Kielikukkasten lisäksi Tieteen päivät tarjoavat esitelmiä alkuaineista arktisiin oloihin ja talouskriisistä tunteisiin. 

Sana pliis on vakiinnuttanut asemansa suomen kielessä. Jopa kolme neljästä naisesta ja lähes puolet miehistä tunnustaa käyttävänsä sitä, paljastui Helsingin yliopiston kielentutkijoiden tekemästä kartoituksesta.

Sanaa käytetään koko maassa kaikissa ikäryhmissä, mutta tyypillisimpinä käyttäjinä pidetään nuoria eteläsuomalaisia kaupunkilaisnaisia.

– Pliis-sanaa pidetään tyypillisesti pissiskielenä ja urbaaniin tyyliin kuuluvana nuorten naisten ilmauksena, samaan tapaan kuin esimerkiksi nousevaa intonaatiota ja sihisevää ässää, mutta tämä ei ole ilmiön koko kuva, yliopistonlehtori Johanna Vaattovaara sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Englannin kielestä lainattu pliis ei suomen kielessä toimi samoin kuin englannissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Englannin kielessä please voidaan sujauttaa lähes mihin tahansa lauseeseen. Suomessa pliis ei sen sijaan ole neutraali ja rutiininomainen ilmaus, sanoo yliopistonlehtori Elizabeth Peterson.

Tutkijoiden mukaan sanalle oli suomen kielessä tilaus, sillä pliis tekee jotain, mihin 'kiitos' ei pysty. Kielitoimiston sanakirjasta pliis-sanaa on turha etsiä, vaikka jees sieltä jo löytyy.

Helsingin yliopiston nykykielten laitoksen rahoittamaan tutkimukseen osallistui 415 ihmistä eri puolilta Suomea kesällä 2011. Vastaajat tavoitettiin Facebookin kautta. Valtaosa heistä oli 20–34 -vuotiaita, mutta joukossa oli myös tätä nuorempia ja vanhempia vastaajia.

Keskiviikkona Johanna Vaattovaara puhuu Kampin kauppakeskuksessa lisää puhekielestä Tieteen päivien oheistapahtumassa.

Tieteen päivillä paneudutaan tänä vuonna eturivin asiantuntijoiden kanssa kriiseihin ja muutoksiin. Esitelmät, paneelikeskustelut ja muut tapahtumat valtaavat Helsingin yliopiston tilat keskiviikosta sunnuntaihin. Jos et pääse paikan päälle, voit katsella tilaisuuksia netissä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla