Opiskelija voisi hyötyä muistitekniikoista. Kuva: Mika Ranta / HS
Opiskelija voisi hyötyä muistitekniikoista. Kuva: Mika Ranta / HS

Puoli tuntia harjoittelua päivässä runsaan kuukauden ajan tuplaa muistin.

Tavallinen ihminen voi parantaa huimasti muistiaan. Sen osoitti Hollannissa tehty tutkimus, jossa koehenkilöt harjoittelivat muistitekniikkaa puoli tuntia päivässä 40 päivän ajan.

Ennen treeniohjelmaa koehenkilöt pystyivät testissä palauttamaan mieleensä keskimäärin 26 sanaa 72 sanan listalta. Harjoitusjakson lopussa he ylsivät 62 sanaan.

Muistikyky siis yli kaksinkertaistui. Se pysyi vahvana vielä neljän kuukauden kuluttua treenijaksosta, vaikka koehenkilöt eivät enää tehneet harjoituksia.

Tutkijat olivat aluksi selvittäneet, onko varsinaisten muistiurheilijoiden aivoissa jotain erityistä, jonka ansiosta he pystyvät muistisuorituksiinsa. Nämä muisti-ihmeet voivat opetella 500 numeron sarjan tai sadan sanan listan viidessä minuutissa.

Aivotutkimus tehtiin 23:lle muistimestaruuskisojen kilpailijalle sekä 23 verrokille, joiden muisti oli tavanomainen mutta jotka muutoin älyltään, terveydeltään ja iältään vastasivat muistimestareita.

Molemmille ryhmille tehtiin toiminnalliset magneettikuvaus, jossa näkyvät aktiivisuuden muutokset aivojen eri osissa.

Hollantilaisen Radboudin yliopiston tutkija Martin Dresler ja hänen työtoverinsa arvelivat, että supermuistajien aivot voisivat erottua anatomisesti tavallisten ihmisten aivoista yhtä selvästi kuin kehonrakentajan vartalo erottuu perusvartalosta.

Magneettikuvat paljastivat kuitenkin muuta. Ero olikin aivoalueiden välisissä yhteyksissä. Tutkijat löysivät 25 hermoverkkojen kytköstä, joissa supermuistajat erottuivat tavallisista ihmisistä.

Tutkimukseen osallistuneet supermuistajat eivät olleet syntyneet erityiskykynsä kanssa, vaan se oli kuukausien ja vuosien harjoittelun tulosta.

Niinpä tutkijat järjestivät kokeen siitä, miten paljon harjoitus voi muuttaa muistamista ja aivoja. Kokeisiin osallistui puolensataa ihmistä, joiden muisti oli tavanomainen.

Heidät jaettiin kolmeen ryhmään, joista kaksi treenasi muistiaan. Toinen ryhmistä käytti muistipelin kaltaista tekniikkaa, jolla harjoitetaan lyhytkestoista muistia. Toinen opetteli tekniikkaa, jossa painetaan asiat mieleen liittämällä ne paikkoihin jollakin reitillä. Kolmas ryhmä ei harjoitellut lainkaan.

Parasta ja kestävintä tulosta tekivät paikkamenetelmän soveltajat. He muistivat harjoittelun päätteeksi sanatestissä keskimäärin 35 sanaa enemmän kuin ennen harjoittelua. Lyhytmuistiaan koulineet muistivat 11 sanaa enemmän ja ilman treeniä jääneet seitsemän.

Paikkamenetelmää käyttäneiden taito myös säilyi. Heidän muistinsa toimi yhä paremmin neljän kuukauden harjoitustauon jälkeen. Silloin he muistivat yhä 22 sanaa enemmän kuin ennen treenaamista.

”Kun on oppinut muistitekniikan ja sen soveltamisen, suoritustaso pysyy, vaikkei paljon enää harjoittelisikaan”, Dresler sanoo Cell-kustantamon tiedotteessa.

