Äänen voi jo kopioida erehdyttävästi. Kuva: Wikimedia Commons
Äänen voi jo kopioida erehdyttävästi. Kuva: Wikimedia Commons

Kiinalaisen hakukoneyhtiö Baidun ohjelma tarvitsee vain minuutin kestävän ääninäytteen.

Tekoäly voi oppia ihmisen äänen minuutissa, väittävät kiinalaiset tutkijat. Ohjelma tarvitsee vain minuutin kestävän äänitallenteen, ja äänen ”klooni” on pian valmis.

Tulos ei ole vieläkään täysin sama kuin jokaisen ihmisen persoonallinen ääni, mutta kopio on hyvin lähellä. Näin sanoo äänten ja tekoälyn tutkija, yhdysvaltalainen Sercan Arik.

Kiinalaisen hakujätin Baidun tutkijat sanovat, että tekniikalla voisi tuottaa digitaalisen puhuvan kopion ihmisille, joilta on kadonnut puhekyky. Baidu on Googlen veroinen hakujätti Kiinassa.

Äänikloonin avulla voitaisiin tehdä digitaalisia avustajia persoonallisiksi. Tehty ääni kelpaisi myös videopelin hahmon ääneksi tai palveluihin, jotka kääntävät tekstiä puheeksi.

Äiti tai isä voisivat helposti luoda äänikirjan, jossa iltasatoja luetaan heidän omalla äänellään, sanoo Arik, joka johti äänikloonaajan kehittelyä Baidun tutkimuskeskuksessa.

Verkkoyhtiö Baidun tutkimus perustuu sen Deep Voice -ohjelmaan, joka yhdistelee tekstiä ja puhetta. Laskentaohjelma kuuli yli 800 tuntia ääntä yhteensä 2 400 puhujalta, kertoo tiedelehti New Scientist. Puheäänien perusteella ohjelma rakensi mallin ihmisen puheesta.

Deep Voice pystyy tuottamaan äänen keinotekoisen kopion, joka perustuu alkuperäisen äänen kuulemiseen.

Parhaimpaan tulokseen tekoäly tarvitsi vain sata lyhyttä, viiden sekunnin mittaista ääninäytettä, sanovat Baidun tutkijat.

Kuitenkin jo yksi ohjelman versio pystyi 50 sekuntin aineistolla puijaamaan ääniä tunnistavaa laitteistoa yli 95 prosenttia ajasta. Kun ihmiset olivat tuomareina, he antoivat jäljitelmälle pisteet 3,16/4.

Baidun tutkijoiden kokeita on julkaistu Arxiv-verkkopalvelussa. Se ei ole vertaisarvioitu lehti, mutta tutkijat lähettävät sinne tutkimuksiaan arviotaviksi.

Äänen täydellinen kopiointi eli kloonaus on kehittynyt viime vuosina nopeasti. Adobe-yhtiö julkaisi vuonna 2016 VoCo-palvelun, joka pystyi jäljittelemään henkilön yksilöllistä ääntä. Tähän tarvittiin äänestä 20 minuutin tallenne.

Viime vuonna kanadalainen Lyrebird avasi palvelun, jossa kuka tahansa voi tuottaa äänensä digitaalisen kopion. Siihen tarvitaan vain minuutin ääninäyte.

Parhaissakin keinotekoisissa äänissä on digitaalisia signaaleja, jotka voi havaita helposti ääniä tulkitsevilla ohjelmilla. Näin sanoo New Scientistille Rita Singh. Hän on Carnegie Mellonin yliopistolla rikosteknisten äänien asiantuntija.

Puhetta tunnistavia ohjelmia voidaan kuitenkin huijata. Niitä ovat esimerkiksi puhelinten pankkipalvelut ja älypuhelin äänentunnistus.

Alabaman yliopiston tietoturvan tutkija Nitesh Saxena osoitti jo vuonna 2014, että kaupasta tai verkkokaupasta vapaasti saatava äänen muokkauksen työkalu osaa hommansa. Sen avulla pystyy huijaamaan puhetta tunnistavia laitteita 80–90 prosenttia ajasta.

Jakob
Seuraa 
Viestejä933
Liittynyt11.7.2015

Tekoäly kloonaa äänesi vain minuutin näytteestä

Käyttäjä4499 kirjoitti: Ihmettelin, mitä artikkelin kuvassa olevat henkilöt tekevät. Se on tervehdystapa: https://en.wikipedia.org/wiki/Elbow_bump Vaatii säätämistä, ei kätsy... jos kyynärpäät kolahtaa ,voi iskeä ikävästi hermoon. Kyynärpäät voivat tosiaan kolahtaa ikävästi yhteen. Karjalan suunnalla tähän on jo pitemmän aikaa käytetty panssarointia suojana. North Carelian elbow bump: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Karjalan_maakunta#/media/File:Pohjois-Karjala.vaakuna.svg
Lue kommentti
Ötökkä meni tästä 500 miljoonaa vuotta sitten. Janan pituus on kaksi senttiä. Kuva: L. Buatois
Ötökkä meni tästä 500 miljoonaa vuotta sitten. Janan pituus on kaksi senttiä. Kuva: L. Buatois

Jokin pieni otus kipitti joen pohjassa jo 540 miljoonaa vuotta sitten.

Kiinasta on löytynyt maailman vanhimmat tunnetut jalanjäljet. Tai oikeammin raajan- tai ulokkeenjäljet.

Jokin pieni otus, todennäköisesti myöhempien niveljalkaisten varhainen esi-isä, on kipittänyt ja kaivautunut joen pohjassa satoja miljoonia vuosia sitten.

Nykyään tuo muinainen joenpohja on kiveä Etelä-Kiinassa. Kivettyneet jäljet löytyivät kahden kivikerroksen välistä. Niistä vanhempi on ajoitettu 551 miljoonan vuoden ikäiseksi ja nuorempi 541 miljoonan vuoden ikäiseksi.

Otus on siis elänyt yli 540 miljoonaa vuotta sitten. Tältä ajalta ei vielä tunneta jalallisia olentoja. Otus on elänyt juuri ennen kambrikautta, jolloin eläinkunta kehittyi räjähdysmäisesti ja uusia lajeja syntyi valtavasti.

Fossiili ajoittuu ediacara-kauden viimeisille vuosimiljoonille. Tuona aikana kehittyivät ensimmäiset monisoluiset ja monimutkaisemmat eläimet.

Valtaosa tuon ajan fossiileista on erilaisia pehmytkudoksisia matoja ja pussimaisia pieneliöitä. Nyt jälkensä jättäneellä otuksella on siis kuitenkin jo tuolloin ollut raajat. Tämä on merkittävää, sillä löydös voi auttaa ymmärtämään eliöiden kehitystä paremmin.

”Eläimet käyttävät ulokkeitaan liikkumiseen, pesänrakennukseen, taisteluun ja syömiseen. On tärkeä tietää, milloin ensimmäiset raajat ilmaantuivat ja mille eläimille, koska sitten ymmärrämme paremmin, miten muinaiset eläimet maapallolla alkoivat muuttua”, selittää geobiologi, professori Shuhai Xiao Virginian teknillisestä yliopistosta The Guardian -lehdessä.

Kivettyneet jäljet ovat niin pieniä, että tutkijat saivat toden teolla tihrustaa kiveä eri kulmissa, jotta auringonvalo olisi osunut pieniin yksityiskohtiin. Jäljet ovat todella hentoja ja vain muutaman millimetrin kokoisia.

Toistaiseksi on mahdotonta sanoa, minkälainen ötökkä jäljet on jättänyt. Asiaa helpottaisi, jos itse otus olisi kuollut ja kivettynyt jälkien läheisyyteen, mutta näin ei ole käynyt

Tutkijat kuitenkin arvelevat, että otus on ollut ehkä sormenpään levyinen ja sillä on mahdollisesti ollut neljä tai viisikin paria jalkoja.

Jäljet ovat kahdessa rivissä, ja fossiilista erottuu myös tunnelia muistuttavia kohoumia. Jälkien perusteella tutkijat ovat hahmotelleet otuksen liikkeet ja ulkonäön.

Tutkijat uumoilevat, että pieni otus on painanut menemään pohjaa pitkin ja välillä kaivautunut pohjahiekkaan, kenties pyydystääkseen mikrobeja ruoakseen tai happea etsien. Voi olla, että tällaisilla pienillä, pohjasedimenttiä sekoittaneilla otuksilla on ollut suurempikin vaikutus muinaisen maapallon geokemiallisiin prosesseihin.Tuolloin yli 540 miljoonaa vuotta sitten maapallon kaikki elämä oli vielä merissä. Ensimmäiset eläimet siirtyivät maalle vasta miljoonia vuosia myöhemmin. Maan päällä ei ollut vielä kasvejakaan.Tutkijat ovat alustavasti sijoittaneet jäljet jättäneen otuksen muinaiseen Lamonte-sukuun, jolle kaivautuminen on ollut muidenkin fossiilien perusteella tyypillistä. Eläintä ei kuitenkaan näillä tiedoilla voida tunnistaa. Otus on kenties ollut sukua joko myöhemmille niveljalkaisille tai nivelmadoille.Tutkimuksen julkaisi Science Advances.

Myös häviävälle puolelle joutuminen ja voimattomuuden tunne lisävät salaliittoteorioiden viehätystä.

Ihmisen kuvitelma omasta osaamisestaan ei aina vastaa todellisuutta. Psykologiassa tunnettu esimerkki tästä on niin sanottu ylivertaisuusvinouma. Se tarkoittaa, että ihminen uskoo tietävänsä aiheesta sitä enemmän, mitä vähemmän hän oikeasti ymmärtää.

Uusi tutkimus osoittaa, että tästä vinoumasta kärsivät ihmiset ovat myös alttiimpia salaliittoteorioille.

