Aivokuvat vasemmalla näyttävät potilaan aivojen aineenvaihdunnan aktiivisuutta ennen kiertäjähermon ärsytystä. Oikealla aivojen tietyt osat ovat aktivoituneet hoidon jälkeen. Ne esitetään punertavina. Kuva: Corazzol et al.
Aivokuvat vasemmalla näyttävät potilaan aivojen aineenvaihdunnan aktiivisuutta ennen kiertäjähermon ärsytystä. Oikealla aivojen tietyt osat ovat aktivoituneet hoidon jälkeen. Ne esitetään punertavina. Kuva: Corazzol et al.

Potilas pystyi virottuaan seuraamaan esineitä katseellaan ja kääntämään päätään käskystä.

Aivovauriosta paranemisen ennuste heikkenee huomattavasti, mitä pidempään potilas makaa tiedottomana.

Koomasta tai vegetatiivisesta tilasta virkoaminen yli vuoden jälkeen on nykyisen tiedon mukaan hyvin epätodennäköistä.

Nyt ranskalaiset tutkijat kuitenkin osoittavat, että osittainen toipuminen voi olla mahdollista vielä vuosien jälkeen. He saivat 15 vuotta tiedottomansa viruneen miehen reagoimaan ärsykkeisiin. Tutkimus oli Current Biology -tiedelehdessä.

Potilas on 35-vuotias mies, joka joutui parikymppisenä auto-onnettomuuteen. Tutkijat otaksuivat, että miehen tajunnantilaa voisi kohentaa stimuloimalla kiertäjähermoa eli vagushermoa.

Kiertäjähermo on yksi kahdestatoista aivohermosta. Se on pisin ja tärkein parasympaattinen hermo. Se kulkee aivoista suolistoon ja vaikuttaa muun muassa sydämen toimintaan ja hengitykseen sekä aivojen eri alueisiin.

Hermoa voidaan ärsyttää sähköisillä ärsykkeillä, ja tätä käytetään toisinaan hyvin vaikean masennuksen ja epilepsian hoidossa.

Niinpä tutkijat asensivat mieheen hermoa stimuloivan laitteen ja seurasivat, mitä tapahtui.

Tulokset häkellyttivät. Kuukauden hoidon päästä mies pystyi reagoimaan yksinkertaisiin käskyihin, mikä oli aiemmin ollut mahdotonta.

Hän seurasi esineitä katseellaan ja pystyi kääntämään päätään käskystä. Hän pysyi entistä paremmin hereillä, kun hänelle luettiin. Mies myös yllättyi ja avasi silmänsä, kun tutkija yhtäkkiä painoi kasvonsa hänen lähelleen.

Mies virkosi niin sanottuun minimaalisen tietoisuuden tilaan. Täysin hän ei toipunut, mutta muutos oli merkittävä. Aivojen aineenvaihduntaa mittaavassa pet-kuvauksessa erot aivojen toiminnassa ennen ja jälkeen hoidon olivat myös selviä.

Tutkimus perustuu vain yhteen potilaaseen. Tutkijat halusivat valita mahdollisimman vaikean tapauksen, jotta tuloksia ei voisi selittää pelkästään sattumalla. Nyt he aikovat toteuttaa laajemman tutkimuksen.

Tulos viittaa siihen, että vakaviakin tapauksia voidaan vielä hoitaa.

”Aivot korjaavat itseään vielä, vaikka kaikki toivo olisi jo menetetty", sanoo tutkimusta johtanut Angela Sirigu Lyonin kognitiotieteiden instituutista tiedotteessa.

JPI
Seuraa 
Viestejä24818
Liittynyt5.12.2012

Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi hermoärsytyksellä

MrNewTime2 kirjoitti: Pitää saada aivojen sisäinen työntävän voiman kierrätys taas käyntiin. Ehkäpä aikamatkustus tulevaisuuteen joskus vielä mahdollistuu. MrNewTime Maailmankaikkeuden äärimmäisen tiheistä kohteista työntyy ospissa koko ajan liikettä / energiaa / työntävää voimaa / asiaa kaikkiin turpooviin tihentymiin, mutta silti tuo kierrätys pitää saada eri tilanteissa erikseen käyntiin. Miksiköhän noin on, miksi se kierrätys ei toimi koko ajan vaikka väität sen olevan kaiken perusta?
Lue kommentti

3³+4³+5³=6³

ovolo
Seuraa 
Viestejä5691
Liittynyt7.7.2007

Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi hermoärsytyksellä

ovolo kirjoitti: Eipäs vääristellä. Kyllä se todisteiden mukaan oli selvästi vastapalloon kierrättyvä vetävä voima. Eli tuossa elvytyksessä oli sama periaate, kuin mitä moottorisahassa, joka VEDETÄÄN narusta käyntiin. Sehän tapahtuu VETÄMÄLLÄ narusta, jolloin moottori pyörii vastapäivään. Selvät todisteet vastapalloon kierrättyvästä vetävästä voimasta. Mitä aikamatkustukseen tulee, niin sinut, MrCrackPot, pitäisi palauttaa kivikaudelle opettamaan apinoille ziljoonia työntyviä tihentyviä...
Lue kommentti

Eurooppalaiset miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Herrasmiehet pitävät vaaleaveriköistä, kuuluu kuuluisan Marilyn Monroe -elokuvan nimi. Ilmeisesti todella pitävät. Muuten olisi vaikea selittää, miksi vaaleahiuksisuus on naisilla luontaisesti paljon yleisempää kuin miehillä.

Miehillä taas on huomattavasti todennäköisemmin mustat hiukset. Se voi puolestaan selittyä naisten viehtymyksellä tummahiuksisiin miehiin.

Tätä päätyi ihmettelemään tutkijaryhmä, joka selvitti laajassa tutkimuksessa hiusten väriin vaikuttavia geenejä.

Nature Genetics -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa monikansallinen ryhmä onnistui kartoittamaan 124 uutta geeniä, jotka vaikuttavat hiusten väriin. Aiemmin hiusväriin vaikuttavia geenejä oli löydetty noin tusina.

Tutkimus on toistaiseksi laajin aiheesta tehty: siinä tutkittiin yhteensä 300 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen geeniperimää Euroopassa ja Amerikassa.

Tutkimuksessa paljastui monta mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin naisilla vaaleat hiukset ovat kaksi kertaa yleisemmät kuin miehillä. Miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Tämä pätee sekä perimältään eurooppalaistaustaisiin ihmisiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Löydös oli tutkijoille yllätys.

Tutkijat hakevat syytä parinvalinnasta.

”Osa voi johtua evoluutiosta, sillä vaaleahiuksiset naiset saavat miehiä helpommin, ja vastaavasti tummahiuksiset miehet menestyvät paremmin parisuhdemarkkinoilla vaaleahiuksisiin miehiin verrattuna”, sanoo geneettisen epidemiologian professori Tim Spector Lontoon King’s Collegesta BBC-uutiskanavan haastattelussa.

Hiusten väriin kohdistuu siis sukupuolivalintaa, mikä auttaa pitämään ominaisuutta yleisenä populaatiossa. Spector kuitenkin korostaa, että tämä on spekulointia.

Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa.

Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu.

Tätä kutsutaan epigenetiikaksi. Ei tiedetä, miksi geenien ilmeneminen muuttuu tällä tavalla. Siihen vaaditaan jatkotutkimusta. Tutkijoita kiinnostaisi sekin, onko taustalla jokin nykyajan kulttuurillinen muutostekijä.

Ihmisen geenit ovat soluissa kiveen hakattuja, mutta epigeneettinen taso on altis ympäristön aiheuttamille muutoksille.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä1484
Liittynyt10.10.2011

Naiset ovat paljon useammin blondeja kuin miehet

" Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa. Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu." Hiusten väri voi vaihtua montakin kertaa elämän aikana. Esimerkiksi ihan vauvana tumma, lapsena vaalea ja tummuu taas vanhetessa, kunnes vaalenee ja lopulta harmaantuu tai putoaa. Tuota värinvaihtelua...
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House
Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House

Niin sanottu ylivertaisuusvinouma saa epäpätevän ihmisen yliarvioimaan omaa osaamistaan ja pätevän vähättelemään itseään.

Mitä vähemmän ihminen asiasta tietää, sitä enemmän hän luulee tietävänsä. Asioista oikeasti perillä olevat taas saattavat olla taipuvaisia vähättelemään omaa osaamistaan.

Tähän psykologiassa tunnettuun ylivertaisuusvinoumaan eli Dunning–Krugerin vaikutukseen törmää esimerkiksi internetin kommenttipalstoilla. Uusi tutkimus osoittaa, että se vaikuttaa myös poliittisessa ajattelussa.

Politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Ian Anson Marylandin yliopistosta havahtui tutkimaan asiaa seuratessaan sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja Yhdysvaltain vaalien aikaan. Anson ja muut tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, että sosiaalisessa mediassa paljon seuraajia saaneet kommentaattorit esittivät vaalikamppailusta varsin voimakkaita ja itsevarmoja näkemyksiä.

”Vaalien jälkeen jotkut alkoivat puhua jopa Dunning–Kruger-presidentistä, sillä Donald Trump laukoo voimakkaita mielipiteitä asioista, joista ei kuitenkaan vaikuta tietävän paljon mitään”, Anson sanoo Psypost-verkkolehdessä.

Anson huomasi, että ylivertaisuusvinouman vaikutusta ei juurikaan ollut selvitetty politiikan tutkimuksessa. Häntä kiinnosti myös, ovatko erityisen vahvasti johonkin poliittiseen siipeen sitoutuvat ihmiset alttiimpia sille.

Anson kehitti yksinkertaisen koeasetelman testatakseen asiaa. 2600 täysi-ikäistä amerikkalaista vastasi verkkokyselyyn, jossa kartoitettiin heidän tietojaan Yhdysvaltojen politiikasta. Lomakkeessa kysyttiin esimerkiksi, kuka on Yhdysvaltain energiaministeri, kumpi puolue hallitsee tällä hetkellä edustajainhuonetta ja mihin hankkeisiin hallitus käyttää vähiten rahaa.

Koehenkilöitä pyydettiin samalla arvioimaan, miten hyvin he kokevat olevansa perillä politiikasta.

Todellinen osaaminen osoittautuikin kuviteltua vähäisemmäksi. Mitä huonommat tiedot politiikasta ihmisellä testin mukaan oli, sitä paremmaksi hän omat tietonsa arvioi. Ylipäänsä koe osoittautui valtaosalle vaikeaksi.

”Moni amerikkalainen vaikuttaa todella itsevarmalta omista tiedoistaan, koska he eivät tiedä itse, kuinka vähän he oikeastaan tietävät.”

”Vaikutus näyttää myös vahvistuvan, kun ihmiset kohtaavat toisen poliittisen laidan edustajia”, Anson kertoo.

Kokeen toisessa osassa jompaankumpaan poliittiseen laitaan vahvasti samaistuvat osallistujat pantiin pisteyttämään muiden vastauksia. Heille annettiin valmiiksi täytetty lomake, jonka kerrottiin olevan toista poliittista laitaa edustavan henkilön täyttämä. Vakaumukselliset republikaanit siis luulivat arvioivansa vankkojen demokraattien vastauksia ja toisin päin.

Vinouma vaikutti tässäkin. Mitä huonommin henkilö oli itse pärjännyt testissä, sitä todennäköisemmin hän pisteytti muiden testivastaukset puhtaasti omien poliittisten luulojensa mukaan.

”Tulokset viittaavat siihen, että amerikkalainen poliittinen keskustelukulttuuri on laajasti epäonnistunut. Kun yhden laidan edustaja kohtaa omaan puolueeseensa kuulumattoman, on varsin todennäköistä, että hän arvioi sekä omansa että toisen ihmisen poliittisen ymmärryksen väärin. Ja usein vielä niin, että hän pitää itseään pätevämpänä”, Anson sanoo.

Ansonin tutkimus julkaistiin Political Psychology -lehdessä.

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä5978
Liittynyt8.11.2012

Tietämätön luulee tietävänsä politiikassakin

Japetus kirjoitti: HuuHaata kirjoitti: Tietää mitä? Miten sekaisin pitää ihmisen olla, jos kuvittelee jotain tietävänsä vaikkapa jo Suomenkin 5 miljoonan ihmisen asioiden hoitamisesta? Ja aivan ei ne tkedäkkään, vaan esittää tietävänsä, koska nautinto hierarkioiden huipulla ei tule hyvin tehdystä työstä vaan todellisesta tai kuvitellusta ihmisten suorittamasta palvonnasta yli-ihmiseksi itsensä korottanutta kohtaan. Ja hienona ironian riemvoittona sinä kuvittelet tietäväsi tämän, miten 90-luvun...
Lue kommentti