Kuva: Patchen22, Wikimedia Commons
Kuva: Patchen22, Wikimedia Commons

Nopeatempoinen toimintapeli nopeuttaa havainto-oppimista muussa elämässä.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että nopeatempoisten toimintapelien pelaaminen parantaa havaintokykyä, tarkkaavaisuutta ja käsityskykyä muussakin elämässä. Jääkö pelaajalle sellaisia havaintomuistoja, joista on hyötyä pelin ulkopuolellakin? Se ei ole ainakaan koko selitys, vaan pelaaja oppii oppimaan nopeasti sellaista havaintojen käsittelyä, josta on hyötyä kussakin tehtävässä. Näin osoittavat nyt yhdysvaltalaiset ja sveitsiläiset tutkijat Pnas-lehdessä.

Vikranth Bejjanki Rochesterin yliopistosta New Yorkin osavaltiosta ja kollegat katsoivat, että pelien skarppausta lisäävä vaikutus on jo aiemmissa tutkimuksissa osoitettu isoilla koehenkilömäärille sen verran perusteellisesi, että parannusten syiden tutkimiseen riitti koesarja 10–14 hengen pienryhmillä.

Kahdella ensimäisellä kokeella tutkijat varmistivat koejärjestelynsä toimivan niin, että pelikokemuksen vaikutus näkyy aiempien tutkimusten mukaisesti.

Ensimmäisessä kokeessa verrattiin eksperttipelaajien ja kokemattomien pärjäämistä hahmotustehtävissä, joissa vaihdeltiin tarkkailtavan hahmon erottumista taustasta. Ekspertit olivat kokemattomia parempia nappaamaan näkymästä olennaisen tiedon silloinkin, kun taustahäly oli suhteessa suurta ja hahmon erottuvuus taustasta heikko.

Toisessa kokeessa varmistettiin, että ero tosiaan johtui pelikokemuksesta. Ryhmä koehenkilöitä, joilla ei ollut aiempaa pelikokemusta, pantiin pelaamaan nopeatempoisia toimintapelejä 5–6 tuntia viikossa yhdeksän viikon ajan. Vertailuryhmä pelasi vastaavan määrän muunlaisia pelejä. Ennen harjoitusviikkoja ja niiden jälkeen kumpikin ryhmä testattiin hahmotustehtävillä. Toimintapelejä pelanneet erottivat peliviikkojen jälkeen hahmon taustahälystä paremmin kuin ennen peliviikkoja ja paremmin kuin vertailuryhmäläiset missään vaiheessa.

Kolmannessa kokeessa päästiin vihdoin tutkimaan parannuksen syytä.

Tähän saakka alan kirjallisuudessa oli useimmiten oletettu, että pelaajat ovat oppineet havainnointitaitoja, jotka sellaisinaan auttavat uusissa tehtävissä. Bejjanki työtovereineen kuitenkin arveli, että on toinenkin mahdollisuus: ehkä pelaajat oppivatkin oppimaan tehokkaasti uudenlaisia, kunkin tehtävän mukaisia havainnointitaitoja.

Kolmoskoe osoitti, että Bejjankin ryhmän arvelu oli oikea. Kun eksperttipelaajat ja noviisit pantiin toistamaan samantyyppistä hahmotustehtävää useita kertoja, nähtiin, ettei ryhmien ero ollut pelkästään alkuosaamisessa. Ekspertit paransivat suoritustaan eli oppivat tehokkainta hahmotustapaa selvästi nopeammin kuin noviisit. Ekspertit olivat siis oppineet oppimaan.

Hercules
Seuraa 
Viestejä906
Liittynyt3.10.2014

Tietokonepelaaja oppii oppimaan

Eli pitäisikö uutista ajatella niin, että pelaaminen nopeuttaa aksonien myelinisoitumista? ..Ja keksin kyllä siinä tapauksessa haitallisiakin tilanteita, jotka hieman eroaa dopamiiniin sidotuista hypoteeseista. Laitan nyt tähän vielä paperin, jonka kaivoin, kun väitin latelle hänen introspektionsa olevan lähinnä haitallista tulevalle kehitykselle. http://www.anderson.ucla.edu/faculty/keith.chen/negot.%20papers/WilsonSc... Oma väitteeni perustui lähinnä hebbianin oppimiseen ja matemaattiseen...
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä