Sveitsiläinen lääkejätti Novartis lakkauttaa tytäryhtiönsä, joka kasvattaa siirtogeenisiä sikoja elinpulan helpottamiseksi. Alan markkinajohtajan päätös käytännössä jäädyttää ihmisgeeneillä höyst...

Sveitsiläinen lääkejätti Novartis lakkauttaa tytäryhtiönsä, joka kasvattaa siirtogeenisiä sikoja elinpulan helpottamiseksi. Alan markkinajohtajan päätös käytännössä jäädyttää ihmisgeeneillä höystettyjen varaosapossujen tutkimuksen, arvioi talouslehti Fortune .

Sika olisi anatomiansa puolesta varteenotettava elinluovuttaja. Pahin este on immunologinen yhteensopimattomuus. Vieraan lajin kudos aiheuttaa välittömän hyljintäreaktion. Ongelman ohittamiseksi tutkijat ovat kehittäneet sikakantoja, joihin on siirretty hyljinnältä suojaavia ihmisen geenejä.

Lajien väliset elinsiirrot, ns. ksenotransplantaatiot, herättivät suuria odotuksia 1995, kun brittiläinen tutkimuslaitos Imutran ilmoitti siirtäneensä onnistuneesti sian sydämiä apinoille. Vaikka siirtosydän toimi vain muutaman päivän, se ei estänyt Novartista ostamasta Imutrania ja sijoittamasta tutkimukseen yli viittä miljardia markkaa.

Takaiskujen sarja iski kaksi vuotta myöhemmin, kun tiedelehtiin tulvi raportteja, joiden mukaan röhkijöiden virukset saattaisivat siirtyä ihmiseen. Suurinta huolta herätti retrovirus, PERV, joka on possulle vaaraton, mutta kenties ihmiselle kohtalokas. Ainakin soluviljelmässä nämä sian geeneissä lymyilevät virukset pystyvät infektoimaan ihmisen soluja. Ilmassa leijui pelko uuden AIDS-epidemian mahdollisuudesta. Epäilyt saivat erityisesti viranomaiset takajaloilleen. Soppaa hämmensivät myös eettiset pulmat ja eläinoikeusjärjestöjen tiukka vastustus.

Pahimmaksi kompastuskiveksi osoittautui kuitenkin itse tutkimus. Imutran ratkoi hyljintäongelmaa, mutta ei riittävästi. Vaikka sian sydämen saaneet apinat elivät hämmästyttävät 40 päivää siirron jälkeen, se ei riittänyt avaamaan ovia kliinisiin ihmiskokeisiin.

Novartis jatkaa nyt tutkimusta säästöliekillä, mutta panee pillit pussiin lopullisesti kolmen vuoden päästä, jos ksenokraftien turvallisuudesta ei saada takeita. Sveitsiläisfirman ratkaisusta huolimatta alan toinen yrittäjä yhdysvaltalainen Baxter ja sen tytäryhtiö Nextran valmistevat sian sydämiä ihmiskokeisiin jo vuoden sisällä.

Uusi uhkaaja on kuitenkin näköpiirissä. Dolly-lampaan luonut PPL Therapeutics onnistui huhtikuussa kloonaamaan muuntogeenisen pahnueen. Sopivilla ihmisen geeneillä varustetut kloonipossut ovat tulevaisuuden vaihtoehto varaosapankeiksi. Kloonaus on nopeampi ja luotettavampi menetelmä kuin perinnäiset geenisiirrot.