Mitä niukemmat ajat, sitä vähemmän äidit synnyttävät poikalapsia, väittää Human Reproduction -lehden julkaisema kalifornialaistutkimus. Berkeleyn yliopist...

Mitä niukemmat ajat, sitä vähemmän äidit synnyttävät poikalapsia, väittää Human Reproduction -lehden julkaisema kalifornialaistutkimus. Berkeleyn yliopiston Ralph A. Catalano tutki ilmiötä kahtiajaetussa Saksassa 1946-99. Entisen DDR:n äidit alkoivat pyöräyttää paljon enemmän tyttöjä heti kun yhdentyminen ajoi itäisten alueiden talouden hetkelliseen kurimukseen 1991. Lännessä syntyvien lasten sukupuolten lukusuhde pysyi ennallaan.

Syyksi Catalano tarjoaa taloudellista stressiä, joka voi lisätä poikasikiöiden abortoitumista. Stressattu mies saattaa myös tuottaa enemmän hidasliikkeisiä siittiöitä, joka puolestaan suosii tyttölapsen todennäköisyyttä. Jälkimmäinen selitys tukeutuu teoriaan, jonka mukaan Y-kromosomilla varustettu siittiö on hitusen kevyempi ja siksi nopeampi kuin X-siittiö. Poikasiittiö ehtisi siten ensimmäisenä munajohtimen ampullaosaan. Jos munasolu sattuisi olemaan siellä vastassa, tuloksena olisi poika. Mikäli munasolua joudutaan odottamaan, voisivat Y-siittiöt suuremman energiakulutuksensa takia väsyä, menettää liikuntakykynsä ja kuolla.

Catalano saa tukea myös takavuosien suomalaisväitöksestä. Rauno Mattila havaitsi, että poikien osuus syntyneistä kasvoi, jos hedelmöitys osui "vuodenvaihteen pyhiin, toukotöiden edelle, touko- ja heinätöiden väliseen jaksoon ja itsellisviikkoon, siis jaksoihin, jolloin maataloustöiden rasittavuus on vähäisintä".

Lapsen sukupuoli ratkeaa hedelmöityshetkellä. Jokaisessa munasolussa on aina X-sukupuolikromosomi, siittiöitä sitä vastoin on sukupuolikromosomistoltaan sekä X- että Y-tyyppiä. Se, sisältääkö munasoluun tunkeutunut siittiö X:n vai Y:n, määrää tulevan lapsen sukupuolen: XX-sukupuolikromosomisto tietää tyttöä, XY poikaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla