Kone on paras pokerissakin. Kuva: Terhi Ylimäinen
Kone on paras pokerissakin. Kuva: Terhi Ylimäinen

Ihminen joutui lopulta taipumaan koneelle myös pokerissa.

Tekoäly valtasi ihmisälyn viimeisen linnakkeen älypeleissä, kun kone peittosi ammattipelaajat kahden pelattavassa Texas hold’em -pokerissa Yhdysvaltain Pittsburghissa.

Neljä pokerin huippuammattilaista pelasi pelasi Libratus-tekoälyä vastaan Pittsburghin kasinolla aamusta iltaan 20 päivän ajan. Tähän asti ihmiset ovat päihittäneet koneen, kun on panoksille ei ole asetettu rajoituksia. Nyt kävi toisin.

”Ajattelin, että voitto saattaisi tulla, mutta ei se ollut mitenkään varmaa. Suurin yllätys oli voiton marginaali. Se oli iso”, sanoo Libratuksen toinen rakentaja, suomalainen Tuomas Sandholm.

”Tämä on virstanpylväs tekoälylle.”

Sandholm, 49, on kotoisin Helsingistä ja valmistunut aikoinaan tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Espoon Otaniemestä Teknillisestä korkeakoulusta eli nykyisestä Aalto-yliopistosta.

Sen jälkeen tie vei Yhdysvaltoihin, ja sille tielle Sandholm jäi. Hän väitteli tekoälystä Massachusettsin yliopistossa Amherstissa ja on nyt professorina Carnegie Mellon -yliopistossa.

Sandholm on kovan luokan tekijä niin sanotussa kombinatorisessa optimoinnissa, jossa pyritään löytämään paras ratkaisu, kun vaihtoehtoja on paljon.

Hän on rakentanut Libratus-ohjelman yhdessä tohtoriopiskelijansa Noam Brownin kanssa.

Tekoäly on jo aiemmin nujertanut ihmiset tammessa, sakissa ja gossa. Pokerissa se on vaikeampaa, koska päätökset täytyy tehdä epätäydellisten tietojen varassa.

Lautapeleissä koko tilanne on näkyvillä, mutta pokerissa ei voi tietää, mitkä kortit vastustajalla on kädessä.

Kaiken lisäksi teoälynkin pitäisi pystyä bluffaamaan. Sen Libratus myös teki.

Brown sanoi Guardian-lehdelle, että se herätti samalaisen ylpeyden tunteen kuin vanhemmalla lapsestaan.

”En minä käskenyt sitä tekemään niin. En arvannut että se edes pystyisi siihen. On tyydyttävää että luonut jotain, joka osaa tuollaista”, Brown sanoi.

Aivot vastaan tekoäly -turnauksessa konetta vastaan asettui neljä lajin huippupelaajaa, Dong Kim, Jason Les, Jimmy Chou ja Daniel McCauley.

Vedonlyöntitoimistot uskoivat ihmisen voittoon.

”Kansainväliset vedonlyöntisivustot olivat laitaneet tekoälyn 4–1 tai 5–1 -altavastaajaksi”, Sandholm kertoo.

Libratus voitti kuitenkin 14,7 big blindia sadalla kädellä, mikä saattaa kertoa jotain pokerin harrastajille.

Se keräsi turnauksessa 1,7 miljoonan dollarin voitot – tosin vain kuvitteellisesti.

Sandholm oli hankkinut turnaukselle sponsorit, mutta näiltä saadut 200 000 dollaria menivät häviäjille eli konetta vastaan urhoollisesti taistelleille ammattilaispelaajille siinä suhteessa, miten hyvin he koneelle pärjäsivät.

Pokeriammattilainen Jason Les luonnehti kokemusta ”vähän masentavaksi”.

”Jos pelaa ihmistä vastaan ja häviää, voi keskeyttää. Nyt meidän piti saapua ottamaan kuonoomme joka päivä 11 tuntia päivässä. Se oli todella erilainen kokemus, kun ei ole tottunut häviämään kovin usein”, hän sanoi Guardianissa.

