Opiskelija voisi hyötyä muistitekniikoista. Kuva: Mika Ranta / HS
Opiskelija voisi hyötyä muistitekniikoista. Kuva: Mika Ranta / HS

Puoli tuntia harjoittelua päivässä runsaan kuukauden ajan tuplaa muistin.

Tavallinen ihminen voi parantaa huimasti muistiaan. Sen osoitti Hollannissa tehty tutkimus, jossa koehenkilöt harjoittelivat muistitekniikkaa puoli tuntia päivässä 40 päivän ajan.

Ennen treeniohjelmaa koehenkilöt pystyivät testissä palauttamaan mieleensä keskimäärin 26 sanaa 72 sanan listalta. Harjoitusjakson lopussa he ylsivät 62 sanaan.

Muistikyky siis yli kaksinkertaistui. Se pysyi vahvana vielä neljän kuukauden kuluttua treenijaksosta, vaikka koehenkilöt eivät enää tehneet harjoituksia.

Tutkijat olivat aluksi selvittäneet, onko varsinaisten muistiurheilijoiden aivoissa jotain erityistä, jonka ansiosta he pystyvät muistisuorituksiinsa. Nämä muisti-ihmeet voivat opetella 500 numeron sarjan tai sadan sanan listan viidessä minuutissa.

Aivotutkimus tehtiin 23:lle muistimestaruuskisojen kilpailijalle sekä 23 verrokille, joiden muisti oli tavanomainen mutta jotka muutoin älyltään, terveydeltään ja iältään vastasivat muistimestareita.

Molemmille ryhmille tehtiin toiminnalliset magneettikuvaus, jossa näkyvät aktiivisuuden muutokset aivojen eri osissa.

Hollantilaisen Radboudin yliopiston tutkija Martin Dresler ja hänen työtoverinsa arvelivat, että supermuistajien aivot voisivat erottua anatomisesti tavallisten ihmisten aivoista yhtä selvästi kuin kehonrakentajan vartalo erottuu perusvartalosta.

Magneettikuvat paljastivat kuitenkin muuta. Ero olikin aivoalueiden välisissä yhteyksissä. Tutkijat löysivät 25 hermoverkkojen kytköstä, joissa supermuistajat erottuivat tavallisista ihmisistä.

Tutkimukseen osallistuneet supermuistajat eivät olleet syntyneet erityiskykynsä kanssa, vaan se oli kuukausien ja vuosien harjoittelun tulosta.

Niinpä tutkijat järjestivät kokeen siitä, miten paljon harjoitus voi muuttaa muistamista ja aivoja. Kokeisiin osallistui puolensataa ihmistä, joiden muisti oli tavanomainen.

Heidät jaettiin kolmeen ryhmään, joista kaksi treenasi muistiaan. Toinen ryhmistä käytti muistipelin kaltaista tekniikkaa, jolla harjoitetaan lyhytkestoista muistia. Toinen opetteli tekniikkaa, jossa painetaan asiat mieleen liittämällä ne paikkoihin jollakin reitillä. Kolmas ryhmä ei harjoitellut lainkaan.

Parasta ja kestävintä tulosta tekivät paikkamenetelmän soveltajat. He muistivat harjoittelun päätteeksi sanatestissä keskimäärin 35 sanaa enemmän kuin ennen harjoittelua. Lyhytmuistiaan koulineet muistivat 11 sanaa enemmän ja ilman treeniä jääneet seitsemän.

Paikkamenetelmää käyttäneiden taito myös säilyi. Heidän muistinsa toimi yhä paremmin neljän kuukauden harjoitustauon jälkeen. Silloin he muistivat yhä 22 sanaa enemmän kuin ennen treenaamista.

”Kun on oppinut muistitekniikan ja sen soveltamisen, suoritustaso pysyy, vaikkei paljon enää harjoittelisikaan”, Dresler sanoo Cell-kustantamon tiedotteessa.

Paikkamenetelmää käyttäneiden aivoissakin näkyi muutoksia. Harjoitusjakson jälkeen ne muistuttivat kytkennöiltään enemmän supermuistajien aivoja.

Tutkimuksen julkaisi Neuron.