Puukotusisku Turun kauppatorilla 18.8.2017 pysäytti suomalaiset suremaan ja kysymään, miten terrorismia voisi ehkäistä. Kuva: Lehtikuva
Puukotusisku Turun kauppatorilla 18.8.2017 pysäytti suomalaiset suremaan ja kysymään, miten terrorismia voisi ehkäistä. Kuva: Lehtikuva

Useimmat radikalisoituneet ovat tavallisia ihmisiä, jotka ovat hukanneet inhimillisen itsensä.

Vuonna 1971 Stanfordin yliopiston sosiaalipsykologi Philip Zimbardo päätti tehdä kokeen. Hän sulki yliopiston kellarikerrokseen pystytettyyn käyttäytymislaboratorioon 24 vapaaehtoista miesopiskelijaa, jotka psykologisten testien perusteella olivat tavallisia, tasapainoisia ihmisiä. Hän arpoi  joukon kahteen ryhmään ja määräsi toisen jäsenet vangeiksi ja toisen jäsenet vanginvartijoiksi. Tarkoitus oli tutkia, miten normaalit ihmiset reagoivat valtasuhteisiin. Kahden viikon mittaiseksi suunniteltu koe piti keskeyttää kuuden päivän jälkeen, koska vartijoiksi osuneiden otteet kävivät liian julmiksi.

Zimbardon koeasetelmaa on arvosteltu epäeettiseksi, eikä sitä tieteen nykynormeilla varmaan sallittaisikaan. Silti se ja pari muuta samantyyppistä samoihin aikoihin tehtyä tutkimusta ennättivät osoittaa yhden huomionarvoisen seikan: pahuus puhkeaa helposti kenessä tahansa, kunhan tilanne on otollinen.

Tässä on läksy terrorismista huolestuneelle maailmalle. Syyttömiin sivullisiin kohdistuvien väkivallan tekojen tekijöitä on helppo pitää mielipuolina, psykopaatteina ja sadisteina, mutta psykologisten tutkimusten mukaan he eivät niitä ole. Valtaosa ääriajattelua ja ääritekoja ihannoivista radikaaleista on ihan tavallisia ihmisiä. Heillä ei esiinny edes mielenterveyssairauksia enemmän kuin väestöissä keskimäärin.

Haussa oma merkitys

Yllätys voi olla sekin, ettei uskonnolla välttämättä ole kovin suurta merkitystä radikalisoitumisessa. Se, mikä ääriaineksia vahvimmin yhdistää, on ihmisyyteen kuuluva inhimillinen piirre: oman merkityksen ja elämän tarkoituksen etsintä, tarve olla joku, saada arvostusta ja kokea kunnioitusta.

Juuri sitä islamistiset terrorijärjestöt lupaavat.

Ne kutsuvat ihmisiä taistelemaan valtayhteisön epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Liittyminen on portti valittuihin, jotka näkevät maailman todellisen tilan eivätkä elä valheessa niin kuin muut. Lupaus inspiroi etenkin nuoria, joka ovat idealisteja, vasta hakevat itseään ja janoavat merkityksellisyyttä.

Sekin tiedetään, että valtaosa radikalisoituvista vierastaa väkivaltaa, kunnes se vähin erin normalisoituu. Asennemuutosta selittää ihmiselle luontainen ja vahva taipumus ryhmäytyä.

Olemme pohjimmiltamme ultrasosiaalisia eläimiä ja kykenemme omaksumaan minkä tahansa samastumiskohteen arvot. Mitä voimakkaammin oma identiteetti sulautuu ryhmän identiteettiin, sitä vahvemmin ryhmä vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme ulkopuolisiin ja miten pitkälle olemme valmiit heitä epäinhimillistämään.

Viha vahvistaa vihaa

Tässäkin piilee läksy. Terrorismia ei kitketä vihapuheella ja hyökkäyksillä kaikkia muslimeja vastaan. Ne toimivat terrorismin eduksi, sillä ne korostavat vastakkainasettelua. Juuri sitä terrorijärjestöt haluavat, koska siitä terrorismi elää.

Sen sijaan ehkäisyssä tarvitaan malttia ja myönteisiä tunteita, sillä radikalisoituneet ovat hukanneet inhimillisen itsensä, sanoo ranskalainen antropologi ja terrorismitutkija Dounia Bouzar.

Jos inhimillisyys ei ole kokonaan kuollut, yksikin mieleen nouseva hyvä muisto voi havahduttaa ihmisen väkivallan mielettömyyteen.

 

Lue lisää

Lokakuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Mari Heikkilä käy läpi radikalisoitumista edistäviä psykologisia tekijöitä ja keinoja, joilla radikalisoitumista voisi ehkäistä. Monissa maissa, myös Suomessa, on viime vuosina käynnistetty ohjelmia väkivaltaisen ääriajattelun ennaltaehkäisemiseksi.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti ja iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin uudessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta artikkelilinkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä