Käpytikka kiilaa kävyt puunkoloon ja nakuttelee niistä siemenet esiin nokallaan. Se nakuttaa puuta myös soidinaikaan. Kuva: Kimmo Taskinen
Käpytikka kiilaa kävyt puunkoloon ja nakuttelee niistä siemenet esiin nokallaan. Se nakuttaa puuta myös soidinaikaan. Kuva: Kimmo Taskinen

Tutkijat löysivät tikkojen aivoista samanlaisia proteiinikertymiä, jotka ihmisillä liittyvät urheilun aiheuttamiin aivovaurioihin ja Alzheimerin tautiin.

Tikan elämä on hämmentävän yksioikoista. Se hakkaa päätänsä puuhun jopa tuhansia kertoja päivässä, ja jokaisella nokan kopautuksella sen pieneen päähän kohdistuu yli 1 200 g-voiman hidastuvuus. Noin 90 g:tä aiheuttaa ihmisellä jo aivotärähdyksen.

On ajateltu, että tikka ei silti kärsi koputtelustaan. Onhan se evoluutiossa nimenomaan kehittynyt harrastamaan tällaista kuluttavaa elämäntapaa. Esimerkiksi niskan lihakset ja kallon luiden rakenne suojaavat tikan päätä jatkuvan hakkaamisen vaaroilta.

PLoS One -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että tikan aivoihin klimppiytyy tau-proteiinia samalla tavoin kuin kovia iskuja päähänsä saaneilla urheilijoilla. Myös Alzheimerin tautia sairastaneiden aivoista löydetään samankaltaisia muutoksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tau-proteiinit ovat välttämätön osa hermosolujen normaalia toimintaa. Ne muodostavat hermostossa tukirakenteita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kovan iskun aiheuttaman aivovaurion seurauksena tau-molekyylit sotkeutuvat kuitenkin syheröiseksi vyyhdiksi ja muodostavat takkua aivoihin.

Kroonisesta traumaattisesta enkefalopatiasta eli toistuvien iskujen aiheuttamista aivovaurioista kärsineiden jääkiekkoilijoiden ja amerikkalaisten jalkapallon pelaajien aivoista on löydetty juuri tällaisia proteiinikertymiä.

Tutkijat hankkivat luonnontieteellisestä museosta kymmenen säilöttyä tikkaa ja viipaloivat niiden aivot. Vertailun vuoksi he tutkivat aivot myös viideltä punaolkaturpiaalilta, joiden elämäntapaan ei kuulu pään takominen puuhun.

Kahdeksalla tikalla kymmenestä oli epätavallisia kertymiä aivojen etuosassa, samassa paikassa, joista kertymiä löytyy myös kovia iskuja kärsineillä ihmisillä.

Vasta-ainevärjäystekniikalla tutkijat yrittivät katsoa, onko kyseessä juuri tau-proteiini vai jokin muu. Seitsemän tikan kohdalla metodi ei toiminut, mutta jäljelle jääneistä kolmesta tikasta kahdella voitiin todeta, että klimpit olivat juuri tau-proteiinia.

Tämä ei vielä tarkoita, että tikka saa aivovaurioita puita koputellessaan. Tau-proteiini voi myös tukea ja vakauttaa hermosoluja, huomauttavat tutkijat Science-lehdessä. Vasta, kun tau irtoilee ja syheröityy, muodostuu ongelmia. Ei tiedetä, kuinka paljon proteiinia normaalistikin voi kertyä tikan aivoihin.

Ajatus siitä, että tikat olisivat immuuneja iskuille, on peräisin 1970-luvulta. Silloinkin tutkittiin tikkojen aivoja, eikä niissä havaittu poikkeamia. Tuonaikaiset näytteiden värjäystekniikat ovat kuitenkin vanhentuneita, joten tutkijat halusivat toistaa kokeen nykyaikaisilla työkaluilla.

Yksi tutkijoista, neuropatologi David Cummings Bostonin yliopistosta, huomauttaa The Washington Postin haastattelussa, että tikoilla voi hyvinkin olla sellainen evolutiivinen sopeuma, jonka ansiosta proteiinikertymät eivät haittaa sen elämää.

Tikan pään ja niskan rakenne on kehittynyt ottamaan iskuja vastaan, joten kävisi järkeen, että suojaavia mekanismeja olisi kehittynyt myös solutasolla. Ehkä tikan aivot esimerkiksi siivoavat ylimääräiset kertymät pois.

Tämä on kuitenkin spekulaatiota, kunnes asiaa tutkitaan lisää.

Käyttäjä5105
Seuraa 
Viestejä126

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Lisäyksiä tikan aivojen sopeutumisen piirteisiin:

- aivojen pinta on ihmisaivoja sileämpi, jolloin värinä kohdistu aivoihin tasaisemmin.

- kallon etuosa taitaa olla muuta kalloa paksumpi, en tiedä onko myös huokoisempi (luupalkkien verkosto, joka absorboi/hajaannuttaa iskuvoimaa).

- kieliluu.

Vaikuttaako, kun joillakin tylsämielisillä tai muilla aikuisilla ihmisillä on kieli ulkona suusta (kuvottavan näköistä muuten) kun keskittyy tms? Ei kaikkia päänalueen jännitystiloja voi pelkällä tissillä kuitenkaan selittää, vai voiko?
terv.elukkaihmisiä tavannut

Sisältö jatkuu mainoksen alla