Muinaiskreikan teksteissä on paljon aukkoja. Kuva: <span class="photographer">Wikimedia</span>
Muinaiskreikan teksteissä on paljon aukkoja. Kuva: Wikimedia

Tutkijalta menee aukollisten kirjoitusten tulkintaan tunteja, kun tekoäly tekee saman sekunneissa.

Oppivalle tekoälylle on taas keksitty uusi ala, johon sitä voi soveltaa. Tekoäly Deepmindin kehittäjät ja Oxfordin yliopiston klassisten kielten tutkijat loivat ohjelman, joka nopeuttaa muinaisten kielten tekstien aukkojen tulkintaa.

Muinaiskreikan kirjoituksissa esimerkiksi on paljon aukkokohtia, joita asiantuntijat täydentävät. Työ voi olla hyvin hidasta.

Tekoäly Pythia täydensi kokeessa puuttuvia kirjaimia ja sanoja paljon nopeammin kuin ihminen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kokeessa oppiva tekoäly ja ihmiset täyttivät aukkoja lähes 3000:ssa eri kirjoituksessa. Ihminen teki selvästi enemmän virheitä kuin tekstin täydennykseen ohjelmoitu tekoäly.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kokeessa täydennettiin kreikan kielen katkelmia, joita on kirjoitettu kiviin, keramiikaan tai metalliin. Ne ovat 1 500–2 600 vuotta vanhoja.

Kokeissa tekoäly Pythian ennusteissa oli merkkivirhe noin 30 prosentissa. Alan asiantuntijoiden virheprosentiksi tuli yli 57, kertoo Yannis Assael ryhmineen avointa dataa jakavalla Github-verkkosivulla.

Kun asiantuntijoilta kesti kaksi tuntia täydentää 50:tä kirjoitusta, tietokoneohjelma antoi arvionsa koko aineistosta sekunneissa.

Kieltentutkijat korostavat, että nopeudestaan huolimatta Pythia ei korvaa ihmistä. Oppiva tekoäly on hyvä apuväline, ja tutkijat voivat sen ehdotuksien avulla rajata tekstistä esiin eri vaihtoehtoja.

Pythia tarjoaa useita tulkintaennusteita ja antaa arvioin jokaisen ennusteensa luotettavuudesta.

”Tarjoamme Pythian 20 suosituinta ennustetta tekstiksi. Niistä ihminen saa valita parhaan”, selittää Deepmindin ohjelmoija Yannis Assael New Scientistille.

Näin hermoverkko-ohjelmaa käyttävä Pythia on ihmisen hyvä apulainen, ei korvaaja, sanoo Assael.

Pythia-ohjelma on tunnistanut säännönmukaisuuksia noin 35 000 tekstinäytteestä. Niissä oli yli kolme miljoonaa sanaa. Ohjelma etsii asiayhteyttä eli sitä, missä sanat esiintyvät, ja tutkii kielioppia, kirjoitusten muotoa ja asettelua.

Muinaisia tekstejä tulkitsevia tutkijoita sanotaan epigraafikoiksi. Tutkijat uskovat, että Pythia nostaa epigrafian uudelle tasolle.

Sitä voidaan soveltaa kaikkiin muinaisiin teksteihin. Lisäksi ohjelmaa voi soveltaa kaikkiin kieliin, muinaisiin tai nykyisiin, kertoo Oxfordin yliopisto Pythian vahvuuksista.

Pythiaa edistetään avoimena tiedostona eri hankkeisiin Github-sivuilla.

Lontoolainen tekoälyä kehittävä yhtiö Deepmind ja sen eri sovellukset koko 2010-luvun olleet oppivan tekoälyn eturintamaa. Yhtiö aloitti vuonna 2010, ja hakujätti Google osti sen vuonna 2014.

Tähän mennessä Deepmindin ohjelmat ovat päihittäneet ihmisen kaikissa lautapeleissä. Deepmindin sovellukset ovat menestyneet myös pokerissa, joka on vaikeampi tekoälylle, koska peli on avoimempi kuin lautapelit.

Kielen täydentämistä tekoälyn keinoin selittää tutkijoiden verkkosivusto Arxiv. Tutkimusta ei ole vielä vertaisarvioitu. Pythiasta kertoo myös verkkosivu Techxplore.

Sisältö jatkuu mainoksen alla