Syyskuussa 2005 otetuista kuvista koottu kartta Titanista. Kuva: Cassini/Nasa.
Syyskuussa 2005 otetuista kuvista koottu kartta Titanista. Kuva: Cassini/Nasa.

Jään metaani selittäisi Titanin kaasukehän metaanin.

Saturnuksen kuussa Titanissa saatta olla meriä, joita peittää metaanipitoinen jää. Jään metaani selittäisi Titanin kaasukehän metaanin ja sen pinnalla näkyvät painaumat, jotka ovat kuin virtaavan veden uurtamia. Näin esittää Gabriel Tobie.

Titanille viime vuonna laskeutuneen Huygens-sondin kuvissa näkyy nestevirtausten muokkaamaa maisemaa, mutta ei nestettä. Hyytävän kylmyyden takia kukaan ei odottanut siellä olevan juoksevaa vettä. Sen sijaan paikalla olisi voinut juuri kylmyyden takia olla nestemäistä metaania. Täällä Maassa metaani esiintyy kaasuna.

Metaanijärvistä ja -joista olisi haihtunut metaania myös kaasukehään. Titanin kaasukehässä nimittäin on sitä, vaikka Auringon säteily tuhoaa sen muutamassa kymmenessä miljoonassa vuodessa. Kaasukehään on siis tultava jostain lisää metaania. Mutta mistä?

Tobie työtovereineen selittää sekä Titanin ”joenuomat” että kaasukehän koostumuksen metaanipitoisella jäällä, joka peittäisi vesi-ammoniakkimeriä. Tuliperäinen aktiivisuus sulattaisi jäätä aina silloin tällöin ja syöttäisi uutta metaania kaasukehään. Samalla syntyisi väliaikaisia tulvia, jotka muokkaisivat maisemaa. Jos ideansa Naturessa julkaissut tutkijaryhmä on oikeassa, tulevien laskeutujien pitäisi pystyä paikallistamaan jään alle kätkeytyneet vesi-ammoniakkimeret.