Suomessa Audin omistajat äänesävät tavallista useammin Kokoomusta. Kuva: Kari Ylänne
Suomessa Audin omistajat äänesävät tavallista useammin Kokoomusta. Kuva: Kari Ylänne

Tutkijat osoittivat, että Google Street View’ssä näkyvistä autoista voi päätellä monia asioita naapurustosta. Suomessakin automerkki vihjaa puoluekannasta.

Autot tuntuvat kertovat meille asioita omistajistaan. Nyt myös tietokonealgoritmit päättelevät Googlen katunäkymissä esiintyvistä autoista muun muassa paikallisen väen poliittisen suuntauksen.

Stanfordin yliopiston tutkijoiden kehittämät algoritmit oppivat tunnistamaan autojen merkin, mallin, valmistusvuoden, hinnan, kunnon, muodon ja ulkokoristeet 50 miljoonasta Google Streetview’n kuvasta.

Kaikki kuvat olivat kahdestasadasta yhdysvaltalaisesta kaupungista, ja niissä näkyi kaikkiaan 22 miljoonaa yksittäistä autoa. Se on kahdeksan prosenttia maan autokannasta.

Tietokoneohjelma yhdisti kuvat Yhdysvaltain kattavaan väestötietokantaan ja presidentinvaalien äänestystietoihin.

Lopulta algoritmi oppi päättelemään autoista suurella tarkkuudella alueen etnisen koostumuksen sekä asukkaiden tulotason, koulutuksen ja äänestyskäyttäytymisen. Kyse oli tarkimmillaan keskimäärin tuhannen asukkaan alueista.

Yhdysvaltalaisessa automaisemassa paljon puhuva on esimerkiksi jakauma tyypillisimpien, porrasperäisten henkilöautojen eli sedanien ja lava-autojen välillä.

Jos kaupungissa on enemmän henkilöautoja kuin lava-autoja, siellä äänestetään 88 prosentin todennäköisyydellä demokraatteja. Jos autoenemmistö menee toisin päin, kaupunki äänestää 82 prosentin todennäköisyydellä republikaaneja, tutkijat kirjoittavat Pnas-tiedelehdessä.

Aiempien tutkimusten mukaan aasialaistaustaiset ajavat muita todennäköisemmin aasialaismerkkisillä autoilla. Sen huomasi myös Stanfordin tutkijoiden algoritmi: hondat ja toyotat kertoivat vahvasti siitä, että alueella asuu aasialaistaustaisia ihmisiä.

Vanhojen amerikkalaisten automerkkien Chryslerin, Buickin ja Oldsmobilen läsnäolo kaduilla kertoi puolestaan afrikkalais-amerikkalaisesta asujaimistosta.

Eurooppalaisperäisestä väestä sitä vastoin kielivät avolava-autot, astonmartinit ja volkswagenit.

Myös Suomessa auton perusteella voi tehdä joitain päätelmiä omistajan puoluekannasta, mutta ei kovin tarkkoja.

”Kovin hyvää osumatarkkuutta ei pelkän merkin perusteella saada. Yleisimpiä automerkkejä on paljon, ja ne jakaantuvat tosi tasaisesti”, kertoo Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.

Taloustutkimus kysyi jokin vuosi sitten ihmisiltä paitsi puoluekantaa myös siitä, minkä auton he hankkisivat, jos olisivat ostoaikeissa.

Kävi ilmi, että Audi ja BMW ennustavat kokoomuslaisuutta, kun taas Volvo korostuu jonkin verran RKP:n kannattajissa. Näiden merkkien ennustekyky perustuu siihen, että ne ovat kalliita.

”Kokoomuksen ja RKP:n äänestäjät ovat keskimäärin hyvätuloisempia.”

Hinta ratkaissee senkin, että vasemmistoliiton kannattajien alla on keskimääräistä useammin Fiat, Dacia tai Nissan.

”Lähes kaikki Fiatin mallit ovat aika halpoja. Dacialta ei löydy automallia, joka olisi yhtä kallis kuin halvin Bemari”, kertoo autoilun sosiologiasta kiinnostunut Rahkonen.

Keskustaan puolestaan viittaa Toyota, joka on Suomen yleisin automerkki. Sitä on erityisen paljon maaseudulla.

Taloustutkimuksen tutkimuksessa löytyi myös yhteys perussuomalaisten ja mersujen väliltä.

”Perussuomalaisten kannattajat suosivat keskimääräistä enemmän Mercedes Benziä. Ne voivat olla vanhempiakin mersuja. Mersut ovat äijäautoja”, Rahkonen luonnehtii.

Vihreitä äänestävät hipsterit ja boheemit porvarit eivät erotu niinkään merkillä.

