Helsingin yliopiston tutkijat perehtyivät pikkuruisten puoliapinoiden elämään Madagaskarilla.

Afrikan itärannikolla sijaitseva Madagaskar on kuulu erilaisista puoliapinoistaan. Näistä pienin on noin 40-grammainen hiirimaki, Microcebus rufus. Yöllä viidakon kätköissä liikkuvan hiirimakin sosiaalinen elämä on tähän asti ollut pitkälti hämärän peitossa.

Nyt Helsingin yliopiston, kahden yhdysvaltalaisen yliopiston ja madagaskarilaisen tutkimuskeskuksen tutkijat keksivät käyttää hiirimakien sosiaalisten suhteiden tutkimuksissa apuna täitä, jotka vaivaavat yksinomaan hiirimakeja.

Tutkijat seurasivat, miten Lemurpediculus verrucosus -täit siirtyivät hiirimakista toiseen. Pyydystettyjen hiirimakien korvakarvoissa majailevat täit merkittiin tietyn värisellä kynsilakalla ja eläimet vapautettiin. Uudelleen ansoihin päätyneistä hiirimakeista seurattiin, miten täit olivat siirtyneet isännästä toiseen.

Jo aiemmin oli havaittu, että täit eivät elä kovin kauan isäntänsä ulkopuolella. Niiden siirtyminen eläimestä toiseen vaatii siis läheistä kontaktia.

"Täit eivät suinkaan liikkuneet tasaisesti koko populaatiossa. Vain vajaat puolet populaatiosta osallistui tähän merkittyjen täiden vaihtoon, ja kaikki täitä luovuttaneet tai saaneet yksilöt olivat koiraita", toteaa tutkija Sarah Zohdy Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista.

Koiraiden vilkasta täidenvaihtoa selittää se, että ne käyttävät usein yhteisiä nukkumapesiä. Näin koiraat ovat pitkiäkin aikoja likellä toisiaan. Täiden vaihtuvuudessa ilmeni tosin yksilökohtaisia eroja. Tutkimuksen vanhimmalla koiraalla oli runsaasti täitä ja ilmeisen vilkkaita sosiaalisia kontakteja, sillä se keräsi täitä monelta koiraalta. Nuorin, yhtä lailla täiden vaivaama koiras taas oli luopunut vain yhdestä täistä saamatta muita tilalle. Toiset koiraat toimivat pääasiassa "täidenluovuttajina".

Lisääntymisaikaan liittyvän testosteronin määrän kasvun on aiemmissa tutkimuksissa todettu lisäävän alttiutta loistartunnoille. Tämä voisi selittää sen, miksi täit näyttivät siirtyvän vain hiirimakikoiraiden välillä. Naaraat saattavat tutkijoiden mukaan kuitenkin toimia täiden välittäjinä.

Hiirimakista toiseen siirtyneiden täiden karttaa verrattiin myös eläinten kiinniottopaikkoihin. Hiirimakien todettiin kulkeneen pitempiä matkoja ja olleen yhteyksissä muihin laajemmalla alueella kuin yleensä oli ajateltu.

Tutkimuksen julkaisi BMC Ecology.

Lue myös Tiede-lehden 11/2009 artikkeli Madagaskar lumoaa tiedeturistin.

Jopa huonomuistisena pidetty kultakala pystyy palauttamaan mieleensä yli vuoden takaisia tapahtumia.

Englanninkieliset kutsuvat hajamielisyyttä usein ”kultakalan muistiksi”, ja sen väitetään olevan vain kolmen sekunnin mittainen.

Todellisuudessa kultakala, kuten moni muukin kala, on muistivirtuoosi. Sen muisti on jopa niin luotettava, että Kanadassa Brittiläisen Kolumbian yliopiston luennoitsijat hyödyntävät sitä biologian opetuksessa.

Harjoituksessa kunkin opiskelijan pitää opettaa yhdelle kultakalalle, että se saa ylimääräisen ruoka-annoksen uimalla tietyn värisen muoviputken luo. Joka kalalle on varattu hiukan eri värisävy. Sitten putkirivistö pidetään poissa kalojen näkyviltä vuoden ajan. Tämän jälkeen opiskelija saa tehtäväkseen kokeilla, vieläkö hänen ”oma” kalansa valitsee oikean sävyn.

Vastaus on kyllä. Jokainen kultakala viilettää edelleen oman värisävynsä putkelle.

Kalojen muisti on muutenkin osoittautunut mainettaan paremmaksi. Eräs todiste tästä on röyhelötokko, sormenmittainen sintti, joka elää Atlantin rantavesissä.

Tutkimuksissa on paljastunut, että röyhelötokko painaa nousuveden aikana mieleensä kolmiulotteisen kartan kotivetensä pohjasta. Sitä hyödyntämällä tokko löytää laskuveden aikana vuorovesilammikosta takaisin mereen. Kartta päässään se loikkii yhdestä rannalle jääneestä lampareesta viereiseen, siitä seuraavaan ja niin edelleen avoveteen asti.

Jos tokot siirtää vieraan rannan lammikoihin, niiden loikat suuntautuvat mihin sattuu ja päättyvät yleensä kuivalle maalle. Jo yhden nousuveden mittainen uiskentelu uuden pohjamaiseman yllä riittää kuitenkin siihen, että ne muistavat oikeat hyppelyreitit yli kuukautta myöhemmin.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänranta kertoo kalojen hämmästyttävistä kyvyistä. Valtaosa kalojen älyä ja tunnemaailmaa koskevista tutkimuksista on niin tuoretta, että tiedot eivät ole vielä ehtineet esimerkiksi oppikirjoihin.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.