Amerikkalaisen Lehighin yliopiston psykologian tutkijat Joseph Vitriol ja Jessecae Marsh selvittivät, miten ihmisten poliittiset tiedot ja taipumus uskoa salaliittoihin korreloivat Yhdysvaltain presidentinvaalien aikana.

Viime vaalien myllerryksessä julkisuuteen tunki mitä oudoimpia valeuutisia ja hämäriä salaliittoteorioita, joista häiriintynein oli ehkä väite demokraattipoliitikkojen pyörittämästä lapsipornoluolasta pizzaravintolan kellarissa.

”Hallitukseen ja yhteiskunnan instituutioihin kohdistuvia salaliittoteorioita esiintyy läpi poliittisen kentän. Näissä uskomuksissa annetaan ylenpalttista vaikutusvaltaa jollekin näkymättömälle toimijalle tai salamyhkäiselle taholle”, Vitriol kuvailee.

”Salaliittoteoriat usein perustuvat jo kumottuihin harhaluuloihin, ja niihin uskova pyrkii niiden avulla torjumaan omaa maailmankuvaansa uhkaavan tiedon, joten niitä on hankala oikaista”, Vitriol sanoo PsyPost-verkkolehdessä.

Vitriolin ja Marshin tutkimuksessa 394 amerikkalaista sai vastata politiikkaa koskeviin kysymyksiin ennen ja jälkeen vuoden 2016 presidentinvaalien.

Heidän piti ensin arvioida, miten hyvin he tuntevat hallituksen politiikkaa. Sitten heitä pyydettiin kertomaan mahdollisimman tarkasti, mistä missäkin linjauksessa ja hankkeessa on oikeasti kyse ja miten ne vaikuttavat.

Löytyi kiinnostava yhteys: mitä kauempana ihmisen käsitys omista tiedoistaan oli todellisesta osaamisesta, sitä todennäköisemmin hän myös uskoi johonkin salaliittoteoriaan, kuten että aids on Yhdysvaltain hallituksen luoma sairaus tai että prinsessa Dianan kuolema oli salamurha.

Kiintoisaa oli sekin, että ilmiö näytti vaikuttavan voimakkaammin Hillary Clintonin kannattajiin sen jälkeen, kun Clinton oli hävinnyt vaalit Donald Trumpille. Toisin sanoen hävinnyt puoli halusi entistä herkemmin uskoa, että maailmassa on meneillään jotain hämärää.

Sama on havaittu aiemmassakin tutkimuksessa. Kun Barack Obama voitti Mitt Romneyn vuoden 2012 presidentinvaaleissa, tuolloin alakynteen jääneet republikaanit epäilivät todennäköisemmin, että vaalituloksissa tai maailmassa yleensä oli jotain vilunkia meneillään.

Salaliittoteoriat ovat siis tavallaan häviäjien harrastus.

”Kun ihmiset kokevat olevansa voimattomia ja heidän kannattamansa puolue häviää, salaliittoteorioista tulee houkuttelevia. Ihmiset tuntevat itsensä uhatuiksi eivätkä koe pystyvänsä hallitsemaan tärkeitä tapahtumia ja asioita”, Vitriol selittää.

Tutkimuksen julkaisi European Journal of Social Psychology.

Vitriol oli hiljattain tekemässä myös toista tutkimusta, joka julkaistiin samassa lehdessä. Tämä 3 500 ihmistä kattanut kyselytutkimus osoitti salaliittoteorioihin uskomisen olevan kytköksissä siihen, että ihminen uskoo yhteiskunnan perusarvojen olevan uhattuina.

Yhdysvalloissa ja epäilemättä muissakin maissa oikeiston ja vasemmiston salaliittoteoriat poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi Amerikan laitaoikeisto esitti pitkään väitteitä siitä, että presidentti Obama olisi syntynyt Keniassa.

Tässä kelkassa oli myös Trump ennen valintaansa presidentiksi. Obaman on myös väitetty olevan muslimi.

Demokraattien kannattajien ja vasemmiston parissa taas on yleisempää uskoa, että WTC:n tornien romahdukseen johti jonkinlainen Yhdysvaltain sisäinen salaliitto. Uskomukset kohdistuvat siis tyypillisesti vastakkaiseen poliittiseen siipeen.

Myös kummankin laidan tieteenvastaisia näkemyksiä on tutkittu, ja ne näyttävät menevän melko tasan.

Republikaanien kannattajille on huomattavasti tyypillisempää vastustaa evoluutioteoriaa ja kiistää ilmastonmuutos kuin demokraateille. Vasemmisto taas suhtautuu epäluuloisemmin geenimuunteluun ja rokotteisiin.

Karkeasti voi sanoa, että vasemmistolle on tyypillisempää epäillä suuryrityksiä, kun oikeistolainen taas epäilee hallitusta.

Ylipäänsä näyttää siltä, että ihminen valitsee sellaiset uskomukset, jotka sopivat hänen maailmankuvaansa, olivat ne totta tai eivät.