Niin sanotut protonipumpun estäjät ovat tehokkaita ja yleisesti käytettyjä närästyslääkkeitä, joilla on vain vähän sivuvaikutuksia. Suomessa näitä ppi-lääkkeitä myydään muun muassa kauppanimillä Somac ja Nexium.
Niiden teho perustuu siihen, että ne estävät vatsahappoja alun pitäenkin muodostumasta, kun taas antasidit eli happolääkkeet vain neutraloivat vatsan liikahappoisuutta.
Yhdysvalloissa tehdyissä hiirikokeissa on nyt saatu tuloksia, jotka viittaavat siihen, että näiden närästyslääkkeiden käyttö voi pahentaa alkavia maksavaurioita.
Protonipumpun estäjät vaikuttavat suoliston bakteerikantaan ja synnyttävät sitä kautta maksatulehdusta, osoittaa Nature Communications -lehdessä julkaistu uusi tutkimus.
San Diegon yliopiston tutkijat ottivat hiiriä, joille oli aiheutettu alkoholimaksasairaus tai rasvamaksa.
Sitten he estivät hiiriltä mahahapon erityksen joko omepratsoli-lääkkeellä tai geenejä peukaloimalla. Verrokkina oli tavallisia hiiriä.
Ulostenäytteistä tutkijat katsoivat, miten bakteeritasapaino muuttui hiirten suolistossa. Kun vatsahapon eritys estettiin, enterokokkibakteerit lisääntyivät hiirten suolistossa.
Hiirillä oli alkujaan kolmenlaista maksasairautta, joista kaikki alkoivat edetä nopeammin ja tutkijat paikansivat vaikutuksen juuri enterokokkien lisääntymiseen.
Selvittääkseen närästyslääkkeiden vaikutuksia myös ihmisillä tutkijat keräsivät tietoa yli 4 800 kroonisesta alkoholinkäyttäjästä. Näistä 1 024 käytti säännöllisesti ppi-lääkkeitä, 745 henkilöä oli toisinaan käyttänyt ppi-lääkkeitä ja loput 3 000 eivät koskaan olleet käyttäneet näitä närästyslääkkeitä.
Protonipumpun estäjiä käyttävillä alkoholisteilla oli ulosteessaan säännonmukaisesti enemmän enterokokkibakteereja kuin muilla.
Samoin kymmenen vuoden riski sairastua alkoholimaksasairauteen oli näillä henkilöillä 20,7 prosenttia, kun taas niillä, jotka eivät käyttäneet ollenkaan ppi-närästyslääkkeitä, riski oli 12 prosenttia.
Toisin sanoen alkoholin väärinkäyttö yhdessä närästyslääkkeiden säännöllisen käytön kanssa nosti alkoholimaksasairauden riskiä noin kahdeksan prosenttia.
Tutkijat huomauttavat, että vaaditaan kuitenkin vielä satunnaistettuja ja kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia, ennen kuin närästyslääkkeiden vaikutus maksasairauksiin voidaan luotettavasti todistaa ihmisillä.
On mahdollista, että tutkijat eivät pystyneet huomioimaan kaikkia sekoittavia tekijöitä tutkimuksessaan.
Hiirimallien perusteella näyttää kuitenkin siltä, että närästyslääkkeet voivat pahentaa alkavaa maksasairautta. Tiedetään, että suoliston bakteerikannan muutokset vaikuttavat ihmisen terveyteen monella tapaa, ja närästyslääkkeet aiheuttavat muutoksia suoliston bakteerikantaan.
