Antibiootit tappavat myös hyödillisiä bakteereja. Kuva: Sage Ross, Wikimedia Commons
Antibiootit tappavat myös hyödillisiä bakteereja. Kuva: Sage Ross, Wikimedia Commons

Luonnonkansoilla suolistosbakteerien kirjo on monipuolisempi.

Teollistuneiden maiden elintavat köyhdyttävät suoliston bakteerikantaa, joka on tärkeä ihmisen hyvinvoinnille. Eristyksissä eläneeltä heimolta löydetty mikrobiomi eli pieneliöiden kokonaisuus on monipuolisempi kuin kaupungistuneilla nykyihmisillä.

Luonnonoloissa eläneiden ihmisten bakteeristossa havaittiin myös antibioottisia mikrobikantoja, jotka ehkä pitävät taudinaiheuttajat kurissa.

Tutkijat vertailivat yhdysvaltalaisten ja papuauusiguinealaisten suolistobakteereja. Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Cell.

Teollistuneissa maissa asuvien bakteeristoa köyhdyttävät ruokavalion lisäksi muun muassa antibiootit, puhtaanapito ja viemäröinti sekä juomaveden puhdistaminen. Yhdysvaltalaisten elimistössä oli kymmeniä bakteerityyppejä vähemmän kuin eristyksissä elävien papuauusiguinealaisten.

Tutkimus osoitti erityisesti, miten perinteisissä yhteisöissä bakteerit siirtyvät ihmisestä toiseen herkemmin kuin teollisuusmaissa.

Bakteerikannan köyhtyminen voi tutkijoiden mukaan aiheuttaa erilaisten pitkäaikaissairauksien lisääntymisen länsimaissa. Samalla tutkijat kuitenkin huomauttavat, että teollistuneissa maissa ihmiset elävät keskimäärin kauemmin kuin alkukantaisemmissa oloissa.

Teollisuusmaissa pitää pohtia, miten voisimme säilyttää monipuolisen bakteerikannan luopumatta teollisen elämäntavan hyvistä puolista.

Elimistön bakteeriston monimuotoisuus ja sen vaikutukset on ymmärretty paremmin vasta tällä vuosituhannella. Ihminen tarvitsee suoliston bakteereja, jotka muun muassa pilkkovat ruuan, estävät myrkytyksiä ja osallistuvat elimistön immuunipuolustukseen.

Ihmisen suolistossa on bakteereja kymmenen kertaa enemmän kuin elimistössä on soluja. Elimistön bakteerit painavat yhteensä toista kiloa. Niissä on noin kymmenen miljoonaa geeniä, kun ihmisellä geenejä on vain noin 23 000.