Opiskelija voisi hyötyä muistitekniikoista. Kuva: Mika Ranta / HS
Opiskelija voisi hyötyä muistitekniikoista. Kuva: Mika Ranta / HS

Puoli tuntia harjoittelua päivässä runsaan kuukauden ajan tuplaa muistin.

Tavallinen ihminen voi parantaa huimasti muistiaan. Sen osoitti Hollannissa tehty tutkimus, jossa koehenkilöt harjoittelivat muistitekniikkaa puoli tuntia päivässä 40 päivän ajan.

Ennen treeniohjelmaa koehenkilöt pystyivät testissä palauttamaan mieleensä keskimäärin 26 sanaa 72 sanan listalta. Harjoitusjakson lopussa he ylsivät 62 sanaan.

Muistikyky siis yli kaksinkertaistui. Se pysyi vahvana vielä neljän kuukauden kuluttua treenijaksosta, vaikka koehenkilöt eivät enää tehneet harjoituksia.

Tutkijat olivat aluksi selvittäneet, onko varsinaisten muistiurheilijoiden aivoissa jotain erityistä, jonka ansiosta he pystyvät muistisuorituksiinsa. Nämä muisti-ihmeet voivat opetella 500 numeron sarjan tai sadan sanan listan viidessä minuutissa.

Aivotutkimus tehtiin 23:lle muistimestaruuskisojen kilpailijalle sekä 23 verrokille, joiden muisti oli tavanomainen mutta jotka muutoin älyltään, terveydeltään ja iältään vastasivat muistimestareita.

Molemmille ryhmille tehtiin toiminnalliset magneettikuvaus, jossa näkyvät aktiivisuuden muutokset aivojen eri osissa.

Hollantilaisen Radboudin yliopiston tutkija Martin Dresler ja hänen työtoverinsa arvelivat, että supermuistajien aivot voisivat erottua anatomisesti tavallisten ihmisten aivoista yhtä selvästi kuin kehonrakentajan vartalo erottuu perusvartalosta.

Magneettikuvat paljastivat kuitenkin muuta. Ero olikin aivoalueiden välisissä yhteyksissä. Tutkijat löysivät 25 hermoverkkojen kytköstä, joissa supermuistajat erottuivat tavallisista ihmisistä.

Tutkimukseen osallistuneet supermuistajat eivät olleet syntyneet erityiskykynsä kanssa, vaan se oli kuukausien ja vuosien harjoittelun tulosta.

Niinpä tutkijat järjestivät kokeen siitä, miten paljon harjoitus voi muuttaa muistamista ja aivoja. Kokeisiin osallistui puolensataa ihmistä, joiden muisti oli tavanomainen.

Heidät jaettiin kolmeen ryhmään, joista kaksi treenasi muistiaan. Toinen ryhmistä käytti muistipelin kaltaista tekniikkaa, jolla harjoitetaan lyhytkestoista muistia. Toinen opetteli tekniikkaa, jossa painetaan asiat mieleen liittämällä ne paikkoihin jollakin reitillä. Kolmas ryhmä ei harjoitellut lainkaan.

Parasta ja kestävintä tulosta tekivät paikkamenetelmän soveltajat. He muistivat harjoittelun päätteeksi sanatestissä keskimäärin 35 sanaa enemmän kuin ennen harjoittelua. Lyhytmuistiaan koulineet muistivat 11 sanaa enemmän ja ilman treeniä jääneet seitsemän.

Paikkamenetelmää käyttäneiden taito myös säilyi. Heidän muistinsa toimi yhä paremmin neljän kuukauden harjoitustauon jälkeen. Silloin he muistivat yhä 22 sanaa enemmän kuin ennen treenaamista.

”Kun on oppinut muistitekniikan ja sen soveltamisen, suoritustaso pysyy, vaikkei paljon enää harjoittelisikaan”, Dresler sanoo Cell-kustantamon tiedotteessa.

Paikkamenetelmää käyttäneiden aivoissakin näkyi muutoksia. Harjoitusjakson jälkeen ne muistuttivat kytkennöiltään enemmän supermuistajien aivoja.

Tutkimuksen julkaisi Neuron.

Ensimmäisiä bongauksia odotetaan jo kesällä.

Eksoplaneettoja etsivä Tess-tutkimussatellitti on kohonnut avaruuteen. Tessin odotetaan löytävän tuhansia planeettoja, jotka kiertävät muuta tähteä kuin Aurinkoa.

Tess kohoaa aivan uudenlaiselle radalle, jota kokeillaan ensi kertaa. Rata on soikea ja tahdistettu Kuun kiertoon Maan ympäri, kertoo Nasa sivuillaan.

”Joka kerta lähellä maapalloa Tess lähettää kaikki ottamansa kuvat lennonjohdolle. Tämä on aivan uutta”, sanoi Tessiä rakentanut avaruusinsinööri George Ricker MIT-yliopistosta.

