Pääosin pronssista tehdyt kypärät ovat Tanskan kansallismuseossa. Kuva: Tanskan kansallismuseo / Wikimedia Commons
Pääosin pronssista tehdyt kypärät ovat Tanskan kansallismuseossa. Kuva: Tanskan kansallismuseo / Wikimedia Commons

Kypärien ikä vahvistaa, etteivät ne kuuluneet viikinkikulttuuriin.

Sarvekkaat pronssikypärät kertovat Välimeren ja Skandinavian kulttuurien olleen kanssakäymisessä jo lähes 3000 vuotta sitten, esittää Aarhusin yliopisto tutkimus. Siitä kertoo tiedelehti Science.

Kaksi sarvikypärää löydettiin 1940-luvulla Tanskassa suosta. Näiden Veksøn kypärien arvioitiin materiaalin ja tyylin perusteella olevan myöhäiseltä pronssikaudelta.

Vuonna 2019 arkeologi Heide Wrobel Nørgaard huomasi sarvissa jäämiä eloperäisestä aineesta. Sen arvellaan olleen koivupikeä, jolla kiinnitettiin sarviin koristeellisia sulkia.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Eloperäisten näytteiden radiohiiliajoituksella voitiin varmistaa, että kypärät haudattiin noin 900-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Ne eivät siis kuuluneet viikingeille, joiden vaikutus alueella alkoi noin 1500 vuotta myöhemmin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nähtävästi skandinaaviset kulttuurit olivat pronssiajalla kanssakäymisessä Välimeren kansojen kanssa. Metalli tuotiin Skandinaviaan suurelta osin muualta Euroopasta.

Kypärien koristukset muistuttavat hyvin läheisesti koristeita, joita käytettiin samoihin aikoihin Sardiniassa. Aarhusin yliopiston arkeologi Helle Vandkilde uskoo näiden yhtäläisyyksien perusteella, että Välimereltä purjehdittiin jo 3000 vuotta sitten Atlantin rannikkoa pitkin käymään kauppaa skandinaavien kanssa.

Tutkimus julkaistiin Praehistorische Zeitschrift -tiedelehdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla