Kalasäilykkeissä voi olla otolliset olot bakteeri-itiöille, jolloin Clostridium botulinum -bakteeri pääsee kasvamaan. Botulismimyrkytykset ovat kuitenkin nykyään hyvin harvinaisia.
Kalasäilykkeissä voi olla otolliset olot bakteeri-itiöille, jolloin Clostridium botulinum -bakteeri pääsee kasvamaan. Botulismimyrkytykset ovat kuitenkin nykyään hyvin harvinaisia.

Uusi vastalääke läpäisi ensimmäiset eläinkokeet. Jos lääke toimii ihmisillä, se pelastaisi potilaan kuukausien tehohoidolta.

Pieninä annoksina se silottaa rypyt ja helpottaa lihaskouristuksia, suurina se salpaa hengityksen ja johtaa kuolemaan. Botuliini on maailman voimakkain hermomyrkky, jota vastaan tutkijat ovat nyt kehittäneet vastalääkkeen.

Vastalääke kehitettiin botuliinista itsestään. Lääke pystyy tunkeutumaan alkuperäisen myrkyn tavoin hermosoluihin ja kuljettamaan mukanaan vasta-aineita.

Jos lääke toimii ihmisellä, kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun lääkkeellä pystytään estämään botuliinimyrkytyksen aiheuttamaa halvaantumista. Potilaat säästyisivät jopa kuukausien makaamiselta hengityskoneessa, selviää Science-tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Botuliinitoksiini on annoskokoon suhteutettuna maailman vahvin myrkky. Jo gramman miljoonasosa voi riittää tappamaan ihmisen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kun botuliinia käytetään pieninä annoksina paikallisesti, se toimii niin kauneuden kuin sairauksien hoidossa. Se halvaannuttaa tilapäisesti kasvojen lihaksia ja ehkäisee siten ihoryppyjä.

Neurologiassa botuliinia käytetään etenkin lihaskouristusten ja -jäykkyyden hoidossa. Toksiini lamaannuttaa lihasta paikallisesti, jolloin se rentoutuu. Botuliinia voidaan antaa esimerkiksi cp-vammaiselle lapselle raajojen jäykkyyteen tai aivoveritulpan aiheuttaman lihasjäykkyyden hoitoon.

Virtsarakkoon pistettynä botuliini vähentää virtsankarkailua ja hikirauhasissa liikahikoilua. Lisäksi botuliinilla voidaan hoitaa migreeniä ja silmäsairauksia.

”Viime vuosina toksiinilla on todettu olevan myös kipua lievittävää vaikutusta. Uusia käyttökohteita löydetään jatkuvasti lisää”, sanoo professori Miia Lindström Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

Hän johtaa botuliinin tutkimiseen erikoistunutta laboratoriota, joka on Suomessa alansa ainoa. Perustutkimuksen lisäksi ryhmä kehittää hermomyrkylle vasta-aineita ja testejä.

Lääketieteellisissä toimenpiteissä botuliinin käyttö on Lindströmin mukaan turvallista, mutta osaamattomissa käsissä hermomyrkyn kanssa toimimiseen liittyy omat riskinsä.

Jos botuliinipistos osuu väärään paikkaan, myrkky halvaannuttaa väärän lihaksen useiksi kuukausiksi. Kauneudenhoito voi siis aiheuttaa roikkuvan silmäluomen tai kasvojen halvaantumisen osittain.

Yliannostuksena hermomyrkky aiheuttaa botuliinimyrkytyksen eli botulismin, joka johtaa pahimmillaan neliraajahalvaukseen ja kuolemaan.

Tyypillisesti botuliinimyrkytys syntyy pistoksen sijaan ruokapöydässä. Botuliinitoksiinia tuottaa Clostridium botulinum -bakteeri, jonka itiöitä esiintyy niin maaperässä kuin vesistöissä.

Jos itiöitä päätyy niille suotuisiin hapettomiin olosuhteisiin, itiökuori hajoaa ja esiin tulee elinkykyinen solu. Lisääntyessään solu levittää ympärilleen myrkyllistä botuliinia.

Säilykkeet ja tyhjiöpakatut kalatuotteet ovat esimerkki itiöille suotuisista oloista. Itiöt siirtyvätmaaperästä tai vesistöstä kaloihin ja kasviksiin, joissa ne ovat terveelle ihmiselle suhteellisen vaarattomia.

Mutta jos itiöitä sisältävä elintarvike pakataan hapettomaan tilaan ja säilytetään sen jälkeen huoneenlämmössä, itiöt voivat muuttua myrkkyä levittäväksi bakteerikasvustoksi.

Suurimmat riskit liittyvät kotona säilöttyihin elintarvikkeisiin, sillä itiöitä tappava kuumennus voi jäädä puutteelliseksi.

Elimistössä botuliini tunkeutuu hermolihaspäätteisiin ja pilkkoo välittäjäaineen vapautumiseen tarvittavia proteiineja. Sen seurauksena hermoimpulssi katkeaa ja lihas halvaantuu.

Myrkytystä hoidetaan nyt hevosen seerumista tuotetuilla vasta-aineilla, jotka tuhoavat myrkkyä verenkierrosta ja estävät taudin etenemisen. Nykyiset vastalääkkeet eivät kuitenkaan yllä hermostoon saakka.

Tämä on pulmallista, sillä oireiden alkaessa osa myrkystä on jo päätynyt vasta-aineiden ulottumattomiin. Silloin elimistön toimintaa täytyy tukea hengityskoneella, kunnes uusia hermolihaspäätteitä syntyy tuhoutuneiden tilalle.

Uusi vastalääke toimii viekkaammin. New Yorkin lääketieteellisen yliopiston ryhmä valmisti lääkettä botuliinitoksiinista itsestään valjastamalla myrkyn vasta-aineiden kuljettajaksi.

Tutkijat muokkasivat botuliinitoksiinia geneettisesti vaarattomammaksi. Muokattu botuliini ei pysty pilkkomaan hermosignaalien kulusta vastaavia proteiineja, mutta se kykenee myrkyn tapaan tunkeutumaan potilaan hermostoon vasta-aineet mukanaan.

Se jahtaa tappavia vastineitaan hermosoluihin saakka ja riisuu ne aseistaan.

”Toisin sanoen kehitimme juuri Troijan hevosen”, kertoi tutkimusryhmää johtanut Konstantin Ichtchenko Science-tiedelehdelle.

Kehitystyö vaikutti lupaavalta, mutta eläinkokeissa selvisi, että suurina annoksina myös geneettisesti muunneltu botuliini saattoi olla tappavaa. Niinpä Bostonin lastensairaalan ryhmä laimensi lääkettä botuliinin toisenlaisella muunnoksella.

”Uusi vastalääke voi auttaa potilaita toipumaan aiempaa nopeammin. Lääke ei pelkästään pysäytä taudin leviämistä poistamalla myrkkyä verenkierrosta, vaan voisi lievittää jo alkaneita halvaantumisoireita neutralisoimalla myrkkyä hermostossa”, kertovat yliopistonlehtori Katja Selby ja tutkijatohtori François Douillard Helsingin yliopistosta.

Heidän mukaansa tutkimuksissa oli tärkeää myös se, että samalla lääkkeellä saattoi kuljettaa kahdenlaisia vasta-aineita. Yksi lääke siis tehoaa samanaikaisesti kahden erilaisen botuliinityypin aiheuttamaan myrkytykseen, tulevaisuudessa kenties vielä useampaan.

Lääkkeitä testattiin onnistuneesti hiirillä, marsuilla ja makaki-apinoilla.

Hiiriin ruiskutettiin tappava annos botuliinia, ja niistä osa sai vastalääkettä yhdeksän tunnin kuluttua annoksen antamisesta. Ne hiiret, jotka saivat suurimman annoksen, olivat liikuntakykyisiä jo kuusi tuntia hoidon jälkeen. Hoidotta jääneet hiiret kärsivät hengitysvaikeuksista, ja ne piti lopettaa.

Apinoista kaikki lääkettä saaneet eläimet olivat elossa kymmenen päivää hoidon jälkeen, siinä missä hoidotta jääneet apinat piti lopettaa alle neljässä päivässä.

Seuraavaksi ryhmät pyrkivät saamaan lääkkeilleen Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston (FDA) hyväksynnän. Lupaavista tuloksista huolimatta kehitystyötä on vielä paljon jäljellä.

Nykyään botulismi on ruuan paremman säilytyksen ansiosta harvinaista. Suomessa myrkytystapauksia on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana todettu neljä.

Vähäisistä myrkytystapauksista huolimatta uusien vastalääkkeiden kehittäminen botulismiin on tärkeää. Botuliinia pidetään yhtenä potentiaalisimmista biouhkista. Yksi gramma aerosolina levitettyä botuliinia riittäisi tappamaan 1,5 miljoonaa ihmistä.

Yhdysvaltain tautien seuranta- ja torjuntavirasto (CDC) on luokitellut botuliinitoksiinin biouhan mahdollisuuden perusteella vaarallisimpaan A-luokkaan. Myös Euroopan lääkevirasto (EMA) luokitteli aineen vaarallisimpien biouhkien joukkoon.

Ajatus botuliinista bioaseena syntyi ensimmäisen maailmansodan aikana, jolloin myrkkyä yritettiin puhdistaa hengitettäväksi aerosoliksi tai nesteisiin liotettavaksi jauheeksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla