Jogurttien maitohappobakteerit saattavat mennä suoliston läpi tekemättä mitään. Kuva: Sami Kero
Jogurttien maitohappobakteerit saattavat mennä suoliston läpi tekemättä mitään. Kuva: Sami Kero

Osalle ihmisistä probioottivalmisteista voi olla jopa haittaa.

Probioottivalmisteita kuten maitohappobakteereja sisältäviä terveysjogurtteja markkinoidaan erilaisilla terveysväittämillä, mutta todellisuudessa niiden tehosta on varsin vähän tieteellistä näyttöä.

Pienille lapsille maitohappobakteerien syöminen voi tosin olla edullista, ja probiootit saattavat jossain määrin esimerkiksi vähentää antibioottiripulin riskiä.

Yleisesti tutkijat ovat olleet sitä mieltä, että probiooteista tuskin on haittaa, jos ei suurta hyötyäkään.

Nyt kaksi arvostetussa Cell-lehdessä ilmestynyttä tutkimusta viittaa siihen, että niistä voikin tietyissä tapauksissa olla haittaa.

Antibioottikuurin jälkeen nautitut probiootit järkyttivät tutkimuksessa koehenkilöiden suoliston tasapainoa perusteellisesti. Lisäksi joillain ihmisillä probiootit huuhtoutuvat ruoansulatuksen mukana suoraan pois eivätkä jää suolistoon vaikuttamaan mitenkään.

Israelilaisen Weizmann-instituutin tutkijat selvittivät probioottien vaikutusta suoliston bakteerikantaan yhteensä 46 ihmisellä kahdessa eri artikkelissa.

Ensimmäisessä tutkimuksessa tutkijat kartoittivat 25 koehenkilön suoliston bakteerikannan tähystysten avulla. Suolistosta otettiin myös koepaloja.

Tutkittavista 15 jaettiin sitten kahteen ryhmään. Toinen ryhmä sai kuukauden ajaksi nautittavakseen probiootti-cocktailin, jossa oli 11 kantaa terveysbakteereita, muun muassa laktobasilleja ja bifidobakteereita. Toinen ryhmä sai lumelääkettä. Kuurin jälkeen koehenkilöiden suolisto luodattiin uudestaan.

Puolella probiootteja nauttineista koehenkilöistä bakteerit hulahtivat suoraan elimistön läpi tarttumatta lainkaan kiinni suolistoon. Heidän vatsansa oma bakteerikanta vastusti niitä. Probiooteilla tuskin on voinut olla juuri mitään vaikutusta näihin ihmisiin.

Osalla koehenkilöistä probiootit jäivät kuitenkin elämään suolessa joksikin aikaa. Lumelääkettä saaneella ryhmällä ei havaittu mitään muutosta. Otos on toki pieni ja tulokset olisi hyvä toistaa vielä isommalla koehenkilöjoukolla.

”Tulos osoittaa, että probiootteja ei pitäisi ajatella kaikille sopivana lisänä”, sanoo tutkimusta johtanut immunologian professori Eran Elinav tiedotteessa.

Toisessa tutkimuksessa pureuduttiin siihen, onko probiooteista todella hyötyä suoliston toiminnan palauttamisessa ennalleen antibioottikuurin jälkeen, kuten moni uskoo. Tässä kokeessa havaittiin yllättävä vaikutus, jolla voi olla arvaamattomia seurauksia.

21 koehenkilöä jaettiin kolmeen ryhmään. Kuhunkin tuli siis seitsemän henkeä. Kaikki saivat laajakirjoisen antibioottikuurin, jonka jälkihoito vaihteli ryhmän mukaan.

Ensimmäisessä ryhmässä suoliston bakteeriston annettiin palautua itsekseen. Toisessa ryhmässä koehenkilöille annettiin probiootteja, ja kolmas ryhmä sai siirteenä takaisin omia suolistobakteereitaan, joita kerättiin talteen ennen antibioottien antamista.

Nyt probiooteilla olikin vaikutusta. Kun antibiootit olivat jyränneet suoliston oman bakteerikannan, probiootit saivat vallan. Ne estivät geenien tavanomaista ilmentymistä suolistossa, eikä antibioottikuuria edeltänyt bakteerikanta palannut ennalleen kuin vasta puolen vuoden kuluttua. Suoliston bakteerikanta myllääntyi siis täysin.

”Probiootit estivät erittäin tehokkaasti suoliston mikrobiomia palaamasta ennalleen. Tämä oli meille erittäin yllättävä ja hälyttävä löydös. Tällaista vaikutusta ei ole ennen kuvattu”, kertoo professori Elinav New Scientist-lehdessä.

Tutkijat eivät tarkastelleet tämän myllerryksen mahdollista vaikutusta koehenkilöiden terveyteen, mutta ainakaan näkyviä haittoja ei ilmennyt. Tällaisen bakteerikannan sekoittumisen pitkäaikaisia vaikutuksia ei kuitenkaan tunneta. Suolisto vaikuttaa ihmisen terveyteen monella tavalla.

Niillä koehenkilöillä, jotka saivat siirtona omia ulostebakteereitaan, suoliston bakteerikanta palautui parissa päivässä ennalleen antibioottikuurin jälkeen. Muillakin se elpyi.

”Päin vastoin kuin nykyään ajatellaan, että probiootit olisivat harmittomia ja että niistä on kaikille hyötyä, ehdotamme, että niiden käyttö pitäisi räätälöidä yksilökohtaisesti”, sanoo professori Eran Segal Weizmann-instituutista.