Tiede-lehden toimittaja Risto Varteva kuoli viime viikon torstaina Helsingissä 62-vuotiaana. Varteva oli syntynyt Vaasassa 27. lokakuuta 1942.
Risto Varteva oli suomalaisen tiedejournalismin uranuurtajia. Hän tuli Helsingin Sanomiin tiedetoimittajaksi...

Tiede-lehden toimittaja Risto Varteva kuoli viime viikon torstaina Helsingissä 62-vuotiaana. Varteva oli syntynyt Vaasassa 27. lokakuuta 1942.

Risto Varteva oli suomalaisen tiedejournalismin uranuurtajia. Hän tuli Helsingin Sanomiin tiedetoimittajaksi 1972 ja toimi pitkään lehden tiedesivujen vetäjänä. Viisi vuotta sitten hän siirtyi Tiede-lehteen, missä hän keskittyi omimpiin alueisiinsa, tekniikkaan ja luonnontieteisiin. Lukijoiden suosikkeja oli Ahaa-palsta, joka valotti arjen laitteiden ja ilmiöiden fysiikkaa. Näistä ja matematiikkaa käsitelleistä kirjoituksistaan hän kokosi kirjan Aina siellä on jono (2002).

Suomen tiedetoimittajien liitto valitsi Risto Vartevan 2003 vuoden tiedetoimittajaksi. Tunnustus tuli poikkeuksellisen merkittävästä panoksesta suomalaisessa tiedejournalismissa.

Tässä olisi jo ollut uraa yhdelle ihmiselle, mutta Varteva teki toisen elämäntyön tietokirjojen suomentajana. Vartevan suomennosten määrä on hulppeat 72, ja hän sai työstään useita tunnustuksia ja palkintoja. Tunnetuin Vartevan suomentamista teoksista on Stephen Hawkingin Ajan lyhyt historia (1988). Itse hän piti viime vuosien käännöksistä tärkeänä Lee M. Silverin kirjaa Geenit ja kloonit (1998).

Risto Varteva rakasti suomen kieltä. Jos absoluuttista kielikorvaa on, niin Vartevalla oli sellainen. Varteva hioi tekstejään, kunnes rytmi oli kohdallaan ja sanat varmasti ne oikeat.