Tiibetin ylätasangolla asutaan keskimäärin 4,5 kilometrin korkeudella. Ilman happipitoisuus on vain kaksi kolmasosaa siitä mitä merenpinnalla. Kuva: Josef Prchal, Felipe Lorenzo MD, PhD, Tsewang Tashi MD
Tiibetin ylätasangolla asutaan keskimäärin 4,5 kilometrin korkeudella. Ilman happipitoisuus on vain kaksi kolmasosaa siitä mitä merenpinnalla. Kuva: Josef Prchal, Felipe Lorenzo MD, PhD, Tsewang Tashi MD

Korkealla vuoristossa elämistä auttaa mutaatio, joka estää punasoluja syntymästä liikaa.

4,5 kilometrin korkeuteen sopeutuneiden tiibetiläisten veren paksunemista hillitsee kaksi geeniä: hemoglobiinin määrään vaikuttava epas1 ja punasolujen lisääntymiseen vaikuttava egln1. Jälkimmäisestä löydettiin nyt versio, joka on 85 prosentilla tiibetiläisistä mutta vain 0,8 prosentilla muista ihmisistä ja joka estää punasolujen liikatuottoa vuoristo-oloissa. Kansainvälinen tutkijaryhmä, jossa olivat Suomesta mukana Oulun yliopiston Mikko Myllymäki ja Peppi Karppinen (Koivunen), julkaisi tuloksensa Nature Genetics -lehdessä.

Voisi luulla, että korkealla vuoristossa hapensaanti olisi parhaiten turvattu, kun veren punasoluja syntyisi mahdollisimman paljon. Ongelma on kuitenkin päivastainen: tottumattomien veri täyttyy punasoluista, mikä haittaa sen kulkua ja lisää vaarallista hyytymistaipumusta. Vuoristoon parhaiten sopeutuneet kansat pitävätkin punasolunsa kohtuulukemissa ja selviävät sen sijaan keskimääräistä suurempien keuhkojen ja sydämen ja avaramman verisuoniston avulla.

Felipe Lorenzo Utahin yliopistosta ja hänen työtoverinsa löysivät tiibetiläisen egln1-version tutkimalla yli 90:n ulkomailla asuvan tiibetiläisen verta. Aluksi tutkijoiden verinäytepyyntöihin suhtauduttiin epäilevästi, kertoo Utahin yliopiston tiedote. Lopulta Dalai Laman lähettämä hanketta tukeva kirje muutti tilanteen.

Löydetty egln1:en mutaatio syntyi dna-tutkimusten mukaan tiibetiläisissä noin 8 000 vuotta sitten.

Paljon vanhempi on hemoglobiinitasoon vaikuttava epas1-geenin mutaatio. Se on löytynyt myös sukupuuttoon kuolleelta denisovanihmiseltä 40 000 vuoden takaa. Tästä kertoi Naturessa julkaistu tutkimus, josta uutisoimme Tieteen numerossa 8/2014.

Jos olet Tieteen tilaaja, voit lukea lisää korkeuden vaikutuksista ja vuoristokansojen sopeumista Jani Kaaron artikkelista Korkealla koskee, joka julkaistiin Tieteen numerossa 6/2014.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä