Insightin seismometrin ympärillä on kuparinen suoja, joka muistuttaa wokkipannun kantta. Kuva: <span class="photographer">Nasa / JPL-Caltech</span>
Insightin seismometrin ympärillä on kuparinen suoja, joka muistuttaa wokkipannun kantta. Kuva: Nasa / JPL-Caltech

Insight-laskeutuja tallensi ensi kertaa punaisen planeetan vavahtelua.

Marsia viime marraskuusta lähtien tutkinut Insight-laskeutuja on mitannut järistyksen, tutkijat uskovat. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun toisella planeetalla on tallennettu sen pinnan vavahtelua.

Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tutkijat kutsuvat järistystä ”marsinjäristykseksi” – ei siis maanjäristykseksi.

Tältä järistys kuulostaa:

”Olemme tähän saakka keränneet taustakohinaa, mutta tämä ensimmäinen tapaus käynnistää virallisesti uuden pelin: Marsin seismologian!” intoili Insightin päätutkija Bruce Banerdt Nasan Jet Propulsion -laboratoriosta avaruushallinnon tiedotteessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Insight-laskeutuja lähetettiin Marsiin tutkimaan punaisen planeetan maaperää.

Järistykset voivat auttaa tutkijoita selvittämään, kuinka paljon Marsin syvyyksissä on vettä ja mistä sen vaippa, kuori ja ydin muodostuvat.

Huhtikuun 6. päivänä tapahtunut järistys oli kuitenkin hyvin pieni, eikä se tarjonnut vielä tutkijoille paljon tietoa Marsin maaperästä. Tutkijat selvittävät yhä sitä, mikä järistyksen aiheutti.

Nasalla on Insight-hankkeesta useita eurooppalaisia kumppaneita. Ranskalaiset ovat rakentaneet laskeutujan seismometrin.

”On jännittävää saada vihdoin todiste siitä, että Mars on seismisesti aktiivinen. Odotamme, että pääsemme jakamaan yksityiskohtaisia tuloksia”, sanoi ranskalaista ryhmää johtava Philippe Lognonné Intitut de Physique du Globe de Paris -tutkimuslaitoksesta.

Insight-laskeutuja on saattanut havainnoida myös kolme vieläkin pienempää järistystä maalis- ja huhtikuun aikana.

Marsin pinta on seismologisesti erittäin rauhallinen Maan pintaan verrattuna, joten Insightin seismometri pystyy erottamaan vaimeatkin vavahtelut. Maan pinta värähtelee jatkuvasti valtameristä ja säästä aiheutuvan seismisen kohinan vuoksi.

Huhtikuun 6. päivän marsinjäristyksen kokoinen tapahtuma olisi hukkunut kymmenien päivittäisten rasahdusten joukkoon, jos se olisi sattunut Etelä-Kaliforniassa, Nasan tutkijat vertasivat. Insight-laskeutujan liikkeitä seuraava Jet Propulsion -laboratorio sijaitsee Kaliforniassa.

Maapallon maanjäristykset johtuvat mannerlaattojen liikkumisesta. Marsissa ja Kuussa ei ole mannerlaattoja, mutta niissäkin tapahtuu järistyksiä.

Nämä järistykset aiheutuvat jatkuvasta jäähtymisen ja supistumisen prosessista. Siitä syntyy painetta. Paine kasvaa ajan kuluessa, kunnes se on niin voimakas, että se rikkoo Marsin tai Kuun kuoren ja aiheuttaa järistyksen.

Yhdysvaltain avaruushallinnon astronautit asensivat Kuuhun viisi seismometriä Apollo-lentojen aikana. Nämä seismometrit havaitsivat Kuussa tuhansia järistyksiä vuosina 1969–1977.

Sisältö jatkuu mainoksen alla