Maa ja Kuu kuvattuna teleskoopilla punaisen planeetan kiertoradalta. Kuva: Nasa
Maa ja Kuu kuvattuna teleskoopilla punaisen planeetan kiertoradalta. Kuva: Nasa

Marsia kiertävä satelliitti otti kuvan 205 miljoonan kilometrin päässä Maasta.

Marsia kiertävä satelliitti käänsi teleskooppinsa kohti Maata ja zoomasi meihin. Tuloksena on oheinen kuva maapallosta suuressa tyhjyydessä, ja Kuustakin.

Kuvan otti 20. marraskuuta 2016 Nasan Mars Reconnaissance Orbiterin kamera Hirise. Silloin satelliitti kiersi punaista planeettaa noin 205 miljoonan kilometrin päässä Maasta.

Upeaa kuvaa ei otettu ihan postikortteja varten, vaan sen avulla tarkennetaan ja kalibroidaan Hirisen keräämää dataa Marsin pinnasta. Tutkijat näet tietävät hyvin, miten paljon maapallo heijastaa siihen tuleva Auringon valoa.

Kuvaan on ympätty myös kiertolaisemme Kuu. Kuva on yhdistelmäkuva, mutta etäisyys Maasta Kuuhun on oikeassa suhteessa, samoin Maan ja Kuun koot.

Kuu on paljon tummempi kuin Maa, ja siksi se kuvattiin eri valotuksella kuin maapallo. Kuu ei edes erottuisi, jos se olisi kuvattu samalla valotuksella kuin Maata kuvattiin.

Maan ja Kuun välinen etäisyys on noin 30 kertaa Maan halkaisijan läpimitta. Tässä kuvassa Kuu näyttää olevan lähempänä Maata kuin oikeasti on.

Tämä johtuu siitä, että Kuu on kuvassa Marsista katsottuna lähes Maan takana. Kuvan punertava läikkä maapallolla on Australian manner.

Etelämanner näkyy Kuvassa vasemmalla alhaalla. Muut vaaleat alueet ovat pilviä.

Marsin satelliitti Mars Reconnaissance Orbiter on kuvannut punaista planeetta jo vuodesta 2006. Satelliitti otti kuvan Maasta ja Kuusta aiemminkin, lokakuussa 2007.

Mars Reconnaissance Orbiterin piti alunperin kuvata Marsia vain kahden vuoden ajan, mutta se vain jatkaa. Satelliitti on kiertänyt Marsia 300 kilometrin korkeudessa.

Se on nyt sijoitettu uudelle kiertoradalle, jossa se jatkaa Marsin kartoitusta ainakin vuonna 2018.

Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi
Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi

Länsi-Ranskasta löydetyssä yli 5 000 vuotta vanhassa lehmän kallossa oleva reikä on mitä todennäköisimmin porattu tarkoituksella.

Kallonporaus on ikivanha toimenpide. Esimerkiksi migreenin ja epilepsian uskottiin aiheutuvan pään sisällä mekastavista pahoista hengistä, ja kun kalloon porattiin tai raaputettiin reikä, nämä pirut pääsivät liihottelemaan matkoihinsa.

Arkeologinen todistusaineisto osoittaa, että ihmiset porasivat reikiä toistensa päihin jo yli 8 000 vuotta sitten. Toimenpiteestä jopa selvittiin hengissä jo kivikaudella.

Useassa vanhassa kallossa näkyy, että porausreikä on luutunut umpeen. Potilas on siis elänyt ainakin jonkin aikaa toimenpiteen jälkeen.

Nyt Ranskasta löydetty yli 5 000 vuotta vanha lehmän kallo viittaa siihen, että ihmiset ovat kenties harjoitelleet operaatiota eläimillä. Lehmän kallossa on ammottava reikä, jonka ympärillä on selvästi samanlaisia raapimisjälkiä kuin porauksen läpikäyneiden ihmisten päässä.

