Punainen pakkki näyttää tietokonemallin persoonallisuusarvion tarkkuuden verrattuna ihmisten tekemiin arvioihin (siniset palkit). Grafiikka: Wu Youyou/ Michal Kosinski
Punainen pakkki näyttää tietokonemallin persoonallisuusarvion tarkkuuden verrattuna ihmisten tekemiin arvioihin (siniset palkit). Grafiikka: Wu Youyou/ Michal Kosinski

Kone pystyy arvioimaan ihmisen luonteen täsmällisemmin kuin ystävät ja perhe - jos se saa analysoitavakseen tarpeeksi someaineistoa.

Vain puoliso ylsi yhtä osuvaan persoonallisuuden piirteiden kuvailuun kuin tietokonemalli, joka ammensi tietonsa kohdehenkilön Facebook-tykkäyksistä.

Jo kymmenen tykkäyksen perusteella tietokone ylsi parempaan persoonallisuuden määritykseen kuin kohteen työtoveri, 70 tykkäyksen aineistolla parempaan kuin ystävä ja 150 tykkäyksellä parempaan kuin vanhempi tai sisarus. Puolison tasolle tietokone ylsi 300 tykkäyksen aineistolla,.

Cambridgen ja Stanfordin yliopistojen tutkijat julkaisivat tutkimuksensa tuoreessa Pnas-lehdessä. Heidän mukaansa tulos osoittaa, että koneet pystyvät tuntemaan meidät tarkemmin kuin ennen on ajateltu. Näin ollen ne voisivat myös oppia reagoimaan käyttäjän persoonallisuuteen sopivalla tavalla eli kehittyä tunneälykkäiksi ja sosiaalisesti taitaviksi.

Koska Facebookin käyttäjä on painanut tykkää-nappulaa keskimäärin 227 kertaa, tämän tapaisella sovelluksella on tutkijoiden mukaan jo nyt mahdollisuus oppia tuntemaan meidät lähemmin useimmat ihmiset.

Tutkimukseen osallistui 86 220 vapaaehtoista, jotka täyttivät Facebookissa satakohtaisen persoonallisuustestin ja antoivat luvan tarkastella tykkäyksiään. Lisäksi vastaajat kutsuivat jonkun ystävänsä tai perheenjäsenensä arvioimaan heidän persoonallisuuttaan lyhyemmässä, kymmenkohtaisessa kyselyssä.

Raspu
Seuraa 
Viestejä13690
Liittynyt12.7.2010

Tietokone tuntee sinut paremmin kuin oma perhe

Tuossa testissä sentään vaimo sai paremman tuloksen kuin kone. Ehdottomasti kone oppii tuntemaan ihmisen todella hyvin. Jos on saatavilla kaikki aineisto mitä ihmiset hakee hakukoneilla, filmit ja youtube pätkät joita ne katsoo, lehdet mitä ne lukee, keskustelupalstat joilla ne seilaa jne. Eli tietokoneen välityksellä välittää uskomattoman määrän tietoa. Jotkut jopa tekee kymmeniä jos ei satoja hömppätestejä tai vakavampia palikkatestejä. Koneen aavulla pystytään määrittämään ihmisen älykkyys...
Lue kommentti

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä