Potilaan ajatteleminen etupäässä hermosolujen ja geenien toiminnan kautta ei välttämättä ole hoidolle hyväksi. Kuva: LadyofHats, Wikimedia Commons
Potilaan ajatteleminen etupäässä hermosolujen ja geenien toiminnan kautta ei välttämättä ole hoidolle hyväksi. Kuva: LadyofHats, Wikimedia Commons

Mielen sairauden biologinen selitys niukentaa empatiaa potilasta kohtaan.

On arveltu, että sairauden biologisten syiden korostaminen voisi lisätä myötätuntoa potilasta kohtaan, koska tämän voi ajatella olevan syytön biologiaansa. Mielen sairauksien kohdalla käy kuitenkin juuri päin vastoin. Neurobiologisten ja geneettisten syiden korostaminen yksilöhistoriallisten sijasta vähentää niin psykiatrien kuin psykologien tuntemaa empatiaa. Näin osoittavat yhdysvaltalaiset tutkijat Pnas-lehdessä.

Matthew Lebowitz ja Woo-kyoung Ahn Yalen yliopistosta New Havenista Connecticutista selvittivät yli sadan hoitoammattilaisen tunteita mielenterveyspotilaita kohtaan.

Kokeiden osallistujat saivat luettavakseen selostuksia, joissa mielenterveyspotilaan oireet selitettiin joko pelkällä biologialla tai pelkällä henkilöhistorialla tai kummallakin mutta jompaakumpaa korostaen. Sitten heidän piti ruksata tunnelistasta, millaisia tunteita potilasta kohtaan heissä heräsi.

Kaikissa tapauksissa pelkkien biologisten syiden näkeminen herätti vähemmän empatiaa kuin pelkkien henkilöhistoriallisten syiden näkeminen. Vastaavasti jos kumpikin selitys oli mukana mutta biologia selvästi korostui, empatiaa syntyi vähemmän kuin henkilöhistorian korostuessa.

Saattoiko syynä olla yksinkertaisesti se, että henkilöhistorialliset selitykset järkyttivät ammattilaisten tunteita mutta biologiset jättivät heidät kylmiksi? Ei: tämän selityksen tutkijat sulkivat pois selvittämällä tunnekyselyn osana myös tunnekuohun määrää ja toteamalla, ettei siinä ollut eroa.

Tutkijat spekuloivat, että selitysten biologisuus voi saada lääkärin ajattelemaan potilasta epäinhimillistävän mekanistisesti tai luokittelemaan ongelmaisen kategorisesti erilaiseksi kuin muut ihmiset. Ehkä empatian väheneminen johtuu näistä.

On odotettavissa, että tulevaisuudessa biologinen tieto mielen sairauksista lisääntyy ja sitä käytetään hoidoissa yhä enemmän. Onko tässä vaarana, että samaan aikaan vähenee hoitajan potilasta kohtaan tuntema empaattisuus, joka edistäisi hoidon onnistumista?

Ei välttämättä, tutkijat lohduttavat. Samaan aikaan biotiedon lisääntymisen kanssa on nimittäin vahvistunut käsitys, että mielen ongelmat ovat mutkikas vyyhti biologiaa, ympäristövaikutuksia, sosiaalisia tekijöitä, yksilönkehitystä ja psykologiaa. Siksi on epätodennäköistä, että potilaita alettaisiin tarkastella niin korostetusti pelkän biologian kannalta kuin näissä koeasetelmissa.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä