Suomessa Audin omistajat äänesävät tavallista useammin Kokoomusta. Kuva: Kari Ylänne
Suomessa Audin omistajat äänesävät tavallista useammin Kokoomusta. Kuva: Kari Ylänne

Tutkijat osoittivat, että Google Street View’ssä näkyvistä autoista voi päätellä monia asioita naapurustosta. Suomessakin automerkki vihjaa puoluekannasta.

Autot tuntuvat kertovat meille asioita omistajistaan. Nyt myös tietokonealgoritmit päättelevät Googlen katunäkymissä esiintyvistä autoista muun muassa paikallisen väen poliittisen suuntauksen.

Stanfordin yliopiston tutkijoiden kehittämät algoritmit oppivat tunnistamaan autojen merkin, mallin, valmistusvuoden, hinnan, kunnon, muodon ja ulkokoristeet 50 miljoonasta Google Streetview’n kuvasta.

Kaikki kuvat olivat kahdestasadasta yhdysvaltalaisesta kaupungista, ja niissä näkyi kaikkiaan 22 miljoonaa yksittäistä autoa. Se on kahdeksan prosenttia maan autokannasta.

Tietokoneohjelma yhdisti kuvat Yhdysvaltain kattavaan väestötietokantaan ja presidentinvaalien äänestystietoihin.

Lopulta algoritmi oppi päättelemään autoista suurella tarkkuudella alueen etnisen koostumuksen sekä asukkaiden tulotason, koulutuksen ja äänestyskäyttäytymisen. Kyse oli tarkimmillaan keskimäärin tuhannen asukkaan alueista.

Yhdysvaltalaisessa automaisemassa paljon puhuva on esimerkiksi jakauma tyypillisimpien, porrasperäisten henkilöautojen eli sedanien ja lava-autojen välillä.

Jos kaupungissa on enemmän henkilöautoja kuin lava-autoja, siellä äänestetään 88 prosentin todennäköisyydellä demokraatteja. Jos autoenemmistö menee toisin päin, kaupunki äänestää 82 prosentin todennäköisyydellä republikaaneja, tutkijat kirjoittavat Pnas-tiedelehdessä.

Aiempien tutkimusten mukaan aasialaistaustaiset ajavat muita todennäköisemmin aasialaismerkkisillä autoilla. Sen huomasi myös Stanfordin tutkijoiden algoritmi: hondat ja toyotat kertoivat vahvasti siitä, että alueella asuu aasialaistaustaisia ihmisiä.

Vanhojen amerikkalaisten automerkkien Chryslerin, Buickin ja Oldsmobilen läsnäolo kaduilla kertoi puolestaan afrikkalais-amerikkalaisesta asujaimistosta.

Eurooppalaisperäisestä väestä sitä vastoin kielivät avolava-autot, astonmartinit ja volkswagenit.

Myös Suomessa auton perusteella voi tehdä joitain päätelmiä omistajan puoluekannasta, mutta ei kovin tarkkoja.

”Kovin hyvää osumatarkkuutta ei pelkän merkin perusteella saada. Yleisimpiä automerkkejä on paljon, ja ne jakaantuvat tosi tasaisesti”, kertoo Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.

Taloustutkimus kysyi jokin vuosi sitten ihmisiltä paitsi puoluekantaa myös siitä, minkä auton he hankkisivat, jos olisivat ostoaikeissa.

Kävi ilmi, että Audi ja BMW ennustavat kokoomuslaisuutta, kun taas Volvo korostuu jonkin verran RKP:n kannattajissa. Näiden merkkien ennustekyky perustuu siihen, että ne ovat kalliita.

”Kokoomuksen ja RKP:n äänestäjät ovat keskimäärin hyvätuloisempia.”

Hinta ratkaissee senkin, että vasemmistoliiton kannattajien alla on keskimääräistä useammin Fiat, Dacia tai Nissan.

”Lähes kaikki Fiatin mallit ovat aika halpoja. Dacialta ei löydy automallia, joka olisi yhtä kallis kuin halvin Bemari”, kertoo autoilun sosiologiasta kiinnostunut Rahkonen.

Keskustaan puolestaan viittaa Toyota, joka on Suomen yleisin automerkki. Sitä on erityisen paljon maaseudulla.

Taloustutkimuksen tutkimuksessa löytyi myös yhteys perussuomalaisten ja mersujen väliltä.

”Perussuomalaisten kannattajat suosivat keskimääräistä enemmän Mercedes Benziä. Ne voivat olla vanhempiakin mersuja. Mersut ovat äijäautoja”, Rahkonen luonnehtii.

Vihreitä äänestävät hipsterit ja boheemit porvarit eivät erotu niinkään merkillä.

”Hipsterit ajavat todennäköisemmin vanhemmilla autoilla. Jos heillä on auto, se ei todennäköisesti ole heille pyhä lehmä ja elämän keksipiste.”

Kaikenlaisia suomalaisia tuntuu kuitenkin yhdistävän uusi kansanauto Škoda.

”Ylimmän tulokymmenyksen ykkösauto on Škoda. Vaikka Škoda Superbin huippumalli voi maksaa yli 50000 euroa, se ei näytä kalliilta. Hyvätuloinenkin voi ostaa auton, joka ei liikaa huutele kalleudellaan.”

Rahkonen muistuttaa, että Suomessa tulo- ja luokkaerot ovat paljon pienemmät kuin Yhdysvalloissa. Siksi myöskään automerkki ei ennusta sosiaalista asemaa niin selkeästi kuin Atlantin takana.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä3546
Liittynyt21.7.2017

Tekoäly päättelee kadun autoista poliittiset kannat

Jakob kirjoitti: Käyttäjä4499 kirjoitti: Rekkojen liukastusongelma / sirotin https://yle.fi/uutiset/3-9960971 Tuommosen sirottimen voisi tehdä automaattiseksi niin että jos auton hidastuvuus ei ole riittävä vaikka jarrua painetaan niin alkaisi sylkemään hiekkaa tielle. Jos rekoissa olisi ajonhallintajärjestelmä niin sekin voisi aktivoida hiekoituksen (eli jos meinaa lähteä kärry heittelehtimään tms.).[/quote] Erinomainen idea. Ei luulis että lisäkustannuksia tulee kohtuuttomasti, jotta saisi...
Lue kommentti
Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä3546
Liittynyt21.7.2017

Tekoäly päättelee kadun autoista poliittiset kannat

ID10T kirjoitti: ksuomala kirjoitti: Tuohon mitään tekoälyä tarvita. Jos ajaa ladalla niin on kommari ja täts it. Tosin Vikernes on sen verran kova jätkä että sille ei uskaltaisi tosta aiheesta vittuilla. Ladan maahantuonti loppui 5 vuotta sitten, eikä niitä käytettynäkään ole esim. oikotiellä kuin samainen 5 kappaletta myynnissä. Ei taida Suomen Lada-kanta riittää ihan kaikille kommareille? Eiköhän ne korvata Skodalla?
Lue kommentti

Planeetta imee 99 prosenttia siihen osuvasta valosta.

Tähtitieteilijät ovat löytäneet planeetan, joka on kuin itse pimeys. Kaukana Leijonan tähdistössä omaa tähteään kiertävä Jupiterin kokoinen Wasp-104b imee jopa 99 prosenttia siihen osuvasta valosta.

Tutkijat kirjoittavat arXiv-esijulkaisupalveluun ladatussa artikkelissaan, että Wasp-104b on ”mustempi kuin hiili”.

Wasp-104b on Jupiterin massainen kaasujättiläinen. Se kiertää emotähteään erittäin lähellä, lähempänä kuin Merkurius kiertää meidän Aurinkoamme. Planeetta tekee täyden kierroksen tähtensä ympäri alle kahdessa vuorokaudessa.

Tällaista tähden lähellä kiertävää kaasuplaneettaa kutsutaan kuumaksi jupiteriksi. Tähden säteily lämmittää planeettaa jopa tuhansiin asteisiin, mikä estää muun muassa pilvien muodostumisen planeetan päiväpuolelle.

Wasp-104b on lisäksi vuorovesilukittunut tähteensä, eli aina sama puoli planeetasta on tähteen päin. Toisella puolella vallitsee ikuinen yö.

Äärimmäisen musta väri johtuu siitä, että valoa heijastavia pilviä ei pääse muodostumaan. Sen sijaan planeetan kaasukehässä on kaliumia ja natriumia, jotka imevät valoa.

Tummuus ei estä meitä havaitsemasta planeettaa. Tämäkin planeetta löydettiin tarkastelemalla varjoa, joka muodostuu kun planeetta kulkee meistä katsoen tähtensä editse.

”Tähän asti tunnetuista mustista planeetoista sanoisin, että tämä menee top viiteen. Ehkä top kolmoseen”, pohtii tutkimusta johtanut astrofyysikko, tohtoriopiskelija Teo Mocnik englantilaisesta Keelen yliopistosta New Scientist -lehdessä.

Wasp-104b ei ole siis ainoa laatuaan. Tällaisia pikimustia planeettoja tunnetaan muutama muukin. Tummin kaikista on vuonna 2011 löydetty TrES-2b, joka heijastaa vain 0,1 prosenttia siihen osuvasta valosta. Sen kaasukehässä on muun muassa titaanioksidia valoa imemässä.

Toinen kiintoisa musta jättiläinen on Hat-p-7b. Sen yöpuolella sataa rubiineja ja safiireita, kun planeetan kaasukehässä oleva alumiinioksidi tiivistyy mineraalikiteiksi eli korundeiksi.

Vaikka nämä planeetat heijastavat äärimmäisen vähän valoa, on hieman harhaanjohtavaa verrata niitä hiileen, huomauttaa astrofysiikan professori Adam Burrows Princetonin yliopistosta. Ne eivät näyttäydy aivan pikimustina, vaan mitä luultavimmin Wasp-104b on hyvin tumman purppuran värinen. TrES-2b puolestaan on niin kuuma, että se hohtaa heikosti punaisena, kuin kekäle.

Planeetat löydettiin Kepler-avaruusteleskoopin avulla. Aurinkoa kiertävä Kepler-teleskooppi on tähän mennessä havainnut jo yli 2300 planeettaa muiden tähtien ympäriltä.

Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi
Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi

Länsi-Ranskasta löydetyssä yli 5 000 vuotta vanhassa lehmän kallossa oleva reikä on mitä todennäköisimmin porattu tarkoituksella.

Kallonporaus on ikivanha toimenpide. Esimerkiksi migreenin ja epilepsian uskottiin aiheutuvan pään sisällä mekastavista pahoista hengistä, ja kun kalloon porattiin tai raaputettiin reikä, nämä pirut pääsivät liihottelemaan matkoihinsa.

Arkeologinen todistusaineisto osoittaa, että ihmiset porasivat reikiä toistensa päihin jo yli 8 000 vuotta sitten. Toimenpiteestä jopa selvittiin hengissä jo kivikaudella.

Useassa vanhassa kallossa näkyy, että porausreikä on luutunut umpeen. Potilas on siis elänyt ainakin jonkin aikaa toimenpiteen jälkeen.

Nyt Ranskasta löydetty yli 5 000 vuotta vanha lehmän kallo viittaa siihen, että ihmiset ovat kenties harjoitelleet operaatiota eläimillä. Lehmän kallossa on ammottava reikä, jonka ympärillä on selvästi samanlaisia raapimisjälkiä kuin porauksen läpikäyneiden ihmisten päässä.

Atlantin rannalla Länsi-Ranskassa on muinoin ollut kivikautista asutusta, ja lehmän kallo kaivettiin siellä esille jo 1970–1980-luvun kaivauksissa.

Reiän ajateltiin tuolloin syntyneen kamppailussa toisen eläimen kanssa. Kenties toinen sarvipää oli puhkaissut lehmäparan kallon.

Kallon alun perin löytänyt tutkija pyysi kuitenkin muutama vuosi sitten kahta tutkijaa vilkaisemaan reikää lähemmin.

”Näimme hyvin nopeasti, että reikä on syntynyt kallonporauksesta. Se ei ole sarven jälki”, kertoo tutkija Fernando Ramirez Rozzi LiveScience-verkkolehdelle.

Totuus paljastui viimeistään elektronimikroskoopin alla, kun tutkijat näkivät kivityökalujen aiheuttamat raapimisjäljet reiän ympärillä.

Muinaiset ihmiset ovat siis ehkä harjoitelleet kallonporausta lehmällä. Tai kenties lehmäparka on kärsinyt jostain sairaudesta, jota on yritetty parantaa poraamalla sen päähän reikä.

Ei tiedetä, oliko lehmä elossa, kun reikä tehtiin. Joka tapauksessa se ei ole elänyt kovin pitkään operaation jälkeen, sillä reikä ei ole luutunut lainkaan.

Tutkijat pohtivat myös, olisiko reikä tehty osana jotain rituaalia. Heidän mielestään on kuitenkin todennäköisintä, että lehmä on toiminut aloittelevan kallonporaajan harjoituspotilaana ennen kuin vaarallista tekniikkaa on lähdetty soveltamaan ihmiseen.

Ranskasta on aiemmin löytynyt myös villisian kallo, jossa on samankaltainen reikä.

Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.