Treenaaja Nico Ilkanheimo tekee kuvassa raskasta liikesarjaa. Kuva: Ville Männikkö
Treenaaja Nico Ilkanheimo tekee kuvassa raskasta liikesarjaa. Kuva: Ville Männikkö

Pienemmälläkin rasituksella endorfiinit kuitenkin tuovat liikkujalle mielihyvää.

Turun yliopiston tutkijat ovat paljastaneet, kuinka liikunnan voimakkuus vaikuttaa siihen, miten endorfiineja vapautuu aivoissa.

Endorfiineja tuottaa keskushermosto. Ne ovat aminohappojen ketjuja, joilla on kipua poistava vaikutus. Se vaikuttaa aivoissa vähän kuin morfiini.

Endorfiinien vapautuminen voi vaikuttaa siihen, miten säännöllisesti liikkuu.

Liikkujan aivoja tutkittiin Turun yliopistossa valtakunnallisessa Pet-keskuksessa. Koehenkilö teki lyhyttä ja kovatehoista intervallitreeniä. Siitä käytetään yleisesti lyhennettä hiit, joka tulee englannin kielen sanoista high intensity interval training.

Pet-kuvantamisessa tutkittavan verenkiertoon annostellaan pieni määrä radioaktiivista merkkiainetta. Se sitoutuu aivojen opioideihin reagoiviin reseptoreihin.

Merkkiaineen jakautumista aivoissa mitattiin Pet-laitteella kolmesti: tunnin mittaisen aerobisen pyöräilyn, hiit-pyöräilyn ja levon jälkeen.

Hiit vapautti endorfiineja aivoissa enemmän kuin tavallisempi matalamman tehon treeni. Endorfiini voi helpottaa rankan harjoituksen tuomaa fyysistä ja henkistä rasitusta elimistössä.

Kovatehoinen liikunta vapautti paljon endorfiineja niillä aivojen alueilla, jotka osallistuvat tunteiden ja kivun säätelyyn.

Vaikka tunnin mittainen aerobinen treeni ei vapauttanut merkittävästi endorfiineja, se lisäsi hyvän olon tuntemuksia ja euforisuutta. Myös ne ovat yhteydessä endorfiinien vapautumiseen.

”Tulokset osoittavat, miten liikunnan intensiteetti vaikuttaa endorfiinien vapautumiseen. Eri treenien tehoihin liittyvät niin positiiviset kuin negatiivisetkin tuntemukset välittyvät osin saman välittäjäaineen kautta”, sanoo tohtorikoulutettava Tiina Saanijoki Turun Pet-keskuksesta.

”Erittäin raastavassa treenissä endorfiinit saattavat liittyä kovan intensiteetin aiheuttamiin negatiivisiin tuntemuksiin ja kipuun. Niiden tehtävä voi olla suojata elimistöä fyysisesti ja henkisesti raskaassa haasteessa.”

”Paha olo treenin aikana ja sen jälkeen voivat tällöin vähentää liikuntaintoa. Treeniteho on syytä huomioida nyt syksyn kynnyksellä, kun uusia liikuntaharrastuksia aloitetaan”, Saanijoki kertoo.

Tulokset julkaisi tiedelehti Neuropsychopharmacology heinäkuussa.

Aurinkokunnassamme kiitänyttä asteroidia tutkitaan vielä radioteleskoopein. Ohessa taiteilijan näkemys sikarin muotoisesta vieraasta. Kuva: ESO / M. Kornmesser

Asteroidi ’Oumuamua tuli Maan lähelle aurinkokuntamme ulkopuolelta ja on nyt jo yli 300 miljoonan kilometrin päässä Maasta.

Asteroidi ulkoavaruudesta lensi aurinkokuntaamme lokakuussa, ja se paljastui oudosti sikarin muotoiseksi. Asteroidi sai nimen ‘Oumuamua, joka tarkoittaa havaijin kielellä viestinviejää.

Tähtitieteilijät haluavat nyt tarkistaa, onko asteroidissa merkkejä vieraasta sivilisaatiosta tai Maan ulkopuolisesta älystä.

Asteroidia tutkii loppuviikosta iso Green Bankin radioteleskooppi läntisessä Virginiassa Yhdysvalloissa, kertoo The Guardian.

