Sveitsiläinen lääkejätti Novartis lakkauttaa tytäryhtiönsä, joka kasvattaa siirtogeenisiä sikoja elinpulan helpottamiseksi. Alan markkinajohtajan päätös käytännössä jäädyttää ihmisgeeneillä höyst...

Sveitsiläinen lääkejätti Novartis lakkauttaa tytäryhtiönsä, joka kasvattaa siirtogeenisiä sikoja elinpulan helpottamiseksi. Alan markkinajohtajan päätös käytännössä jäädyttää ihmisgeeneillä höystettyjen varaosapossujen tutkimuksen, arvioi talouslehti Fortune .

Sika olisi anatomiansa puolesta varteenotettava elinluovuttaja. Pahin este on immunologinen yhteensopimattomuus. Vieraan lajin kudos aiheuttaa välittömän hyljintäreaktion. Ongelman ohittamiseksi tutkijat ovat kehittäneet sikakantoja, joihin on siirretty hyljinnältä suojaavia ihmisen geenejä.

Lajien väliset elinsiirrot, ns. ksenotransplantaatiot, herättivät suuria odotuksia 1995, kun brittiläinen tutkimuslaitos Imutran ilmoitti siirtäneensä onnistuneesti sian sydämiä apinoille. Vaikka siirtosydän toimi vain muutaman päivän, se ei estänyt Novartista ostamasta Imutrania ja sijoittamasta tutkimukseen yli viittä miljardia markkaa.

Takaiskujen sarja iski kaksi vuotta myöhemmin, kun tiedelehtiin tulvi raportteja, joiden mukaan röhkijöiden virukset saattaisivat siirtyä ihmiseen. Suurinta huolta herätti retrovirus, PERV, joka on possulle vaaraton, mutta kenties ihmiselle kohtalokas. Ainakin soluviljelmässä nämä sian geeneissä lymyilevät virukset pystyvät infektoimaan ihmisen soluja. Ilmassa leijui pelko uuden AIDS-epidemian mahdollisuudesta. Epäilyt saivat erityisesti viranomaiset takajaloilleen. Soppaa hämmensivät myös eettiset pulmat ja eläinoikeusjärjestöjen tiukka vastustus.

Pahimmaksi kompastuskiveksi osoittautui kuitenkin itse tutkimus. Imutran ratkoi hyljintäongelmaa, mutta ei riittävästi. Vaikka sian sydämen saaneet apinat elivät hämmästyttävät 40 päivää siirron jälkeen, se ei riittänyt avaamaan ovia kliinisiin ihmiskokeisiin.

Novartis jatkaa nyt tutkimusta säästöliekillä, mutta panee pillit pussiin lopullisesti kolmen vuoden päästä, jos ksenokraftien turvallisuudesta ei saada takeita. Sveitsiläisfirman ratkaisusta huolimatta alan toinen yrittäjä yhdysvaltalainen Baxter ja sen tytäryhtiö Nextran valmistevat sian sydämiä ihmiskokeisiin jo vuoden sisällä.

Uusi uhkaaja on kuitenkin näköpiirissä. Dolly-lampaan luonut PPL Therapeutics onnistui huhtikuussa kloonaamaan muuntogeenisen pahnueen. Sopivilla ihmisen geeneillä varustetut kloonipossut ovat tulevaisuuden vaihtoehto varaosapankeiksi. Kloonaus on nopeampi ja luotettavampi menetelmä kuin perinnäiset geenisiirrot.

Jopa huonomuistisena pidetty kultakala pystyy palauttamaan mieleensä yli vuoden takaisia tapahtumia.

Englanninkieliset kutsuvat hajamielisyyttä usein ”kultakalan muistiksi”, ja sen väitetään olevan vain kolmen sekunnin mittainen.

Todellisuudessa kultakala, kuten moni muukin kala, on muistivirtuoosi. Sen muisti on jopa niin luotettava, että Kanadassa Brittiläisen Kolumbian yliopiston luennoitsijat hyödyntävät sitä biologian opetuksessa.

Harjoituksessa kunkin opiskelijan pitää opettaa yhdelle kultakalalle, että se saa ylimääräisen ruoka-annoksen uimalla tietyn värisen muoviputken luo. Joka kalalle on varattu hiukan eri värisävy. Sitten putkirivistö pidetään poissa kalojen näkyviltä vuoden ajan. Tämän jälkeen opiskelija saa tehtäväkseen kokeilla, vieläkö hänen ”oma” kalansa valitsee oikean sävyn.

Vastaus on kyllä. Jokainen kultakala viilettää edelleen oman värisävynsä putkelle.

Kalojen muisti on muutenkin osoittautunut mainettaan paremmaksi. Eräs todiste tästä on röyhelötokko, sormenmittainen sintti, joka elää Atlantin rantavesissä.

Tutkimuksissa on paljastunut, että röyhelötokko painaa nousuveden aikana mieleensä kolmiulotteisen kartan kotivetensä pohjasta. Sitä hyödyntämällä tokko löytää laskuveden aikana vuorovesilammikosta takaisin mereen. Kartta päässään se loikkii yhdestä rannalle jääneestä lampareesta viereiseen, siitä seuraavaan ja niin edelleen avoveteen asti.

Jos tokot siirtää vieraan rannan lammikoihin, niiden loikat suuntautuvat mihin sattuu ja päättyvät yleensä kuivalle maalle. Jo yhden nousuveden mittainen uiskentelu uuden pohjamaiseman yllä riittää kuitenkin siihen, että ne muistavat oikeat hyppelyreitit yli kuukautta myöhemmin.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänranta kertoo kalojen hämmästyttävistä kyvyistä. Valtaosa kalojen älyä ja tunnemaailmaa koskevista tutkimuksista on niin tuoretta, että tiedot eivät ole vielä ehtineet esimerkiksi oppikirjoihin.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.