Ihmisen leuka tuli esiin, kun kasvot pienenivät. Kuva: Wikimedia Commons
Ihmisen leuka tuli esiin, kun kasvot pienenivät. Kuva: Wikimedia Commons

Pureskelu ei uloketta muotoillut.

Selkeästi erottuva leuka erottaa nykyihmisen esi-isistään, ja tutkijat ovat selvittäneet leuan salaisuuksista ainakin yhden.

Jämerä leukamme ei johdu ainakaan siitä, että olemme evoluution aikana joutuneet ahkerasti pureskelemaan. Pikemminkin näyttäisi siltä, että leuka alkoi erottua sitä mukaa, kuin kasvot pienenivät ja kallon muoto muuttui lajinkehityksen aikana.

Tutkijat selvittivät, miten leuan luusto reagoi pystysuoraan ja vaakasuoraan rasitukseen, jotka hivenen levittävät ja vääntävät leukoja. Olettamuksena oli se, että leuan luusto vahvistuu rasituksen takia. Tutkimus ei kuitenkaan vahvistanut olettamusta, päinvastoin näytti siltä, että kovimpaan rasitukseen joutuneet leuat olivat suorastaan lapsenomaisia.

Lasten leuka muistuttaa tutkijoiden mukaan vähän neandertalilaisten leukaa ja alkaa erottua vasta lapsen varttuessa.

Leuan kehittyminen oli tavallaan seuraus siitä, että nykyihmisen elämäntapa alkoi muuttua noin 80 000 vuotta sitten ja etenkin, kun ihminen muutti Afrikasta noin 60 000 vuotta sitten.

Nykyihmisen kehittyivät muinaisista metsästäjä-keräilijöistä, jotka elivät aluksi melko eristäytyneissä ryhmissä. Hiljalleen nykyihmisen ryhmät alkoivat löytää toisensa ja muodostaa laajempia yhteisöjä.

Miehet alkoivat muuttua elinpiirin puolustajista neuvottelijoiksi, jotka pystyivät vaihtamaan paitsi ajatuksia myös hyödykkeitä. Muutokseen liittyi testosteronin eli mieshormonin väheneminen, mikä vuorostaan alkoi näkyä kasvojen pienenemisenä.

Tutkimus on julkaistu tiedelehdessä Journal of Anatomy.