Syvyyksien vesi ja erikoinen mineraali löytyivät tästä raakatimantista, mutta niin pienestä osasta, että se näkyy vain mikroskoopilla. Timantti saatiin Brasilian Juínasta. Kuva: Richard Siemens, Albertan yliopisto
Syvyyksien vesi ja erikoinen mineraali löytyivät tästä raakatimantista, mutta niin pienestä osasta, että se näkyy vain mikroskoopilla. Timantti saatiin Brasilian Juínasta. Kuva: Richard Siemens, Albertan yliopisto

Saatiin myös ensimmäinen näyte saman syvyyden yleisimmästä mineraalista.

Maapallon kuoren alla oleva vaippa sisältää nykykäsityksen mukaan valtaosan planeettamme vedestä. Vesi on siellä sitoutuneena mineraaleihin, kuten maapallon yleisimmän mineraalin oliviinin eri versioihin. Näytteitä vaipan syvistä uumenista kuitenkin nousee vain harvoin, timantteja tuovien kimberliittipurkausten mukana. Tähän mennessä vesipitoista näytettä ei ollut saatu vesipitoiseksi arvellusta vaipan vaihettumisvyöhykkeestä 410–660 kilometrin syvyydestä.

Nyt ensi kertaa löydettiin noin 500 kilometrin syvyydestä nousseesta timantista sikäläistä oliviiniversiota, ringwoodiittia, ja osoitettiin sen rakenteessa olevan prosentin verran vettä.

Graham Pearson Albertan yliopistosta Kanadasta ja hänen monenmaalaiset työtoverinsa julkaisivat tutkimuksensa Naturessa.

Ringwoodiittia löydettiin nyt koko maapallosta ensi kertaa. Tähän mennessä sitä on kerätty vain avaruudesta pudonneista meteoriiteista. Geologit ovat kuitenkin teoreettisten laskelmien ja laboratoriokokeiden perusteella päätelleet, että ringwoodiittia pitäisi olla vaipassa nyt tutkitulla syvyydellä. Laboratoriokokeiden perusteella se pystyy sitomaan enintään noin 2,5 painoprosenttia vettä.

Oliviinin nimi tulee kiteiden oliivinvihreästä väristä. Oliviini on tärkein raskaista, rauta- ja magnesiumpitoisista mineraaleista, joista maapallon kuoren alla oleva vaippa samoin kuin merenpohjien merellinen kuori koostuvat. Mantereinen kuori on kevyempää, ja sitä hallitsevat maasälpien ja kvartsin kaltaiset mineraalit.

Maapallon kivikehä (lithosphere) koostuu suurista, vaipan (mantle) päällä liukuvista laatoista. Vettä uppoaa mineraalien mukana vaippaan, kun merellinen laatta painuu toisen laatan alle (subduction zone). Nyt löytynyt timantti vesineen oli noussut pinnalle noin 500 kilometrin syvyydestä. Siellä on vaipan vaihettumisvyöhyke (transition zone), joka on saanut nimensä siitä, että se muuttaa maanjäristysaaltojen kulkua. Kuva: Kathy Mather


ROOSTER
Seuraa 
Viestejä5000
Liittynyt21.6.2009

Timantti todisti: 500 kilometrin syvyydessä on vettä

Petri Riikonen 13.03.2014 klo 17:21 Vaipan vettä on tuon mukaan tutkittu toden teolla suunnilleen 1990-luvun puolivälistä alkaen: Earth’s Deep Water Cycle, Geophysical Monograph 168, 2006 (PDF) “Up until about ten years ago the study of OH in nominally anhydrous minerals was more or less restricted to a few papers in the mineralogical literature. Since then, we have come to recognize the strong possibility that water is playing a major role in mantle dynamics.” Aika uusi havainto tuo veden...
Lue kommentti

Yleinen mielipide on aina väärässä.

Petri Riikonen
Seuraa 
Viestejä245
Liittynyt16.3.2005

Timantti todisti: 500 kilometrin syvyydessä on vettä

Vaipan vettä on tuon mukaan tutkittu toden teolla suunnilleen 1990-luvun puolivälistä alkaen: Earth’s Deep Water Cycle, Geophysical Monograph 168, 2006 (PDF) “Up until about ten years ago the study of OH in nominally anhydrous minerals was more or less restricted to a few papers in the mineralogical literature. Since then, we have come to recognize the strong possibility that water is playing a major role in mantle dynamics.”
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä