universumin ensimmäinen molekyyli.  Parempi on sanoa löydettiin ensimmäistä molekyyliä.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä6094

Filosofi kirjoitti:
Lentotaidoton kirjoitti:
asdf kirjoitti:
Ei otsikko erityisen sujuvaa suomea ole, mutta ihan oikein kuitenkin.

Pääasiahan tässä ei mielestäni ole Suomen kieli vaan se, että otsikosta ja koko selostuksesta voi saada hätähinen lukija aivan väärän käsityksen.

Popularisointi on vaikea laji. Itse asiavirhettähän suomennoksessa(kaan) ei ollut. Mutta kun lukee kokonaan tuon linkitetyn englanninkielisen tekstin, niin asia on päivänselvä ja muutenkin paljon informatiivisempi. Tuosta suomennoksesta voisi pikaisella silmäyksellä esim. saada käsityksen, että taustasäteily alkoikin jo 100.000 vuotta BB:stä. Näinhän ei toki käynyt. Tämä on sikälikins harmiteltavaa, kun vuosikausia on jankutettu taustasäteilyn syntyneen 380.000 vuotta vanhaan kosmokseen. Jokunen saattaisi mennä hämilleen.  Suurelle yleisölle tarkoitetuissa teksteissä tulisi olla lähes idioottivarmaa tulkintaa. Tässä suomennoksessa sitä ei ollut.

:)

Aivan samoin kuin hätäinen lukija voisi saada sinun tekstistä sen vaikutelman että alkuräjähdysteoria olisi tieteellisesti todistettu,,sitähän se ei ole,, kyse on vain teoriasta, ei tieteellisesti millään matemaattisella kaavalla tai havainnolla todistetusta tapahtumasta.

(Ja tätä edellistä lausetta ei pidä sitten vääntää lukijalla mielessään että joku luomiskertomus olisi sitten se vaihtoehto, tämä kun ei siihen puutu ollenkaan eikä ole sen vastakohta.)

Aina ihmetyttää nämä kommentit ”kyse on VAIN teoriasta”.  Teoria on minkä tahansa tieteen pisimmälle viety ajatusrakennelma. Ei ole ”ylempää” tasoa kuin teoria. Ja kuten moneen kertaan todettu: teoria on myös matemaattisesti konsistentti luomus ja sen täytyy myös olla falsifioitavissa; eli sen täytyy sisältää rakenteeseensa vääräksi osoittamisen teoreettinen mahdollisuus (uskonto esim ei tällaista mahdollista). Tästä pääsemme siihen, että mitään teoriaa ei voi todistaa ”totuudeksi” (koska ehdotonta sellaista ei tiede edes allekirjoita). Kyllästymiseen saakka kuulemme juuri tällaisia kommentteja ”kyse on vain teoriasta, ei totuudesta”.

Samasta aiheesta voi tietenkin olla moninaisia teorioita, esimerkkinä juuri vaikka BB tai inflaatio jne. Näiden elinvoiman tiedeyhteisön piirissä ratkaisevat sitten ajan kanssa eri teorioiden ja empirian yhteensopivuus. Eli myös teorioita syntyy ja kuolee (tai ignoteerataan kuolleiksi) lähes päivittäin.

Ei ole mitään ”suurempaa” ratkaisuinstanssia (johon voisi valittaa tai vertailla). Näin tiede on edistynyt menestyksekkäästi ainakin sieltä 1600-luvun alusta. Nyt meillä on ns Standarditeoria sisältäen suhteellisuusteoriat sekä kvanttikenttäteoriat sekä niiden ja empirian pohjalta rakennettu BB-kosmologia. Ne eivät TIETENKÄÄN ole mikään lopullinen sana; tiedämme jo nyt liudan asioita, joita se ei selitä ollenkaan tai selittää huonosti. Toisaalta esim suhteellisuusteoria on ennustuksiensa paikkansapitävyyden todistanut kerta kerran jälkeen.

Standarditeorian ulkopuolisia teorioita on jo nyt suuri liuta, ollut vuosikymmeniä. Niiden heikkoutena toistaiseksi on empirian täydellinen puute. Vain aika näyttää.

Tämä nyt saatu uusin empiirinen havainto molekyyleistä on yhtenä (pienenä) asiana tiellä parempaan ymmärrykseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla