Äänen voi jo kopioida erehdyttävästi. Kuva: Wikimedia Commons
Äänen voi jo kopioida erehdyttävästi. Kuva: Wikimedia Commons

Kiinalaisen hakukoneyhtiö Baidun ohjelma tarvitsee vain minuutin kestävän ääninäytteen.

Tekoäly voi oppia ihmisen äänen minuutissa, väittävät kiinalaiset tutkijat. Ohjelma tarvitsee vain minuutin kestävän äänitallenteen, ja äänen ”klooni” on pian valmis.

Tulos ei ole vieläkään täysin sama kuin jokaisen ihmisen persoonallinen ääni, mutta kopio on hyvin lähellä. Näin sanoo äänten ja tekoälyn tutkija, yhdysvaltalainen Sercan Arik.

Kiinalaisen hakujätin Baidun tutkijat sanovat, että tekniikalla voisi tuottaa digitaalisen puhuvan kopion ihmisille, joilta on kadonnut puhekyky. Baidu on Googlen veroinen hakujätti Kiinassa.

Äänikloonin avulla voitaisiin tehdä digitaalisia avustajia persoonallisiksi. Tehty ääni kelpaisi myös videopelin hahmon ääneksi tai palveluihin, jotka kääntävät tekstiä puheeksi.

Äiti tai isä voisivat helposti luoda äänikirjan, jossa iltasatoja luetaan heidän omalla äänellään, sanoo Arik, joka johti äänikloonaajan kehittelyä Baidun tutkimuskeskuksessa.

Verkkoyhtiö Baidun tutkimus perustuu sen Deep Voice -ohjelmaan, joka yhdistelee tekstiä ja puhetta. Laskentaohjelma kuuli yli 800 tuntia ääntä yhteensä 2 400 puhujalta, kertoo tiedelehti New Scientist. Puheäänien perusteella ohjelma rakensi mallin ihmisen puheesta.

Deep Voice pystyy tuottamaan äänen keinotekoisen kopion, joka perustuu alkuperäisen äänen kuulemiseen.

Parhaimpaan tulokseen tekoäly tarvitsi vain sata lyhyttä, viiden sekunnin mittaista ääninäytettä, sanovat Baidun tutkijat.

Kuitenkin jo yksi ohjelman versio pystyi 50 sekuntin aineistolla puijaamaan ääniä tunnistavaa laitteistoa yli 95 prosenttia ajasta. Kun ihmiset olivat tuomareina, he antoivat jäljitelmälle pisteet 3,16/4.

Baidun tutkijoiden kokeita on julkaistu Arxiv-verkkopalvelussa. Se ei ole vertaisarvioitu lehti, mutta tutkijat lähettävät sinne tutkimuksiaan arviotaviksi.

Äänen täydellinen kopiointi eli kloonaus on kehittynyt viime vuosina nopeasti. Adobe-yhtiö julkaisi vuonna 2016 VoCo-palvelun, joka pystyi jäljittelemään henkilön yksilöllistä ääntä. Tähän tarvittiin äänestä 20 minuutin tallenne.

Viime vuonna kanadalainen Lyrebird avasi palvelun, jossa kuka tahansa voi tuottaa äänensä digitaalisen kopion. Siihen tarvitaan vain minuutin ääninäyte.

Parhaissakin keinotekoisissa äänissä on digitaalisia signaaleja, jotka voi havaita helposti ääniä tulkitsevilla ohjelmilla. Näin sanoo New Scientistille Rita Singh. Hän on Carnegie Mellonin yliopistolla rikosteknisten äänien asiantuntija.

Puhetta tunnistavia ohjelmia voidaan kuitenkin huijata. Niitä ovat esimerkiksi puhelinten pankkipalvelut ja älypuhelin äänentunnistus.

Alabaman yliopiston tietoturvan tutkija Nitesh Saxena osoitti jo vuonna 2014, että kaupasta tai verkkokaupasta vapaasti saatava äänen muokkauksen työkalu osaa hommansa. Sen avulla pystyy huijaamaan puhetta tunnistavia laitteita 80–90 prosenttia ajasta.

Jakob
Seuraa 
Viestejä1016
Liittynyt11.7.2015

Tekoäly kloonaa äänesi vain minuutin näytteestä

Käyttäjä4499 kirjoitti: Ihmettelin, mitä artikkelin kuvassa olevat henkilöt tekevät. Se on tervehdystapa: https://en.wikipedia.org/wiki/Elbow_bump Vaatii säätämistä, ei kätsy... jos kyynärpäät kolahtaa ,voi iskeä ikävästi hermoon. Kyynärpäät voivat tosiaan kolahtaa ikävästi yhteen. Karjalan suunnalla tähän on jo pitemmän aikaa käytetty panssarointia suojana. North Carelian elbow bump: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Karjalan_maakunta#/media/File:Pohjois-Karjala.vaakuna.svg
Lue kommentti

Suurtutkimuksessa tarkasteltiin kokonaisia tyttöikäluokkia, joista noin puolet otti rokotteen ja puolet ei.

Papilloomavirusta ja sen aiheuttamia syöpiä ehkäisevä hpv-rokote ei ole lisännyt rokotettujen suomalaisten tyttöjen riskiä sairastua autoimmuunisairauksiin ja erilaisiin arvoituksellisiin oireyhtymiin. Tämä havaittiin suomalaisessa suurtutkimuksessa, joka julkaistiin Vaccine-lehdessä.

Hpv-rokote tuli kansalliseen rokotusohjelmaan vuoden 2013 lopussa. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki tytöt, joilla oli mahdollisuus saada rokote rokotusohjelman puitteissa vuosina 2013–2016. Heitä oli kaikkiaan 240 605.

Näistä tytöistä rokotteen otti hiukan yli puolet, 56 prosenttia. Tutkimuksessa vertailtiin rokottamattomien ja rokotettujen sairastamista kansallisten hoitoilmoitusrekisterien perusteella.

Kävi ilmi, että rokotuksen 11–15-vuotiaana saaneilla ei ollut merkitsevästi suurempi riski sairastua kuin saman ikäisillä rokottamattomilla tytöillä.

”Tutkimuksessa tarkasteltiin riskisuhdetta 38 taudin osalta. Mukaan valikoitiin sairauksia, joiden kohdalla on esitetty epäilyjä, että rokottaminen saattaisi lisätä niiden esiintymistä”, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Nohynek oli yksi tutkimuksen tekijöistä.

Tarkastelussa olivat esimerkiksi monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä, krooninen väsymysoireyhtymä sekä tyypin 1 diabetes.

Epäilyt ovat Nohynekin mukaan perustuneet ajalliseen yhteyteen eli siihen, että lapsi on sairastunut rokotteen ottamisen jälkeen.

Ryhmä suomalaisia vanhempia on arvellut, että heidän lapsensa ovat sairastuneet rokotuksen takia. Sairastuminen rokotuksen jälkeen ei kuitenkaan vielä tarkoita, että rokotus on sairastumisen syy.

Yhteyden todentamiseksi rokotettujen sairastuvuutta täytyy verrata rokottamattomiin. Näin tutkimuksessa tehtiin, eikä merkitsevästi kohonnutta riskiä mihinkään sairauteen löytynyt.

”Vastaavia tuloksia on saatu Norjassa ja Tanskassa. Tämä on yksi näyttö lisää siitä, että hpv-rokotus on turvallinen”, Nohynek arvioi.

Rokotus hpv-virusta vastaan suojaa kohdunkaulan syövältä, koska kohdunkaulan syöpä saa alkunsa virusinfektiosta. Sitä aiheuttava papilloomavirus tarttuu herkästi seksissä. Kondomikaan ei siltä täysin suojaa.

Viime vuosina on selvinnyt, että hpv-infektio on yhteydessä myös erilaisiin suun ja kurkun, peräaukon ja peniksen alueen syöpiin. Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan hpv:stä johtuvat syövät ovat lähes yhtä yleisiä molemmilla sukupuolilla.

Tulevaisuudessa hpv-rokote saatetaan antaa koulussa maksutta myös pojille. THL:n työryhmä vertailee parhaillaan poikien rokottamisen kustannuksia ja hyötyjä.

Luonnossa elävät maitovalaat saavat syöpiä ihmisen mereen päästämistä ympäristömyrkyistä. Kuvan yksilöt uivat akvaariossa. Kuva: Wikimedia Commons
Luonnossa elävät maitovalaat saavat syöpiä ihmisen mereen päästämistä ympäristömyrkyistä. Kuvan yksilöt uivat akvaariossa. Kuva: Wikimedia Commons

Meriin kulkeutuvat kemikaalit ovat lisänneet syöpiä esimerkiksi maitovalailla ja merileijonilla. Mikromuovitkin saattavat olla syöpävaarallisia eläimille.

Joskus sanotaan, että ihminen on maapallon syöpä. Asia saattaa olla kirjaimellisesti näin, pohtii ryhmä tutkijoita Nature Ecology & Evolution -lehdessä hiljattain ilmestyneessä artikkelissa.

Kyse on siitä, että ihmisen toiminta ja planeetan saastuminen aiheuttavat syöpää myös muille eläimille kuin meille itsellemme. Tiettyjen kemikaalien päätyminen meriin on yhdistetty syöpien lisääntymiseen joillain eläinlajeilla.

Kun ihminen rouhii luonnon ekosysteemejä sirpaleiksi, geneettinen monimuotoisuus vähenee, mikä sekin voi johtaa haitallisten mutaatioiden ja kasvainten yleistymiseen. Mekanismeja on monia.

”Ihmiset voidaan määritellä syöpää aiheuttavaksi lajiksi tai tekijäksi. Muokkaamme ympäristöä tavalla, joka aiheuttaa syöpää villieläimissä”, syövän evoluutiota tutkivan biologin Frédéric Thomasin johtama ryhmä kirjoittaa.

Ryhmä kokoaa katsauksenomaisessa artikkelissa yhteen tutkimustietoa siitä, millä tavoin ihmisen toiminta on johtanut syöpien yleistymiseen villieläimillä. Näkökulma on tuore, sillä luonnossa elävien eläinten syöpiä on tutkittu erittäin vähän.

Pahasti saastuneen St. Lawrence -joen suulla Kanadassa elävillä maitovalailla on todettu huomattavan paljon syöpiä. Jo vuosituhannen alussa tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että tutkituista aikuisista maitovalaista lähes kolmasosa kärsi jonkinlaisesta syöpäkasvaimesta.

Yleisin syöpä valailla oli suoliston adenokarsinooma. Maitovalaiden elinympäristöä saastuttavat muun muassa alumiinisulattamoilta vuotavat myrkyt.

Kalifornianmerileijonilla puolestaan esiintyy syöpää, joka on yhdistetty klooripohjaisten torjunta-aineiden käyttöön. Tšernobylin ydinonnettomuuden jäljiltä havaittiin, että ulkoiset kasvaimet eräissä linnuissa yleistyivät todennäköisesti lisääntyneen taustasäteilyn seurauksena.

Muovisaaste voi kaiken muun pahan lisäksi johtaa syöpäkasvainten kehittymiseen sille altistuneilla eläimillä, tutkijat kirjoittavat. Luontoon päätyvässä muovijätteessä on erilaisia kemikaaleja, jotka voisivat riittävän suurissa määrissä altistaa eläimiä syövälle. Toki muovijäte ja mikromuovit ovat luonnolle valtava ongelma muutenkin.

Aihetta on tutkittu niukalti ehkä siksikin, että villieläinten kasvaimet tuntuvat melko pieneltä asialta, kun ilmasto lämpenee ennätystahtia ja lajeja katoaa planeetalta nopeammin kuin koskaan ennen. Syöpäsairaudet ovat silti yksi monista tekijöistä, jotka voivat rampauttaa eläinpopulaatioiden hyvinvointia ja heikentää niiden toipumiskykyä kriiseistä.

”Villieläinten syöpäkasvaimet ovat täysin unohdettu tutkimusala, ja haluamme herätellä tutkimusta tästä aiheesta”, kertoo evoluutiobiologi Mathieu Giraudeau Arizonan osavaltionyliopistosta tiedotteessa.

Syövän kehitys on monen tekijän summa. Yksi riskitekijä on geneettisen monimuotoisuuden romahtaminen, kun ahtaalle ajetut eläinpopulaatiot pienenevät. Samalla eläimistä voi tulla herkempiä tauteja ja syöpää aiheuttaville tekijöille, joita ne elinympäristössään kohtaavat.

Jopa niinkin kaukaa haetulta tuntuva asia kuin valosaaste saattaa altistaa eläimiä syövälle. Jatkuvasti valaistuilla alueilla elävien eläinten melatoniinin ja muiden hormonien tuotannon häiriintyminen voi periaatteessa johtaa jopa syöpien kehitykseen samalla tavoin kuin ihmisilläkin. Yöaikainen valoaltistus etenkin vuorotyötä tekevillä naisilla on yhdistetty kohonneeseen rintasyöpäriskiin.