Linja-autoa desinfioitiin sarsin torjumiseksi vuonna 2003 Venäjällä. Kuva: Hannes Heikura
Linja-autoa desinfioitiin sarsin torjumiseksi vuonna 2003 Venäjällä. Kuva: Hannes Heikura

Vuoden 2003 epidemia voi toistua, sillä sen aiheuttaneen viruksen esimuotoja on löytynyt Kiinassa elävistä lepakoista.

Satoja ihmisiä useissa maissa tappanut sars muhii kiinalaisissa lepakoissa.

Tutkijat löysivät ihmiselle vaarallisen sars-viruksen esimuotoja tutkiessaan Yunnanin maakunnassa sijaitsevassa luolassa eläviä hevosenkenkäyökköjä.

Vuoden 2002 lopulla alkunsa saanut ja seuraavana vuonna epidemiaksi puhjennut sars-keuhkokuume siirtyi ihmisiin ilmeisesti torilla myydyistä naamaripalmunäädistä. Virus kuitenkin tutkijoiden oletuksen mukaan kehittyi alkuaan hevosenkenkäyököissä.

Tähän mennessä virushautomoina pidetyistä lepakoista ei silti ole löytynyt geneettisesti samanlaista koronavirusta, joka sairastutti ihmisiä ja joka löytyi myös naamaripalmunäädistä.

Nyt Kiinan tiedeakatemian tutkija Ben Hu ja hänen työtoverinsa eristivät lepakoista 11 koronavirusta, joista ihmiselle vaarallinen muoto voi kehittyä. Lepakoiden viruksista löytyvät kaikki geneettiset ainekset ihmisen sars-viruksen muodostumiselle.

Havainto tukee olettamusta, että sarsin alkulähde on nimenomaan lepakoissa.

Laboratoriokokeissa tutkijat kokeilivat, miten heidän lepakoista löytämänsä virukset tarttuisivat ihmissoluihin. Virukset tosiaan pystyivät tunkeutumaan soluihin ja käyttivät siihen vielä samaa reittiä, jota sarskin hyödynsi.

Havainto puhuu sen puolesta, että sars voi hypätä suoraan lepakoista ihmisiin kulkematta välittävien eläinten kautta.

Uusi sars tai sarsin kaltainen tauti voikin tutkimuksen perusteella kehittyä uudestaan hevosenkenkäyököissä ja levitä niistä ihmisiin. Vain kilometrin päässä lepakkoluolasta on kylä, jonka asukkaat etenkin ovat tartuntavaarassa. Tauti voi myös muhia muissa lepakkoyhteisöissä.

Tutkijat ehdottavat Plos Pathogens -tiedelehdessä, että viruskannan tarkkailua lepakoissa tulee jatkaa ja myös ihmisistä tulee testata mahdollisten tartuntojen varalta.

Entä pitäisikö hevosenkenkäyökköjen virushautomo tyystin hävittää? ScienceNewsissä löytöä kommentoivat yhdysvaltalaiset virustutkijat eivät noin dramaattista toimenpidettä kannata.

Heidän mukaansa lepakoilla on tärkeä ekologinen rooli esimerkiksi pölyttäjinä ja hyönteisten syöjinä. Lisäksi lepakoiden avulla on mahdollista tutkia tauteja aiheuttavia koronaviruksia, lepakot kun eivät itse niistä sairastu.

Vuosina 2002–2003 sarsiin sairastui kaikkiaan noin 8500 henkeä etenkin Kaakkois-Aasiassa. Tartunnan saaneista noin joka kymmenes kuoli, kertoo Terveyskirjasto

Tauti alkoi korkealla kuumeella, päänsäryllä ja lihaskivuilla. Keuhkokuume saattoi vaatia osalla potilaista hengityskonehoitoa. Potilaat myös eristettiin taudin leviämisen estämiseksi.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta.

Nykyihminen Homo sapiens kehittyi Afrikassa, mistä noin 60 000 vuotta sitten levittäytyi Aasian ja Euroopan puolelle joukko, josta kaikki nykyiset ei-afrikkalaiset polveutuivat.

Näin ihmislajin tarinaa on kerrottu koulukirjoissa ja tiedeuutisissa vuosien ajan. Nyt siihen on aika tehdä päivitys, toteavat alan asiantuntijat Science-lehdessä .

Arvostetun Max Planck -instituutin ja Hawaijin yliopiston tutkijat kokosivat analyysissaan yhteen joukon löytöjä, jotka on tehty Aasiassa aivan viime vuosina. Niistä saadut tutkimustulokset eivät sovi yhteen vanhan kertomuksen kanssa.

Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Kiinasta on löydetty nykyihmisen jäänteitä, jotka on ajoitettu 70 000–120 000 vuotta vanhoiksi.

Löydöt Kaakkois-Aasiasta ja Australiasta viittaavat siihen, että nykyihminen ehti häärätä sielläkin jo ennen kuin lajimme vanhan teorian mukaan oli edes astunut jalallaan Afrikan ulkopuolelle.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta, siis kaksi kertaa pidempi aika kuin mitä ennen otaksuttiin.

Heidän jälkeensä muuttajia on ollut useita, kunnes suurin Afrikasta muutto nähtiin 60 000 vuotta sitten.

Jokin vanhassa tarinassa sentään pitää kutinsa: kaikki kansat Afrikan ulkopuolella polveutuvat tuosta viimeksi mainitusta joukkiosta. Syystä tai toisesta aiemmin lähteneiden ihmisten suvut ovat sammuneet.

”Varhemmin kuin 60 000 vuotta sitten Afrikasta levittäytyneet ihmiset olivat todennäköisesti pieniä metsästäjä-kerääjien ryhmiä. Ainakin jotkin näistä varhaisista levittäytyjistä jättivät vähäisiä geneettisiä jälkiä nykyisiin ihmispopulaatioihin”, selittää tutkimustiedotteessa professori Michael Petraglia Ihmisen historian Max Planck -instituutista.

Analyysissaan tutkijat liittävät tarinaan myös viimeaikaisissa geenitutkimuksissa saadut tiedot siitä, että nykyihminen pariutui sukulaislajiensa kanssa Afrikasta lähdettyään.

Nykyihmisiltä on tunnistettu niin neandertalien kuin denisovanihmisten geenejä sekä näiden lisäksi vielä tunnistamattoman ihmislajin perimää.

Tutkijoiden mukaan risteytyminen tapahtui Aasiassa, missä lajeillamme oli mahdollisuus kohdata oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Alaisiaan kuunteleva ja vaatimattomasti käyttäytyvä pomo parantaa alaisten luovuutta, osoitti kiinalaisyrityksissä tehty tutkimus.

Esimiehen kannattaa rohkeasti myöntää omat virheensä ja olla vaatimaton suhteessa alaisiinsa, osoittaa uusi yhdysvaltalais-kiinalainen tutkimus.

Ohion osavaltionyliopiston liiketalouden apulaisprofessori Jasmine Hun johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin johtajan käytöksen vaikutusta alaisten luovuuteen kiinalaisissa it-alan yrityksissä ja nii.

Esimiehen kuunteleva ja vaatimaton käytös lisäsi tiimin luovuutta tilanteissa, joissa valtaetäisyys on pieni eli johtaja osallistuu läheisesti alaisten työhön ilman, että välissä on suurta hierarkiakuilua.

”Tällaiset johtajat helpottivat tiedon jakamista tiimin jäsenten välillä, mikä taas johti uudenlaisten ratkaisujen rohkeampaan etsimiseen”, tutkija Hu sanoo Ohion yliopiston tiedotteessa.

Kun valtaetäisyys on suuri eli johtajat ovat hyvin erillään työntekijöistä, esimiesten nöyrä käytös saatetaan nähdä jopa heikkouden merkkinä. Tässä tapauksessa nöyrä käytös alaisia kohtaan saattoi horjuttaa tiimin vakauden tunnetta. Tiimi on kenties tottunut siihen, että esimies on hallitseva ja linjaa asiat jämäkästi.

Tutkimuksessa työntekijät saivat itse arvioida johtajansa nöyryyttä tai vaatimattomuutta kuusiportaisella asteikolla. Heiltä kysyttiin muun muassa, kuinka avoin pomo heidän mielestään on palautteelle.

Valtaetäisyyttä taas mitattiin muun muassa kysymällä työntekijöiltä, uskaltavatko he ottaa esimiehen kanssa puheeksi sen, että esimerkiksi tiimin suoritus ei vastaa tavoitteissa määriteltyä. Jos tällainen vuorovaikutus on vaikeaa, tutkijat määrittelivät valtaetäisyyden suuremmaksi.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Applied Psychology.

Kysely

Onko sinulla hyvä esimies?