Tikan aivoihin kertyy samanlaisia jälkiä kuin aivovauriossa

Tikan elämä on hämmentävän yksioikoista. Se hakkaa päätänsä puuhun jopa tuhansia kertoja päivässä, ja jokaisella nokan kopautuksella sen pieneen päähän kohdistuu yli 1 200 g-voiman hidastuvuus. Noin 90 g:tä aiheuttaa ihmisellä jo aivotärähdyksen.

On ajateltu, että tikka ei silti kärsi koputtelustaan. Onhan se evoluutiossa nimenomaan kehittynyt harrastamaan tällaista kuluttavaa elämäntapaa. Esimerkiksi niskan lihakset ja kallon luiden rakenne suojaavat tikan päätä jatkuvan hakkaamisen vaaroilta.

PLoS One -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että tikan aivoihin klimppiytyy tau-proteiinia samalla tavoin kuin kovia iskuja päähänsä saaneilla urheilijoilla. Myös Alzheimerin tautia sairastaneiden aivoista löydetään samankaltaisia muutoksia.

Tau-proteiinit ovat välttämätön osa hermosolujen normaalia toimintaa. Ne muodostavat hermostossa tukirakenteita.

Kovan iskun aiheuttaman aivovaurion seurauksena tau-molekyylit sotkeutuvat kuitenkin syheröiseksi vyyhdiksi ja muodostavat takkua aivoihin.

Kroonisesta traumaattisesta enkefalopatiasta eli toistuvien iskujen aiheuttamista aivovaurioista kärsineiden jääkiekkoilijoiden ja amerikkalaisten jalkapallon pelaajien aivoista on löydetty juuri tällaisia proteiinikertymiä.

Tutkijat hankkivat luonnontieteellisestä museosta kymmenen säilöttyä tikkaa ja viipaloivat niiden aivot. Vertailun vuoksi he tutkivat aivot myös viideltä punaolkaturpiaalilta, joiden elämäntapaan ei kuulu pään takominen puuhun.

Kahdeksalla tikalla kymmenestä oli epätavallisia kertymiä aivojen etuosassa, samassa paikassa, joista kertymiä löytyy myös kovia iskuja kärsineillä ihmisillä.

Vasta-ainevärjäystekniikalla tutkijat yrittivät katsoa, onko kyseessä juuri tau-proteiini vai jokin muu. Seitsemän tikan kohdalla metodi ei toiminut, mutta jäljelle jääneistä kolmesta tikasta kahdella voitiin todeta, että klimpit olivat juuri tau-proteiinia.

Tämä ei vielä tarkoita, että tikka saa aivovaurioita puita koputellessaan. Tau-proteiini voi myös tukea ja vakauttaa hermosoluja, huomauttavat tutkijat Science-lehdessä. Vasta, kun tau irtoilee ja syheröityy, muodostuu ongelmia. Ei tiedetä, kuinka paljon proteiinia normaalistikin voi kertyä tikan aivoihin.

Ajatus siitä, että tikat olisivat immuuneja iskuille, on peräisin 1970-luvulta. Silloinkin tutkittiin tikkojen aivoja, eikä niissä havaittu poikkeamia. Tuonaikaiset näytteiden värjäystekniikat ovat kuitenkin vanhentuneita, joten tutkijat halusivat toistaa kokeen nykyaikaisilla työkaluilla.

Yksi tutkijoista, neuropatologi David Cummings Bostonin yliopistosta, huomauttaa The Washington Postin haastattelussa, että tikoilla voi hyvinkin olla sellainen evolutiivinen sopeuma, jonka ansiosta proteiinikertymät eivät haittaa sen elämää.

Tikan pään ja niskan rakenne on kehittynyt ottamaan iskuja vastaan, joten kävisi järkeen, että suojaavia mekanismeja olisi kehittynyt myös solutasolla. Ehkä tikan aivot esimerkiksi siivoavat ylimääräiset kertymät pois.

Tämä on kuitenkin spekulaatiota, kunnes asiaa tutkitaan lisää.