”Hipsterit ajavat todennäköisemmin vanhemmilla autoilla. Jos heillä on auto, se ei todennäköisesti ole heille pyhä lehmä ja elämän keksipiste.”

Kaikenlaisia suomalaisia tuntuu kuitenkin yhdistävän uusi kansanauto Škoda.

”Ylimmän tulokymmenyksen ykkösauto on Škoda. Vaikka Škoda Superbin huippumalli voi maksaa yli 50000 euroa, se ei näytä kalliilta. Hyvätuloinenkin voi ostaa auton, joka ei liikaa huutele kalleudellaan.”

Rahkonen muistuttaa, että Suomessa tulo- ja luokkaerot ovat paljon pienemmät kuin Yhdysvalloissa. Siksi myöskään automerkki ei ennusta sosiaalista asemaa niin selkeästi kuin Atlantin takana.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4400
Liittynyt21.7.2017

Tekoäly päättelee kadun autoista poliittiset kannat

Jakob kirjoitti: Käyttäjä4499 kirjoitti: Rekkojen liukastusongelma / sirotin https://yle.fi/uutiset/3-9960971 Tuommosen sirottimen voisi tehdä automaattiseksi niin että jos auton hidastuvuus ei ole riittävä vaikka jarrua painetaan niin alkaisi sylkemään hiekkaa tielle. Jos rekoissa olisi ajonhallintajärjestelmä niin sekin voisi aktivoida hiekoituksen (eli jos meinaa lähteä kärry heittelehtimään tms.).[/quote] Erinomainen idea. Ei luulis että lisäkustannuksia tulee kohtuuttomasti, jotta saisi...
Lue kommentti

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4400
Liittynyt21.7.2017

Tekoäly päättelee kadun autoista poliittiset kannat

ID10T kirjoitti: ksuomala kirjoitti: Tuohon mitään tekoälyä tarvita. Jos ajaa ladalla niin on kommari ja täts it. Tosin Vikernes on sen verran kova jätkä että sille ei uskaltaisi tosta aiheesta vittuilla. Ladan maahantuonti loppui 5 vuotta sitten, eikä niitä käytettynäkään ole esim. oikotiellä kuin samainen 5 kappaletta myynnissä. Ei taida Suomen Lada-kanta riittää ihan kaikille kommareille? Eiköhän ne korvata Skodalla?
Lue kommentti

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Vesistöissä kasvavat toukat imevät muovia itseensä.

Mikromuovi eli alle viiden millin kokoinen ja vielä huomattavasti pienempi muovisilppu on tiedostettu valtavaksi ongelmaksi merissä ja vesistöissä.

Vaatteista, kosmetiikasta ja muista tuotteista irtoava mikromuovi päätyy luontoon eikä poistu sieltä. Ravinnon mukana sitä päätyy eläimiin, ja muovi kiertää ravintoketjussa.

Nyt Belfastin ja Readingin yliopistojen tutkijat ovat tehneet huolestuttavan havainnon. Hyttyset ja muut hyönteiset levittävät mikromuovia myös maanpäällisiin ravintoketjuihin, he raportoivat Biology Letters -lehdessä.

Hyönteisten toukat kasvavat vedessä, jossa ne siivilöivät mikroskooppisia muovinpalasia sisäänsä ruoan mukana. Muovi säilyy toukassa, kun se muodonmuutosten myötä kasvaa aikuiseksi hyönteiseksi.

Tutkijat syöttivät lintuhyttysen toukille mikroskooppisia muovinpalasia, kooltaan 2–15 mikrometriä. Mikrometri on millimetrin tuhannesosa. Mitä pienempää muovi oli, sitä enemmän sitä päätyi toukkiin.

Ällistyttävä havainto oli, että muovi ei hävinnyt toukista mihinkään, kun ne kokivat muodonmuutoksen ja kasvoivat aikuisiksi. Täysikasvuisessa lintuhyttysessä muovia oli huomattavia määriä.

”Toukat suodattavat ravintoa suuhunsa eivätkä ne erota, mikä on muovia ja mikä ruokaa. Ne syövät levää, joka on suunnilleen saman kokoista kuin mikromuovi”, kertoo eläintieteen professori Amanda Callaghan Belfastin yliopistosta The Guardian -lehdessä.

Callaghan pitää erittäin todennäköisenä, että myös muiden hyönteislajien vedessä elävät toukat syövät mikromuovia ja kuljettavat sitä aikuisina ympäriinsä. Hyönteiset päätyvät ruoaksi muun muassa linnuille, lepakoille ja hämähäkeille, ja sitä kautta muovia kulkeutuu maanpäällisiin ravintoketjuihin.

”Hyönteisparvien mukana muovia voi nousta ilmoille suuria määriä. Se on todella masentavaa. Tämä muovi ei katoa ikinä mihinkään”, tutkimusta johtanut Callaghan valittelee.

Englannissa mikromuovia on löydetty jo esimerkiksi päivänkorennoista ja vesiperhosista. Walesin joissa jopa puolella tutkituista hyönteisentoukista on mikromuovia sisuksissaan.

Merilinnuistakin on jo löydetty mikromuoveja, mutta aiemmin ei ole tutkittu, voisivatko ne levitä ravinnosta hyönteisten välityksellä.

”Tämä on aiemmin tuntematon reitti. Se altistaa sellaisetkin eläimet, jotka tavallisesti eivät muoville altistu. Emme vielä tiedä vaikutuksia”, Callaghan sanoo.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4400
Liittynyt21.7.2017

Mikromuovia päätyy hyttysiinkin

"These problems, if they hold true in people as has been shown in the case of BPA, will carry over to future generations through their effects on the germline. The researchers showed that, if it were possible to eliminate bisphenol contaminants completely, the effects would still persist for about three generations ." BPA replacements in plastics cause reproductive problems in lab mice
Lue kommentti

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Valveilla makaaminen tekee vuoteesta vihollisen, joka estää nukkumisen.

Hyvä yöuni on terveytemme elintärkeitä peruspilareita. Se elvyttää kehon, uudistaa soluja, hoitaa mieltä, huoltaa muistia ja suojaa sairauksilta.

Univaje toimii päinvastoin ja on elimistölle myrkkyä.

Se heikentää muistia, häiritsee tunne-elämää, koettelee aineenvaihduntaa ja immuunipuolustusta ja altistaa sairauksille, kuten diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille, mielenterveyden häiriöille ja aivorappeumille, esimerkiksi Alzheimerin taudille.

Jokainen nukkuu joskus huonosti, mutta toisilla univaikeudet kroonistuvat. Paradoksaalisesti ihminen alkaa silloin pelätä, ettei saa unta, niin paljon, ettei saa unta. Sänky ei ole enää ystävä vaan vihollinen.

Perinteisesti pitkäaikaista unettomuutta on hoidettu lääkkeillä, mutta nykyisin niitä ei enää suositella. Tilalle on tullut lääkkeettömiä vaihtoehtoja, kuten kognitiivis-behavioraalinen cbt-terapia.

Sänky on vain nukkumista varten

Cbt-terapian ytimessä on nukkumista haittaavien pelkojen ja muiden kielteisten ajatusmallien horjuttaminen ja purkaminen.

Tässä yksi tärkeä keino on rajoittaa vuoteessa oloa, sillä pahimmillaan oma sänky on uniongelmaiselle ärsyke, joka estää nukkumisen. Hän on ehdollistunut siihen, että sängyssä odottaa kurja yö.

”Tarkoituksena ei ole rajoittaa nukkumista vaan vuoteessa oloa. Jokainen vuoteessa valveilla oltu hetki vahvistaa negatiivista yhteyttä valveen ja vuoteen välillä”, sanoo Helsingin uniklinikan toiminnanjohtaja Anne Huutoniemi, joka hoitaa uniongelmaisia cbt:llä.

Käytännössä ensin arvioidaan, miten kauan uneton todellisuudessa nukkuu silloin, kun kokee, ettei nuku silmän täyttä. Jos keskiarvoksi saadaan vaikkapa 5,5 tuntia yössä, siitä tehdään vuoteessaoloaika, ja ihminen alkaa mennä nukkumaan vuoteessaoloaikansa verran ennen tavanomaista ylösnousuaikaansa.

Aluksi aikataulua noudatetaan kaksi viikkoa. Jos uneton ei saa unta puolen tunnin kuluessa sänkyyn menosta tai herää yöllä ja virkistyy, hänen on noustava sängystä ja pysyttävä sieltä poissa, kunnes vireys taas vaihtuu väsymykseen.

Jos kahden viikon jälkeen suurin osa sovitusta vuodeajasta kuluu unessa, nukkumaanmenoa voidaan alkaa aikaistaa 15 minuuttia viikossa. Tätä jatketaan, kunnes saavutetaan ideaaliaika, joka kerryttää unta sopivasti.

 

Lue lisää

Tiede-lehdessä 11/2018 on pitkä artikkeli, jossa lääketieteeseen erikoistunut tiedetoimittaja Mari Heikkilä kertoo, miten aivot ehdollistuvat pelkäämään nukkumaan menoa, miten hyviä tuloksia cbt-hoito on tuottanut ja miten itse kukin voi auttaa itseään nukahtamaan helpommin.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.