Atlantin rannalla Länsi-Ranskassa on muinoin ollut kivikautista asutusta, ja lehmän kallo kaivettiin siellä esille jo 1970–1980-luvun kaivauksissa.

Reiän ajateltiin tuolloin syntyneen kamppailussa toisen eläimen kanssa. Kenties toinen sarvipää oli puhkaissut lehmäparan kallon.

Kallon alun perin löytänyt tutkija pyysi kuitenkin muutama vuosi sitten kahta tutkijaa vilkaisemaan reikää lähemmin.

”Näimme hyvin nopeasti, että reikä on syntynyt kallonporauksesta. Se ei ole sarven jälki”, kertoo tutkija Fernando Ramirez Rozzi LiveScience-verkkolehdelle.

Totuus paljastui viimeistään elektronimikroskoopin alla, kun tutkijat näkivät kivityökalujen aiheuttamat raapimisjäljet reiän ympärillä.

Muinaiset ihmiset ovat siis ehkä harjoitelleet kallonporausta lehmällä. Tai kenties lehmäparka on kärsinyt jostain sairaudesta, jota on yritetty parantaa poraamalla sen päähän reikä.

Ei tiedetä, oliko lehmä elossa, kun reikä tehtiin. Joka tapauksessa se ei ole elänyt kovin pitkään operaation jälkeen, sillä reikä ei ole luutunut lainkaan.

Tutkijat pohtivat myös, olisiko reikä tehty osana jotain rituaalia. Heidän mielestään on kuitenkin todennäköisintä, että lehmä on toiminut aloittelevan kallonporaajan harjoituspotilaana ennen kuin vaarallista tekniikkaa on lähdetty soveltamaan ihmiseen.

Ranskasta on aiemmin löytynyt myös villisian kallo, jossa on samankaltainen reikä.

Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Some ja pelit muokkaavat aivoja samalla tavalla kuin porno tai päihteet.

Moni vitsailee olevansa riippuvainen Facebookista tai Instagramista, mutta addiktio voi olla aivan todellinen, muistuttaa Helsingin Sanomat jutussaan.

Kiinassa arviolta yhdeksän prosenttia ja Japanissa kahdeksan prosenttia nuorista on nettiriippuvaisia. Kiina luokitteli internet-riippuvuuden sairaudeksi jo vuonna 2008.

Internet-riippuvuuden mekanismit ovat samankaltaisia kuin muissakin riippuvuuksissa.

”Riippuvuutta voi aiheuttaa oikeastaan mikä tahansa, mistä aivot saavat nopeita palkintoja”, Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen kertoo.

Taustalla on aivojen palkkiojärjestelmä, joka aktivoituu muun muassa syömisen ja seksin yhteydessä. Sen tarkoitus on varmistaa eloonjääminen.

Facebook, Twitter, Instagram ja pelinkehittäjät osaavat hyödyntää aivojen palkkiojärjestelmää. Palveluita on hiottu niin, että käyttäjälle tulee jatkuvasti pieniä yllätyksiä: tulee ilmoituksia tykkäyksistä, viestejä kavereilta, uutisia ja videoita.

Lyhyet ilmoitukset herättävät uteliaisuuden ja antavat nopeasti dopamiinitujauksen. Tämän vuoksi Twitter koukuttaa paremmin kuin pitkät kirjoitukset.

Riippuvuuden kehittyessä aivojen toiminta muuttuu alueilla, jotka ovat vastuussa motivaatiosta, kognitiivisista toiminnoista, itsehillinnästä ja viivästyneen palkkion odottamisesta.

Myös hormonien pitoisuudet aivoissa muuttuvat. Hiljattain korealaiset tutkijat havaitsivat, että nuorilla nettiriippuvaisilla aivojen välittäjäaine gaban pitoisuus oli tavallista korkeampi. Tämän tiedetään aiheuttavan uneliaisuutta, masennusta ja ahdistuneisuutta.

Kysely

Oletko nettiriippuvainen?