Viisi vuotta sitten Les pelasi saman turnauksen toista tekoälyä vastaan. Silloin Les ja kumppanit vielä voittivat.

Vuonna 2015 kanadalaisen Albertan yliopiston tutkijat onnistuivat jo tekemään ohjelman, joka päihitti ihmisen rajatuin panoksin pelattavassa pelissä. Tässä pelimuodossa panokset sai asettaa vapaasti.

Sandholm pelaa itsekin pokeria, mutta hän kiinnostui siitä algoritmien vuoksi eikä päinvastoin.

Tekoäly Libratusta ei ole ohjelmoitu erityisesti pokerinpelaajaksi, vaan siihen on tehty algoritmit, joita se voi käyttää pokerin tai minkä tahansa muun pelin oppimiseen ja ratkaisemiseen.

”Eikä vain hupipelien.”

Se pystyy tekemään strategisia ratkaisuja vaikkapa neuvotteluissa, huutokaupoissa ja sotilaallisissa tilanteissa.

Turnaustuloksen laajempi merkitys onkin Sandholmin mukaan se, että tekoäly on epätäydellisen tiedon varassa tehtävässä strategisessa päättelyssä kehittynyt paremmaksi kuin parhaat ihmiset.

Hal9000
Seuraa 
Viestejä1562
Liittynyt7.11.2014

Tekoäly rökitti pokerin huippuammattilaiset

Punde kirjoitti: Korttipeleistä paljoo en perusta, mutta eikö pokeri kuitenkin ole sattuman ja muistipelin sekoitus? No tavallaan. Olen monesti toivonut riverille Ulamog, the Ceaseless Hungeria, mutta sitten muistanut ettei sitä taida pakasta löytyä. Ei vaisiskaan, ei ole. Tai ainakaan itselleni ei tule mieleen mitään pokerivariaatiota , mistä muistista olisi hyötyä.
Lue kommentti
Hal9000
Seuraa 
Viestejä1562
Liittynyt7.11.2014

Tekoäly rökitti pokerin huippuammattilaiset

Minijehova kirjoitti: Hal9000 kirjoitti: Punde kirjoitti: Korttipeleistä paljoo en perusta, mutta eikö pokeri kuitenkin ole sattuman ja muistipelin sekoitus? No tavallaan. Olen monesti toivonut riverille Ulamog, the Ceaseless Hungeria, mutta sitten muistanut ettei sitä taida pakasta löytyä. Ei vaisiskaan, ei ole. Tai ainakaan itselleni ei tule mieleen mitään pokerivariaatiota , mistä muistista olisi hyötyä. Pelaajien muistamisesta on toki isoissa turnauksissa suuri hyöty. Eikä siitä haittaa...
Lue kommentti
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota

”Kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, kehuu tutkija.

Anturi on tulostettu ensi kertaa suoraan iholle 3d-tulostimella. Tällainen tuloste voi esimerkiksi aistia ympäristön kemiallisia aineita.

Tulosteeseen voi liittää aurinkokennot. Valmistajan eli Minnesotan yliopiston mukaan tekniikka sopisi esimerkiksi sotilaille.

”Tulostimen voi ottaa repusta ja printata sillä anturin tai muun elektroniikan suoraan iholle. Tulostin olisi kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, sanoo Minnesotan yliopiston apulaisprofessori Michael McAlpinen PhysOrg-verkkojulkaisussa.

Menetelmän julkaisi Advanced Materials -lehti. Yliopiston video näyttää, kuinka elektroniikka tulostuu iholle.

"Tämän voi tehdä kannettavalla ja kevyellä tulostimella, joka maksaa alle 400 dollaria (330 euroa)”, sanoo McAlpinen.

Tulostin mukautuu käden pieniin liikkeisiin konenäön avulla.

”Vaikka yrittäisi kuinka pitää kättä paikallaan, käsi liikkuu hieman. Kädet ovat muutenkin erilaisia”, sanoo McAlpinen.

Konenäkö seuraa käden liikkeitä pienten merkkipisteiden avulla. Tulostukseen laite käyttää mustetta, joka on valmistettu hopeahiutaleista. Se kovettuu huoneenlämmössä. Yleensä 3d-tulosteet täytyy kovettaa korkeissa lämpötiloissa.

Kun haluaa tulosteen pois kädestään, voi sen irrottaa pinseteillä tai huuhtoa pois vedellä.

Arkielämässä iholle printattavalla biotulosteella voisi hoitaa haavaa. Tutkijat ovat jo kokeilleet haavan hoitoa hiirillä.

Myös ihonsiirto voisi onnistua. Joskus iholle ehkä tulostuu ”biomustetta”. Musteessa on uusia ihosoluja, jotka korvaavat sairaan ihon.

Tietoisuus ei ole vakaa tila vaan vaihtelee alati. Se tarjoaa tilaisuuksia oudoille aistimuksille. Kuva: iStock

Muinaisen kalliotaiteen kuvajaiset tuotti muuntunut tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Kalliotaidetta tehtiin kaikilla asutuilla mantereilla kymmeniätuhansia vuosia. Suomestakin sitä tunnetaan yli viidentuhannen vuoden takaa.

Jos olet joskus katsellut kuvia näistä maalauksista tai uurroksista, olet varmaan pannut merkille, kuinka samankaltaisia ne ovat maailman eri puolilla.

Kaikkialla kiveen on laadittu ristikoita, siksakkeja, aaltoviivoja, täpliä, kaaria ja spiraaleja. Yhtä lailla yleismaailmallisia ovat eläimet, ja joka puolella on kuvattu paljon myös ihmisiä.

Ihmisissä huomiota kiinnittää yhtäläinen kahtalaisuus. Osa toimittaa selvästi arkisia askareita, osa kokee jotain yliluonnollista. Heillä saattaa olla linnun pää, peuran sarvet tai leijonan häntä.

Menneisyytemme tutkijoilla on selitys samankaltaisuuteen. Se löytyy aivoistamme.

Tietoisuus on universaali

Tietoisuuden syvintä olemusta etsitään yhä, mutta yksi asia näyttää selvältä: aivomme tuottavat kaikille yhteistä tajunnan sisältöä.

Esihistoriallista ihmismieltä tutkiva Steven Mithen laskee, että universaali tietoisuus syntyi noin 50 000–60 000 vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun meidän nykyisten ihmisten esivanhemmat purkautuivat Afrikasta maailmalle. Silloin aivorakenteissa tapahtui muutoksia, jotka mahdollistivat uudet kollektiiviset innovaatiot.

Kalliotaiteessa tämä näkyy aiheiden samanlaisuutena.

Yhteiset sisällöt syntyvät muuntuneessa tietoisuuden tilassa, jossa aivot tuottavat kuvia ihan itsestään, ilman visuaalisia ärsykkeitä. Tutkijat kutsuvat sisäsyntyisiä aistimuksia entoptisiksi kuviksi, mutta he eivät osaa vielä sanoa, miten aivot niitä tarkkaan ottaen tekevät. Se tiedetään, että havainnot etenevät vaiheissa abstrakteista kuvioista hallusinaatioihin ja että aivot ovat mukana laajalti.

Kuka vain voi kokea

Myös se on käynyt tutkimuksissa ilmi, että entoptisia havaintoja voi syntyä kenen tahansa päässä.

Tilaisuuksia tarjoaa tietoisuuden häilyvyys. Tajuntamme ei näet ole vakaa vaan vaihtelee tilasta toiseen. Erityisen altis harha-aistimuksille tietoisuus on silloin, kun se on kääntynyt sisäänpäin, itseen.

Entisaikain samaanit näkivät oman kulttuurinsa pyhiä ja pahoja, me voimme nähdä enkelin, kuolleen omaisen tai hirviön. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yliluonnolliset aistimukset ovat yleisiä. Sellaisen on kokenut joka toinen maailman ihminen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kalliotaidetta tutkiva psykologi Mauno Niskanen valaisee universaalin tietoisuuden ja entoptisten aistimusten syntyä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.