Paikkamenetelmää käyttäneiden aivoissakin näkyi muutoksia. Harjoitusjakson jälkeen ne muistuttivat kytkennöiltään enemmän supermuistajien aivoja.

Tutkimuksen julkaisi Neuron.

Potilas pystyi virottuaan seuraamaan esineitä katseellaan ja kääntämään päätään käskystä.

Aivovauriosta paranemisen ennuste heikkenee huomattavasti, mitä pidempään potilas makaa tiedottomana.

Koomasta tai vegetatiivisesta tilasta virkoaminen yli vuoden jälkeen on nykyisen tiedon mukaan hyvin epätodennäköistä.

Nyt ranskalaiset tutkijat kuitenkin osoittavat, että osittainen toipuminen voi olla mahdollista vielä vuosien jälkeen. He saivat 15 vuotta tiedottomansa viruneen miehen reagoimaan ärsykkeisiin. Tutkimus oli Current Biology -tiedelehdessä.

Potilas on 35-vuotias mies, joka joutui parikymppisenä auto-onnettomuuteen. Tutkijat otaksuivat, että miehen tajunnantilaa voisi kohentaa stimuloimalla kiertäjähermoa eli vagushermoa.

Kiertäjähermo on yksi kahdestatoista aivohermosta. Se on pisin ja tärkein parasympaattinen hermo. Se kulkee aivoista suolistoon ja vaikuttaa muun muassa sydämen toimintaan ja hengitykseen sekä aivojen eri alueisiin.

Hermoa voidaan ärsyttää sähköisillä ärsykkeillä, ja tätä käytetään toisinaan hyvin vaikean masennuksen ja epilepsian hoidossa.

Niinpä tutkijat asensivat mieheen hermoa stimuloivan laitteen ja seurasivat, mitä tapahtui.

Tulokset häkellyttivät. Kuukauden hoidon päästä mies pystyi reagoimaan yksinkertaisiin käskyihin, mikä oli aiemmin ollut mahdotonta.

Hän seurasi esineitä katseellaan ja pystyi kääntämään päätään käskystä. Hän pysyi entistä paremmin hereillä, kun hänelle luettiin. Mies myös yllättyi ja avasi silmänsä, kun tutkija yhtäkkiä painoi kasvonsa hänen lähelleen.

Mies virkosi niin sanottuun minimaalisen tietoisuuden tilaan. Täysin hän ei toipunut, mutta muutos oli merkittävä. Aivojen aineenvaihduntaa mittaavassa pet-kuvauksessa erot aivojen toiminnassa ennen ja jälkeen hoidon olivat myös selviä.

Tutkimus perustuu vain yhteen potilaaseen. Tutkijat halusivat valita mahdollisimman vaikean tapauksen, jotta tuloksia ei voisi selittää pelkästään sattumalla. Nyt he aikovat toteuttaa laajemman tutkimuksen.

Tulos viittaa siihen, että vakaviakin tapauksia voidaan vielä hoitaa.

”Aivot korjaavat itseään vielä, vaikka kaikki toivo olisi jo menetetty", sanoo tutkimusta johtanut Angela Sirigu Lyonin kognitiotieteiden instituutista tiedotteessa.

ovolo
Seuraa 
Viestejä5148
Liittynyt7.7.2007

Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi hermoärsytyksellä

ovolo kirjoitti: Eipäs vääristellä. Kyllä se todisteiden mukaan oli selvästi vastapalloon kierrättyvä vetävä voima. Eli tuossa elvytyksessä oli sama periaate, kuin mitä moottorisahassa, joka VEDETÄÄN narusta käyntiin. Sehän tapahtuu VETÄMÄLLÄ narusta, jolloin moottori pyörii vastapäivään. Selvät todisteet vastapalloon kierrättyvästä vetävästä voimasta. Mitä aikamatkustukseen tulee, niin sinut, MrCrackPot, pitäisi palauttaa kivikaudelle opettamaan apinoille ziljoonia työntyviä tihentyviä...
Lue kommentti
JPI
Seuraa 
Viestejä22840
Liittynyt5.12.2012

Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi hermoärsytyksellä

MrNewTime2 kirjoitti: Pitää saada aivojen sisäinen työntävän voiman kierrätys taas käyntiin. Ehkäpä aikamatkustus tulevaisuuteen joskus vielä mahdollistuu. MrNewTime Maailmankaikkeuden äärimmäisen tiheistä kohteista työntyy ospissa koko ajan liikettä / energiaa / työntävää voimaa / asiaa kaikkiin turpooviin tihentymiin, mutta silti tuo kierrätys pitää saada eri tilanteissa erikseen käyntiin. Miksiköhän noin on, miksi se kierrätys ei toimi koko ajan vaikka väität sen olevan kaiken perusta?
Lue kommentti

3³+4³+5³=6³

Aiemmin on havaittu, että vanhempien isien lapset sairastuvat herkemmin autismin kirjon häiriöihin.

Mitä vanhempi isä, sitä enemmän lapsen perimässä ilmenee täysin uusia geenimutaatioita, kertoo uusi islantilainen tutkimus.

Tällaiset uudet mutaatiot syntyvät munasolun hedelmöittyessä, mutta niitä ei ole kummankaan vanhemman omassa perimässä. Ne siis syntyvät vanhempien sukusoluissa.

Jokaisella meistä on keskimäärin 70 tällaista mutaatiota. Kyse on yleensä yhden emäsparin mutaatioista eli niin sanotuista snipeistä, tai emäsparin poistosta tai lisäyksestä.

Valtaosa niistä on täysin harmittomia. Joskus nämä mutaatiot voivat kuitenkin johtaa ongelmiin.

”Huomattavan suuri osa lasten harvinaisista sairauksista syntyy geenimutaatiosta, joita kummallakaan vanhemmalla ei ole. On tärkeä selvittää, mistä tämä johtuu”, kertoo tutkija Kári Stefánsson Reykjavikin yliopistosta New Scientist -lehdessä.

Näyttääkin siltä, että 80 prosenttia uusista mutaatiosta tulee isältä. Näitä mutaatioita ilmenee sitä enemmän, mitä vanhempi isä on.

Erot isien ja äitien sukusoluihin kertyvissä mutaatioissa johtuvat siitä, että naisilla on jo syntyessään kaikki munasolut, kun taas miehet tuottavat jatkuvasti uusia siittiöitä.

Tällöin myös mutaatioiden riski kasvaa.

Ihmisen genetiikan professori Leo Schalkyk Essexin yliopistosta vertaa mutaatioiden syntymistä ja vaikutusta siihen, kuin paukuttaisi vasaralla auton moottoria.

”On mahdollista, että se lyömisen jälkeen toimii paremmin, mutta suurempi todennäköisyys on, että vasara vain kimpoaa pois tai rikkoo jotain.”

Aiemmin on huomattu esimerkiksi, että vanhempien isien lapsilla on hieman muita suurempi todennäköisyys sairastua autismin kirjon häiriöihin.

Toisaalta he näyttävät myös pärjäävän muita paremmin koulussa.

Tutkimuksessa ei selvitetty, miten nyt havaitut mutaatiot vaikuttavat. Ne näyttäisivät kertyvän kromosomiin 8p, mutta ei vielä tiedetä, mitä tämä merkitsee.

Kyseisen kromosomin alueella sytosiini-guaniini -mutaatioita tapahtuu 50-kertaisella tahdilla muuhun perimään nähden.

Mutaatioiden syntyä selvitettiin kartoittamalla liki 15 000 islantilaisen perimä. Perimää verrattiin tutkittujen henkilöiden vanhempiin, lapsiin ja sisaruksiin. Tutkimuksen julkaisi Nature.