Radalle kohoamiseen menee viikkoja. Apuna käytetään Kuun painovoimaa.

Lisäksi neljän tarkan kameran viritys vie aikansa. Siksi Tess alkaa havainnoida tähtien ympäristöä vasta kesäkuun lopulla.

Tess keskittyy tähtiin 30–300 valovuoden päässä. Jos niiltä löytyy ehdokkaita eksoplaneetoiksi, aletaan niitä tutkia maanpäällisillä kaukoputkilla.

Auringon ja Maan lähellä on 250 valovuoden etäisyydellä noin 200 000 tähteä. Tess keskittyy kirkkaisiin ja läheisiin tähtiin.

Erityisesti tutkijat haluavat selvittää, onko uudella eksoplaneetalla kaasukehää ja jos on, mistä aineista se koostuu.

Tessin menetelmä on vanha tuttu. Jos tähden edestä kulkee planeetta, se himmentää hetkeksi tähden valoa. Muutoksen perusteella voidaan selvittää tähteä himmentävän kappaleen koko ja massa.

Moni haluaa ryhtyä liikkumaan, mutta into lopahtaa aikatauluihin ja monimutkaisiin harjoitusohjelmiin. Tavoite pitää paremmin, jos laajentaa mielikuvaa liikunnasta.

Liikkuminen on terveellistä, kuka sitä ei tietäisi. Mitä välttelystä seuraa, voi aavistella UKK-instituutin tuoreesta raportista, jossa lasketaan liikkumattomuuden kustannuksia suomalaiselle yhteiskunnalle.

Ne ovat huomattavat: vähintään runsaat kolme miljardia mutta kenties jopa yli seitsemän miljardia euroa vuodessa. Summa kertyy sairauspäivistä, lääkemenoista, terveyspalveluiden käytöstä, tekemättä jääneistä työtunneista, menetetyistä verotuloista ja koti- ja laitoshoidon kustannuksista.

Tutkimusten mukaan liikkuja suojaa itseään monilta sairauksilta: diabetekselta, masennukselta, metaboliselta oireyhtymältä, sydän- ja verisuonitaudeilta, jopa joiltakin syöviltä – ja tietysti ylipainolta.

Mikä määrä sitten pitäisi liikkua hyödyt saadakseen?

Suositus kaksi ja puoli tuntia

Maailman terveysjärjestön WHO:n suositus, jota Suomikin noudattaa, ohjeistaa liikkumaan keskitehoisesti vähintään kaksi ja puoli tuntia tai voimakkaasti tunnin ja vartin viikossa.

Ohjetta tukee vuonna 2017 julkaistu tutkimus, johon osallistui yli 130 000 ihmistä 17 maasta. Tulosten mukaan varhaisen kuoleman riski vähenee lähes 30 prosenttia, kun käyttää vähintään suositellun ajan fyysisiin aktiviteetteihin.

Hyvästä kannusteesta huolimatta aikatavoite voi lannistaa nykyajan kiireistä ihmistä. Mistä ottaa ajan juoksulenkkiin, jumppatuntiin tai salilla käyntiin?

Entä jos sitä ei tarvitsisi aina erikseen ottaa. Liikuntaa voi tarkastella muutenkin kuin nimenomaisena suorituksena.

Kertyy arjen askareistakin

WHO laskee keskitehoiseksi liikunnaksi myös tavalliset arjen tekemiset, kuten imuroinnin ja muut kotityöt. Samaan joukkoon menevät työmatkakävely, työmatkapyöräily – ja näin kesän lähestyessä monen iloksi – myös puutarhatyöt, marjastus ja sienestys.

Liikuntaa ei ole edes pakko jakaa pitkin viikkoa, vaikka suositus niin neuvookin. Viikonloppuliikuntakin hyödyttää. Tutkimuksissa se on pienentänyt ennenaikaisen kuoleman riskiä yhtä paljon kuin ositettu liikunta.

Mikä parasta, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa, että vähänkin on parempi kuin ei mitään.

Nykyinen suositus pitää terveyshyödyn rajana vähintään kymmenen minuutin liikuntarupeamaa, mutta uusien tulosten mukaan elimistö kiittää jo kahden minuutin aktiivisuudesta. Se voi olla pysäkin väli kävelyä tai hissin vaihto portaisiin.

Näin ajatellen kaksi ja puoli tuntia ei enää tunnukaan mahdottomalta.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kansainväliset tiedetoimittajat esittävät asiantuntijoille monien miettimiä liikuntakysymyksiä: Onko pakko rehkiä hikeen asti? Voiko venyttelyn jättää väliin? Mitä oikein kannattaa syödä? Siivittääkö musiikki tosiaan menoa?

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.