Kuva: Patchen22, Wikimedia Commons
Kuva: Patchen22, Wikimedia Commons

Nopeatempoinen toimintapeli nopeuttaa havainto-oppimista muussa elämässä.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että nopeatempoisten toimintapelien pelaaminen parantaa havaintokykyä, tarkkaavaisuutta ja käsityskykyä muussakin elämässä. Jääkö pelaajalle sellaisia havaintomuistoja, joista on hyötyä pelin ulkopuolellakin? Se ei ole ainakaan koko selitys, vaan pelaaja oppii oppimaan nopeasti sellaista havaintojen käsittelyä, josta on hyötyä kussakin tehtävässä. Näin osoittavat nyt yhdysvaltalaiset ja sveitsiläiset tutkijat Pnas-lehdessä.

Vikranth Bejjanki Rochesterin yliopistosta New Yorkin osavaltiosta ja kollegat katsoivat, että pelien skarppausta lisäävä vaikutus on jo aiemmissa tutkimuksissa osoitettu isoilla koehenkilömäärille sen verran perusteellisesi, että parannusten syiden tutkimiseen riitti koesarja 10–14 hengen pienryhmillä.

Kahdella ensimäisellä kokeella tutkijat varmistivat koejärjestelynsä toimivan niin, että pelikokemuksen vaikutus näkyy aiempien tutkimusten mukaisesti.

Ensimmäisessä kokeessa verrattiin eksperttipelaajien ja kokemattomien pärjäämistä hahmotustehtävissä, joissa vaihdeltiin tarkkailtavan hahmon erottumista taustasta. Ekspertit olivat kokemattomia parempia nappaamaan näkymästä olennaisen tiedon silloinkin, kun taustahäly oli suhteessa suurta ja hahmon erottuvuus taustasta heikko.

Toisessa kokeessa varmistettiin, että ero tosiaan johtui pelikokemuksesta. Ryhmä koehenkilöitä, joilla ei ollut aiempaa pelikokemusta, pantiin pelaamaan nopeatempoisia toimintapelejä 5–6 tuntia viikossa yhdeksän viikon ajan. Vertailuryhmä pelasi vastaavan määrän muunlaisia pelejä. Ennen harjoitusviikkoja ja niiden jälkeen kumpikin ryhmä testattiin hahmotustehtävillä. Toimintapelejä pelanneet erottivat peliviikkojen jälkeen hahmon taustahälystä paremmin kuin ennen peliviikkoja ja paremmin kuin vertailuryhmäläiset missään vaiheessa.

Kolmannessa kokeessa päästiin vihdoin tutkimaan parannuksen syytä.

Tähän saakka alan kirjallisuudessa oli useimmiten oletettu, että pelaajat ovat oppineet havainnointitaitoja, jotka sellaisinaan auttavat uusissa tehtävissä. Bejjanki työtovereineen kuitenkin arveli, että on toinenkin mahdollisuus: ehkä pelaajat oppivatkin oppimaan tehokkaasti uudenlaisia, kunkin tehtävän mukaisia havainnointitaitoja.

Kolmoskoe osoitti, että Bejjankin ryhmän arvelu oli oikea. Kun eksperttipelaajat ja noviisit pantiin toistamaan samantyyppistä hahmotustehtävää useita kertoja, nähtiin, ettei ryhmien ero ollut pelkästään alkuosaamisessa. Ekspertit paransivat suoritustaan eli oppivat tehokkainta hahmotustapaa selvästi nopeammin kuin noviisit. Ekspertit olivat siis oppineet oppimaan.

Hercules
Seuraa 
Viestejä906
Liittynyt3.10.2014

Tietokonepelaaja oppii oppimaan

Eli pitäisikö uutista ajatella niin, että pelaaminen nopeuttaa aksonien myelinisoitumista? ..Ja keksin kyllä siinä tapauksessa haitallisiakin tilanteita, jotka hieman eroaa dopamiiniin sidotuista hypoteeseista. Laitan nyt tähän vielä paperin, jonka kaivoin, kun väitin latelle hänen introspektionsa olevan lähinnä haitallista tulevalle kehitykselle. http://www.anderson.ucla.edu/faculty/keith.chen/negot.%20papers/WilsonSc... Oma väitteeni perustui lähinnä hebbianin oppimiseen ja matemaattiseen...
Lue kommentti