Tyrannosaurus rex oli täysikasvuisena suuri petodinosaurus. Kuva: David Monniaux / Wikimedia Commons
Tyrannosaurus rex oli täysikasvuisena suuri petodinosaurus. Kuva: David Monniaux / Wikimedia Commons

Lihaa syövät dinosaurukset vastasivat kooltaan joko kalkkunaa tai linja-autoa, mutta keskikokoiset lajit olivat hyvin harvinaisia.

Kasvavan nuoren ruokahalu on usein tavanomaista suurempi, ja tämä ilmiö pätee myös dinosaurusten maailmassa. Tuoreen tutkimuksen mukaan teini-ikäiset hirmuliskot olivat niin nälkäisiä, että ne syrjäyttivät tieltään kaikki keskikokoiset lihansyöjäliskot.

Tutkijat ovat jo pitkään ihmetelleet, miksi lihaa syöviä dinosauruksia näytti olevan vain kahta kokoluokkaa: hyvin pieniä ja hyvin suuria.

Keskikokoisia, noin 100–1 000 kilogramman painoisia lihansyöjiä ei fossiililöytöjen perusteella ollut sen sijaan juuri yhtään.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

New Mexicon yliopiston tutkija Katlin Schroeder kokosi yhteen dinosaurusten fossiileista kerättyä kokotietoa yli 550 lajista, seitsemästä eri maanosasta ja 136 miljoonan vuoden ajanjaksolta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hän havaitsi, että kasvinsyöjädinosaurukset jakautuivat melko tasaisesti kaikkiin kokoluokkiin mutta lihansyöjien jakauma oli täysin erilainen.

”Aivan kuin menisi savannille ja näkisi siellä vain korvakettujen ja leijonien kokoisia lajeja mutta ei mitään siltä väliltä”, Schroeder sanoi Science-lehdelle.

Suurimmalla osalla lajiryhmistä kokojakauma on suunnilleen seuraavanlainen: pienet lajit ovat yleisimpiä, keskikokoisia on jonkin verran vähemmän, ja suuret lajit ovat kaikkein harvinaisimpia. Miksi dinosaurukset olivat tässä poikkeus?

Schroeder ryhtyi selvittämään asiaa kollegoidensa kanssa tarkastelemalla, millainen rooli teini-ikäisillä lihansyöjillä, kuten tyrannosaurus rexillä, oli niitä ympäröivien ekosysteemien myllääjinä.

Mallinnuksessa huomioitiin teiniliskojen kasvukäyrä ja niiden lukumäärä täysikasvuisiin lajitovereihinsa verrattuna.

Tutkijat havaitsivat, että nuoret lihansyöjät asettuivat kooltaan keskikokoisten dinosaurusten kategoriaan.

Näitä teini-ikäisiä petoja oli niin paljon, että ne pystyivät yksinään täyttämään keskikokoisten dinosaurusten jälkeensä jättämän aukon.

Ilmiö näkyi erityisen voimakkaasti lihansyöjissä, sillä ne kävivät kasvaessaan läpi poikkeuksellisen monia elämänvaiheita.

Lihansyöjät kuoriutuvat suhteellisen pienistä munista: kaikkein suurimmatkin lajit painoivat kuoriutuessaan vain noin 15 kiloa.

Enimmillään yli 20 000 kilon painoisiksi hirmuliskoiksi kasvaessaan ne joutuivat siis vaihtamaan ruokavaliotaan ja saalistustapojaan jatkuvasti.

Esimerkiksi nuoret tyrannosaurukset olivat kevytrakenteisia ja ketteriä täysikasvuisiin yksilöihin verrattuna, jolloin ne myös saalistivat eri tavalla kuin vanhempansa.

Erot täysikasvuisiin yksilöihin olivat niin suuria, että tutkijat ovat jopa epäilleet niiden olevan kaksi täysin eri lajia.

Koska nuoret dinosaurukset kilpailivat ravinnosta ja elintilasta juuri keskikokoisten lihansyöjien kanssa, ne syrjäyttivät nämä lajit lopulta kokonaan.

Kasvinsyöjillä samanlaista ilmiötä ei ole havaittu. Siinä missä esimerkiksi täysikasvuiset sauropodit söivät lehtiä puun yläoksilta, niiden jälkeläiset ylsivät ruokailemaan saman puun alaoksilla.

Kummallinen kokojakauma saattaa olla jopa syy siihen, miksi dinosaurukset eivät selvinneet 66 miljoonan vuoden takaisesta massasukupuutosta, arvioi Zürichin eläintarhaklinikan tutkimusjohtaja Marcus Clauss sanomalehti The New York Timesin haastattelussa.

”Kun suuret dinosaurukset kuolivat, pienten ja keskikokoisten dinosaurusten vähäinen määrä johti siihen, että nisäkkäät saattoivat nousta valtaan.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla