Suomessa Audin omistajat äänesävät tavallista useammin Kokoomusta. Kuva: Kari Ylänne
Suomessa Audin omistajat äänesävät tavallista useammin Kokoomusta. Kuva: Kari Ylänne

Tutkijat osoittivat, että Google Street View’ssä näkyvistä autoista voi päätellä monia asioita naapurustosta. Suomessakin automerkki vihjaa puoluekannasta.

Autot tuntuvat kertovat meille asioita omistajistaan. Nyt myös tietokonealgoritmit päättelevät Googlen katunäkymissä esiintyvistä autoista muun muassa paikallisen väen poliittisen suuntauksen.

Stanfordin yliopiston tutkijoiden kehittämät algoritmit oppivat tunnistamaan autojen merkin, mallin, valmistusvuoden, hinnan, kunnon, muodon ja ulkokoristeet 50 miljoonasta Google Streetview’n kuvasta.

Kaikki kuvat olivat kahdestasadasta yhdysvaltalaisesta kaupungista, ja niissä näkyi kaikkiaan 22 miljoonaa yksittäistä autoa. Se on kahdeksan prosenttia maan autokannasta.

Tietokoneohjelma yhdisti kuvat Yhdysvaltain kattavaan väestötietokantaan ja presidentinvaalien äänestystietoihin.

Lopulta algoritmi oppi päättelemään autoista suurella tarkkuudella alueen etnisen koostumuksen sekä asukkaiden tulotason, koulutuksen ja äänestyskäyttäytymisen. Kyse oli tarkimmillaan keskimäärin tuhannen asukkaan alueista.

Yhdysvaltalaisessa automaisemassa paljon puhuva on esimerkiksi jakauma tyypillisimpien, porrasperäisten henkilöautojen eli sedanien ja lava-autojen välillä.

Jos kaupungissa on enemmän henkilöautoja kuin lava-autoja, siellä äänestetään 88 prosentin todennäköisyydellä demokraatteja. Jos autoenemmistö menee toisin päin, kaupunki äänestää 82 prosentin todennäköisyydellä republikaaneja, tutkijat kirjoittavat Pnas-tiedelehdessä.

Aiempien tutkimusten mukaan aasialaistaustaiset ajavat muita todennäköisemmin aasialaismerkkisillä autoilla. Sen huomasi myös Stanfordin tutkijoiden algoritmi: hondat ja toyotat kertoivat vahvasti siitä, että alueella asuu aasialaistaustaisia ihmisiä.

Vanhojen amerikkalaisten automerkkien Chryslerin, Buickin ja Oldsmobilen läsnäolo kaduilla kertoi puolestaan afrikkalais-amerikkalaisesta asujaimistosta.

Eurooppalaisperäisestä väestä sitä vastoin kielivät avolava-autot, astonmartinit ja volkswagenit.

Myös Suomessa auton perusteella voi tehdä joitain päätelmiä omistajan puoluekannasta, mutta ei kovin tarkkoja.

”Kovin hyvää osumatarkkuutta ei pelkän merkin perusteella saada. Yleisimpiä automerkkejä on paljon, ja ne jakaantuvat tosi tasaisesti”, kertoo Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.

Taloustutkimus kysyi jokin vuosi sitten ihmisiltä paitsi puoluekantaa myös siitä, minkä auton he hankkisivat, jos olisivat ostoaikeissa.

Kävi ilmi, että Audi ja BMW ennustavat kokoomuslaisuutta, kun taas Volvo korostuu jonkin verran RKP:n kannattajissa. Näiden merkkien ennustekyky perustuu siihen, että ne ovat kalliita.

”Kokoomuksen ja RKP:n äänestäjät ovat keskimäärin hyvätuloisempia.”

Hinta ratkaissee senkin, että vasemmistoliiton kannattajien alla on keskimääräistä useammin Fiat, Dacia tai Nissan.

”Lähes kaikki Fiatin mallit ovat aika halpoja. Dacialta ei löydy automallia, joka olisi yhtä kallis kuin halvin Bemari”, kertoo autoilun sosiologiasta kiinnostunut Rahkonen.

Keskustaan puolestaan viittaa Toyota, joka on Suomen yleisin automerkki. Sitä on erityisen paljon maaseudulla.

Taloustutkimuksen tutkimuksessa löytyi myös yhteys perussuomalaisten ja mersujen väliltä.

”Perussuomalaisten kannattajat suosivat keskimääräistä enemmän Mercedes Benziä. Ne voivat olla vanhempiakin mersuja. Mersut ovat äijäautoja”, Rahkonen luonnehtii.

Vihreitä äänestävät hipsterit ja boheemit porvarit eivät erotu niinkään merkillä.

”Hipsterit ajavat todennäköisemmin vanhemmilla autoilla. Jos heillä on auto, se ei todennäköisesti ole heille pyhä lehmä ja elämän keksipiste.”

Kaikenlaisia suomalaisia tuntuu kuitenkin yhdistävän uusi kansanauto Škoda.

”Ylimmän tulokymmenyksen ykkösauto on Škoda. Vaikka Škoda Superbin huippumalli voi maksaa yli 50000 euroa, se ei näytä kalliilta. Hyvätuloinenkin voi ostaa auton, joka ei liikaa huutele kalleudellaan.”

Rahkonen muistuttaa, että Suomessa tulo- ja luokkaerot ovat paljon pienemmät kuin Yhdysvalloissa. Siksi myöskään automerkki ei ennusta sosiaalista asemaa niin selkeästi kuin Atlantin takana.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä1731
Liittynyt21.7.2017

Tekoäly päättelee kadun autoista poliittiset kannat

Jakob kirjoitti: Käyttäjä4499 kirjoitti: Rekkojen liukastusongelma / sirotin https://yle.fi/uutiset/3-9960971 Tuommosen sirottimen voisi tehdä automaattiseksi niin että jos auton hidastuvuus ei ole riittävä vaikka jarrua painetaan niin alkaisi sylkemään hiekkaa tielle. Jos rekoissa olisi ajonhallintajärjestelmä niin sekin voisi aktivoida hiekoituksen (eli jos meinaa lähteä kärry heittelehtimään tms.).[/quote] Erinomainen idea. Ei luulis että lisäkustannuksia tulee kohtuuttomasti, jotta saisi...
Lue kommentti
Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä1731
Liittynyt21.7.2017

Tekoäly päättelee kadun autoista poliittiset kannat

ID10T kirjoitti: ksuomala kirjoitti: Tuohon mitään tekoälyä tarvita. Jos ajaa ladalla niin on kommari ja täts it. Tosin Vikernes on sen verran kova jätkä että sille ei uskaltaisi tosta aiheesta vittuilla. Ladan maahantuonti loppui 5 vuotta sitten, eikä niitä käytettynäkään ole esim. oikotiellä kuin samainen 5 kappaletta myynnissä. Ei taida Suomen Lada-kanta riittää ihan kaikille kommareille? Eiköhän ne korvata Skodalla?
Lue kommentti

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta.

Nykyihminen Homo sapiens kehittyi Afrikassa, mistä noin 60 000 vuotta sitten levittäytyi Aasian ja Euroopan puolelle joukko, josta kaikki nykyiset ei-afrikkalaiset polveutuivat.

Näin ihmislajin tarinaa on kerrottu koulukirjoissa ja tiedeuutisissa vuosien ajan. Nyt siihen on aika tehdä päivitys, toteavat alan asiantuntijat Science-lehdessä .

Arvostetun Max Planck -instituutin ja Hawaijin yliopiston tutkijat kokosivat analyysissaan yhteen joukon löytöjä, jotka on tehty Aasiassa aivan viime vuosina. Niistä saadut tutkimustulokset eivät sovi yhteen vanhan kertomuksen kanssa.

Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Kiinasta on löydetty nykyihmisen jäänteitä, jotka on ajoitettu 70 000–120 000 vuotta vanhoiksi.

Löydöt Kaakkois-Aasiasta ja Australiasta viittaavat siihen, että nykyihminen ehti häärätä sielläkin jo ennen kuin lajimme vanhan teorian mukaan oli edes astunut jalallaan Afrikan ulkopuolelle.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta, siis kaksi kertaa pidempi aika kuin mitä ennen otaksuttiin.

Heidän jälkeensä muuttajia on ollut useita, kunnes suurin Afrikasta muutto nähtiin 60 000 vuotta sitten.

Jokin vanhassa tarinassa sentään pitää kutinsa: kaikki kansat Afrikan ulkopuolella polveutuvat tuosta viimeksi mainitusta joukkiosta. Syystä tai toisesta aiemmin lähteneiden ihmisten suvut ovat sammuneet.

”Varhemmin kuin 60 000 vuotta sitten Afrikasta levittäytyneet ihmiset olivat todennäköisesti pieniä metsästäjä-kerääjien ryhmiä. Ainakin jotkin näistä varhaisista levittäytyjistä jättivät vähäisiä geneettisiä jälkiä nykyisiin ihmispopulaatioihin”, selittää tutkimustiedotteessa professori Michael Petraglia Ihmisen historian Max Planck -instituutista.

Analyysissaan tutkijat liittävät tarinaan myös viimeaikaisissa geenitutkimuksissa saadut tiedot siitä, että nykyihminen pariutui sukulaislajiensa kanssa Afrikasta lähdettyään.

Nykyihmisiltä on tunnistettu niin neandertalien kuin denisovanihmisten geenejä sekä näiden lisäksi vielä tunnistamattoman ihmislajin perimää.

Tutkijoiden mukaan risteytyminen tapahtui Aasiassa, missä lajeillamme oli mahdollisuus kohdata oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Alaisiaan kuunteleva ja vaatimattomasti käyttäytyvä pomo parantaa alaisten luovuutta, osoitti kiinalaisyrityksissä tehty tutkimus.

Esimiehen kannattaa rohkeasti myöntää omat virheensä ja olla vaatimaton suhteessa alaisiinsa, osoittaa uusi yhdysvaltalais-kiinalainen tutkimus.

Ohion osavaltionyliopiston liiketalouden apulaisprofessori Jasmine Hun johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin johtajan käytöksen vaikutusta alaisten luovuuteen kiinalaisissa it-alan yrityksissä ja nii.

Esimiehen kuunteleva ja vaatimaton käytös lisäsi tiimin luovuutta tilanteissa, joissa valtaetäisyys on pieni eli johtaja osallistuu läheisesti alaisten työhön ilman, että välissä on suurta hierarkiakuilua.

”Tällaiset johtajat helpottivat tiedon jakamista tiimin jäsenten välillä, mikä taas johti uudenlaisten ratkaisujen rohkeampaan etsimiseen”, tutkija Hu sanoo Ohion yliopiston tiedotteessa.

Kun valtaetäisyys on suuri eli johtajat ovat hyvin erillään työntekijöistä, esimiesten nöyrä käytös saatetaan nähdä jopa heikkouden merkkinä. Tässä tapauksessa nöyrä käytös alaisia kohtaan saattoi horjuttaa tiimin vakauden tunnetta. Tiimi on kenties tottunut siihen, että esimies on hallitseva ja linjaa asiat jämäkästi.

Tutkimuksessa työntekijät saivat itse arvioida johtajansa nöyryyttä tai vaatimattomuutta kuusiportaisella asteikolla. Heiltä kysyttiin muun muassa, kuinka avoin pomo heidän mielestään on palautteelle.

Valtaetäisyyttä taas mitattiin muun muassa kysymällä työntekijöiltä, uskaltavatko he ottaa esimiehen kanssa puheeksi sen, että esimerkiksi tiimin suoritus ei vastaa tavoitteissa määriteltyä. Jos tällainen vuorovaikutus on vaikeaa, tutkijat määrittelivät valtaetäisyyden suuremmaksi.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Applied Psychology.

Kysely

Onko sinulla hyvä esimies?