Martinlaaksen koulussa opiskellaan viroa. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Martinlaaksen koulussa opiskellaan viroa. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Akateemisesti lahjakkaat oppilaat hyötyvät, kun heille tarjotaan keskivertoa vaativampaa opetusta.

Tasoryhmät ja ylemmälle luokalle siirtäminen auttavat lahjakkaita oppilaita saamaan koulusta enemmän irti, esittää yhdysvaltalainen tutkimuskatsaus.

Siinä arvioitiin ja vedettiin yhteen aiheesta saatua tutkimustietoa sadan vuoden ajalta.

Kouluopetuksen eriyttäminen on herkkä keskusteluaihe Atlantin molemmin puolin.

Esimerkiksi Suomessa perusopetusta on kehitetty juuri päinvastaiseen eli integroivaan suuntaan. Tavalliseen koululuokkaan sijoitetaan myös heikkoja oppilaita, jotka aiemmin olisi otettu erityisopetuksen piiriin.

Tämä on osaltaan herättänyt toiveita lahjakkaiden oppilaiden tukemisesta.

Yhdysvaltalaiset tutkijat kävivät läpi aiheesta tähän asti saadun, englanninkielisen ja riittävän tasokkaan tutkimusnäytön, jossa arvioitiin eriyttämisen vaikutuksia esi- ja peruskoulussa sekä lukiossa.

Sen pohjalta lahjakkaat oppilaat tosiaan hyötyvät siitä, jos koulu tarjoaa heille keskivertoa haastavampaa tekemistä.

Toimiviksi keinoiksi tutkijat arvioivat ensinnäkin erilaiset lahjakkaille lapsille suunnatut erityisohjelmat.

Hyviä keinoja ovat myös luokan ja opetuksen jakamisen osaamistason mukaisiin pienryhmiin sekä oppiainekohtaisten tasoryhmien kokoaminen sekoittamalla eri vuosiluokkien oppilaita.

Myös oppilaan ennenaikainen siirtäminen ylemmälle vuosiluokalle kehitti hänen taitojaan muihin saman ikäisiin nähden.

Lahjakkaat eivät analyysin mukaan sen sijaan juurikaan hyödy siitä, jos saman ikäluokan lapset ryhmitellään osaamisensa perusteella eri rinnakkaisluokille.

”Keskustelun pitäisi päästä pidemmälle kuin vain siihen, voivatko tällaiset interventiot ikinä toimia”, tutkimusartikkelin kirjoittajat toteavat tiedotteessa.

Tutkimus yhdisteli tietoja 19:sta aiemmin tehdystä tutkimuskatsauksesta, joista kukin summasi ja arvioi aiempia yksittäisiä tutkimuksia tasoryhmiin tai ylemmälle luokalle siirtämiseen liittyen.

Tutkimustyön tulokset julkaisi Review of Educational Research.

wisti
Seuraa 
Viestejä9530
Liittynyt12.2.2013

Tasoryhmät kehittävät lahjakkaita oppilaita

Keijona kirjoitti: Opiskelijoiden laitaminen eri tasoille on selkeästi tasaarvon vastaista. tasa-arvoisessa tilanteessa kaikkien kuuluisi olla samalla ala-arvoisella tasolla. siten maailma kehittyy ala-arvoiseksi ja tasa-arvoiseksi kaikkien osalta. 1) Kaikille pitää saada juuri hänelln tasoistaan opetusta. Yhteiskunnan resurssit tulevat näin parhaiten käyttöön. 2) Tasa-arvon nimissä kaikille opetetaan samoin. 3) Lahjakkaat oppilaat kärsivät mertkittävästi, kun eivät saa oikean tason opetusta. 4...
Lue kommentti
Keijona
Seuraa 
Viestejä5646
Liittynyt13.3.2015

Tasoryhmät kehittävät lahjakkaita oppilaita

"Benezet joskus kokeili matematiikan opettamisen aloittamista vasta kuudennella luokalla sillä seurauksella että nämä köyhien alueiden oppilaat, saavuttivat vuodessa korkeamman tason kuin pienestä pitäen matematiikkaa opiskelleet hienostokakarat. " Tarvii tsekata tuo. Kuten aiemmin olen kertonut, rehtorikaverini mukaan peruskoulujärjestelmän tärkein tarkoitus ei ole opettaa tietoja ja taitoja, vaan kouluttaa yhteiskuntaan sopivia ja sitä palvelevia jäseniä.
Lue kommentti

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan estää vähemmillä päästörajoituksilla kuin on arvioitu.

Ilmastomuutoksen estäminen on helpompaa kuin tiedeyhteisö on aiemmin arvioinut, väittää uusi tutkimus.

Maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteesta, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pidetään 1,5 asteessa tällä vuosisadalla. Ilmastotutkijat ovat tähän mennessä laskeneet, että tavoite on käytännössä mahdotonta saavuttaa.

Uusi tutkimus päätyy kuitenkin toiveikkaampaan tulokseen. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaankin vähemmän toimia ja päästörajoituksia kuin on uskottu, jos Oxfordin yliopiston Richard Millarin ja kumppaneiden laskelmat pitävät paikkansa.

Millarin ryhmä katsoo, että hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n ennusteet ovat yliarvioineet ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen.

He itse päätyivät siihen, että ihmisen toimet ovat lämmittäneet ilmastoa 0,9 astetta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Arvio on 0,3 astetta pienempi kuin hallitusten välisen ilmastopaneelin malleissa. Tämä tuo lisää liikkumavaraa hillintätoimiin.

Ryhmä laski Nature Geoscience -lehdessä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja ihmiskunta voisi päästää vielä ilmaan, niin että lämpeneminen ei ylittäisi 1,5 astetta.

Tulos oli, että päästöjä saa olla jopa kolminkertainen määrä siitä, mitä IPCC on arvioinut. Puolentoista asteen lämpenemien sallisi 250–540 gigatonnia lisää hiiltä ilmakehään.

Vaikka ihmiskunta näyttäisi pääsevän helpommalla, edessä on silti kovia ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi.

”Pariisin 1,5 asteen tavoite ei ole mahdoton. Se on vain hyvin vaikea”, kommentoi Millar Naturen uutisjutussa.

Päästöjä pitäisi joka tapauksessa vähentää uuden ennusteen mukaan enemmän kuin mihin maat ovat tähän mennessä sitoutuneet.

Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen epäilee, että uusi tutkimus tulee herättämään vielä tieteellistä kiistaa.

”Tutkimus perustuu aika suoraviivaiseen tilastolliseen ajatteluun”, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että Millarin ryhmän käyttämistä lukuisista ilmastomalleista kolmasosa edelleen ennustaa, että 1,5 asteen tavoitteeseen on käytännössä mahdotonta päästä, vaikka otetaan huomioon 0,3 asteen korjaus.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.