Radioteleskooppi seuraa asteroidia keskiviikosta alkaen ainakin kymmenen tuntia. Merkkejä etsitään neljällä eri radiotaajuudella.

”Asteroidista voisi löytyä esimerkiksi radiolähde”, sanoo tähtitieteen professori Avi Loeb Harvardin yliopistosta. Hän on mukana Breakthrough Listen -hankkeessa, joka etsii vieraan älyn merkkejä avaruudesta.

Breakthrough Listen -hanke perustettiin 2015. Se etsii elämän merkkejä planeetoilta, joita on löydetty ja löydetään miljoonalta lähimmältä tähdeltä. Hanketta rahoittaa venäläinen miljardööri Juri Milner.

”On outoa, että ensimmäinen kappale, jonka havaitsemme tulevan aurinkokuntamme ulkopuolelta, on tuon muotoinen”, sanoo Loeb.

”Jos siinä on mitään keinotekoista, saamme siitä selvää. Melko varmasti se on tavallinen kappale”, sanoi Loeb The Guardian -lehden mukaan.

Tähtitieteilijät pystyivät päättelemään asteroidin radasta, että se tuli aurinkokuntamme ulkopuolelta. Jonkin kappaleen painovoima on sinkauttanut sen tähtienväliseen avaruuteen.

‘Oumuamuan muoto mietityttää tähtitieteilijöitä. Samanlaista ei ole tavattu aurinkokunnassamme.

Vaikka signaalia maan ulkopuolisesta älystä ei saataisikaan, saa radioteleskoopilla lisää tietoa kohteesta. Vielä ei tiedetä, onko sillä vettä ja kaasuja.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta.

Nykyihminen Homo sapiens kehittyi Afrikassa, mistä noin 60 000 vuotta sitten levittäytyi Aasian ja Euroopan puolelle joukko, josta kaikki nykyiset ei-afrikkalaiset polveutuivat.

Näin ihmislajin tarinaa on kerrottu koulukirjoissa ja tiedeuutisissa vuosien ajan. Nyt siihen on aika tehdä päivitys, toteavat alan asiantuntijat Science-lehdessä .

Arvostetun Max Planck -instituutin ja Hawaijin yliopiston tutkijat kokosivat analyysissaan yhteen joukon löytöjä, jotka on tehty Aasiassa aivan viime vuosina. Niistä saadut tutkimustulokset eivät sovi yhteen vanhan kertomuksen kanssa.

Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Kiinasta on löydetty nykyihmisen jäänteitä, jotka on ajoitettu 70 000–120 000 vuotta vanhoiksi.

Löydöt Kaakkois-Aasiasta ja Australiasta viittaavat siihen, että nykyihminen ehti häärätä sielläkin jo ennen kuin lajimme vanhan teorian mukaan oli edes astunut jalallaan Afrikan ulkopuolelle.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta, siis kaksi kertaa pidempi aika kuin mitä ennen otaksuttiin.

Heidän jälkeensä muuttajia on ollut useita, kunnes suurin Afrikasta muutto nähtiin 60 000 vuotta sitten.

Jokin vanhassa tarinassa sentään pitää kutinsa: kaikki kansat Afrikan ulkopuolella polveutuvat tuosta viimeksi mainitusta joukkiosta. Syystä tai toisesta aiemmin lähteneiden ihmisten suvut ovat sammuneet.

”Varhemmin kuin 60 000 vuotta sitten Afrikasta levittäytyneet ihmiset olivat todennäköisesti pieniä metsästäjä-kerääjien ryhmiä. Ainakin jotkin näistä varhaisista levittäytyjistä jättivät vähäisiä geneettisiä jälkiä nykyisiin ihmispopulaatioihin”, selittää tutkimustiedotteessa professori Michael Petraglia Ihmisen historian Max Planck -instituutista.

Analyysissaan tutkijat liittävät tarinaan myös viimeaikaisissa geenitutkimuksissa saadut tiedot siitä, että nykyihminen pariutui sukulaislajiensa kanssa Afrikasta lähdettyään.

Nykyihmisiltä on tunnistettu niin neandertalien kuin denisovanihmisten geenejä sekä näiden lisäksi vielä tunnistamattoman ihmislajin perimää.

Tutkijoiden mukaan risteytyminen tapahtui Aasiassa, missä lajeillamme oli mahdollisuus kohdata oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.