Uuden koronaviruksen uskotaan siirtyneen lepakoista väli-isännän kautta ihmiseen. Kuva: Shutterstock
Uuden koronaviruksen uskotaan siirtyneen lepakoista väli-isännän kautta ihmiseen. Kuva: Shutterstock

Ihmisten liepeillä runsastuvat lajit, jotka kantavat mukanaan ihmisen taudinaiheuttajia.

Ihmisen muokkaama elinympäristö suosii eläimiä, jotka kantavat ihmisiä sairastuttavia viruksia, bakteereita ja loisia. Tästä ovat yksi esimerkki koronapandemian lähteeksi eläinkunnassa epäillyt lepakot.

Lepakoista, jyrsijöistä ja varpuslinnuista selviävät ihmisen hallitsemissa ympäristöissä muita paremmin sellaiset lajit, jotka kantavat ihmisiä tartuttavia taudinaiheuttajia. Näin päättelevät tutkijat Nature-tiedelehdessä.

Lepakoista tällaiset lajit lisääntyvät 45 prosenttia, jyrsijöistä 52 prosenttia ja varpuslinnuista 14–96 prosenttia. Sen sijaan ne lajit, joissa ei ole ihmisen taudinaiheuttajia, vähenevät.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

”Tapa, jolla ihmiset muuttavat ympäristöä esimerkiksi luonnontilaisesta metsästä viljelysmaaksi, vaikuttaa useisiin villieläinlajeihin. Tällöin toiset vähenevät ja toiset säilyvät tai runsastuvat”, sanoo tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, tohtorikoulutettava Rory Gibb London University Collegen tiedotteessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jo aiemmin on epäilty, että ihmisen maankäytön muutokset viljelysmaista kaupungistumiseen lisäävät eläinperäisten eli zoonoottisten tautien riskiä. Sellainen tauti on uuden korona­viruksen aiheuttama covid-19.

Uusi tutkimus osoittaa yhden syyn tautiriskin kasvulle. Tutkijat tarkastelivat 6800 ympäristöä ympäri maailman. Analyysi kattoi 376 ihmisen taudinaiheuttajien isäntälajia.

Ryhmä vertasi lajien ja eläinyksilöiden määriä ihmisen muokkaamissa ympäristöissä ja niiden lähellä koskemattomassa luonnossa.

Ilmeni, että taudinaiheuttajien isäntälajeja oli runsaammin ja niiden yksilömäärät suurempia viljelysten, laidunalueiden ja puuplantaasien sekä kaupunkien ympäristössä kuin luonnontilaisessa elinympäristössä.

Ylipäänsä ihmisen vaikutuspiirissä pärjäsivät lajit, joilla oli kaikenlaisia taudinaiheuttajia, sellaisiakin, jotka eivät kykene siirtymään eläimestä ihmiseen.

Mikä selittää löydöksiä? Onko ihmisen häiritsemässä ympäristössä jotain, joka suosii taudin­aiheuttajia kantavia isäntälajeja?

Tutkimukseen perehtyneen Helsingin yliopiston tautiekologian tutkijan Tuomas Aivelon mukaan yksi mahdollisuus on, että näillä eläinlajeilla on enemmän ihmiseen tarttuvia taudinaiheuttajia, koska ne elävät lähellä ihmisiä.

”Yhteinen luonnonhistoria, jonkinlainen yhteisevoluutio voi olla yksi syy”, Aivelo kertoo.

Toinen syy voi olla se, että ihmisen muokkaamassa ympäristössä pärjäävät lajit ovat parempia kantamaan mikrobeja.

Tämän puolesta puhuu havainto, että näissä eläimissä on ylipäätään kaikenlaisia mikrobeja enemmän kuin koskemattomassa luonnossa elävissä.

”Se saa lajit sietämään ihmisen aiheuttamaa häiriötä, saa se ne jostain syystä paremmiksi isäntälajeiksi loisille. Siihen voi olla paljon eri syitä”, Aivelo sanoo. Hän tarkoittaa loisilla myös isännistä eläviä bakteereja ja viruksia.

Tutkijoiden Naturessa esittämä yksi selitys ilmiölle voi olla nopea elinkierto. Nopean elinkierron lajit lisääntyvät nopeasti ja tuottavat paljon jälkeläisiä. Lisäselitys voi olla tungos.

”Taudit leviävät paremmin, jos laji elää tiheästi. Rotta on juuri tällainen. Se lisääntyy tehokkaasti ja elää tiheissä yhdyskunnissa”, Aivelo sanoo.

Aiemmin on hänen mukaansa myös huomattu, että loiset leviävät­ entistä helpommin, jos on saatavilla ihmisen toimittamaa ruokaa, jätettä tai muuta.

”Nopean elinkierron lajit osaavat nopeasti käyttää hyödykseen tällaisia aukeavia mahdollisuuksia”, Aivelo sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla